Suomessa väestönsuojat antavat suojaa 4,4 miljoonalle ihmiselle - Näin Suomesta on tullut varautumisen huippuosaaja

Suomi on väestönsuojissa maailman kärkimaita. Siitä on osaltaan kiittäminen pitkää historiaa ja päätöstä velvoittaa taloihin rakennettavaksi omat suojat yleisten väestönsuojien sijaan.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Sisäministe­riön pelastusosaston erityisasiantuntija Jarkko Häyrinen esittelee väestönsuojan räjähdyksen kestävää ovea.

Suomi on väestönsuojissa maailman kärkimaita. Siitä on osaltaan kiittäminen pitkää historiaa ja päätöstä velvoittaa taloihin rakennettavaksi omat suojat yleisten väestönsuojien sijaan.
(Päivitetty: )
Teksti:
Jukka Hiiro

Väestönsuojat, pommisuojat, pommarit… Ainakin kaikille kylmän sodan vuosina kaupungissa asuneille tuttuja sanoja. Kaikki sen yhä tietävät, niin lapset kuin aikuisetkin, mihin pihan perällä maassa oleva metalliluukku vei. Tai se kellarikäytävän teräsovi. Siellä se oli, pommisuoja pahan päivän varalle.

Väestönsuojia alettiin Suomessa ensimmäisiä kertoja edes pohtimaan 1920-luvun lopulla. Taustalla oli pelko taistelukaasuista, vaikka ne kaikessa kauheudessaan oli kielletty kansainvälisesti jo ensimmäisen maailmansodan jälkeen vuonna 1920.

Niinpä 1927 Suomessa perustettiin Kaasupuolustusyhdistys. Puolustusvoimien ja erilaisten kansalaisjärjestöjen yhteistyönä sen katsotaan muodostaneen suomalaisen väestönsuojelun perustan. Ensimmäiset väestönsuojat olivat kuitenkin enemmän kaasusuojia kuin pommisuojia, ja lakiin väestönsuojelu löysi tiensä vasta 1939.

”Väestönsuojelu on epäromanttinen, ikävä välttämättömyys. Mutta se ei ole sen vuoksi yhtään vähemmän tärkeää kuin mikä muu puolustustoiminnan haara tahansa”, sisäministerinä toimineen Urho Kekkosen kerrotaan todenneen lakia valmisteltaessa.

Väestönsuojelu on muutakin kuin väestönsuojat

Sota-aikana varsinaisia pommisuojia ei nykyisessä mielessä ollut, vaikka laki väestönsuojelusta saatiin voimaan jo talvisodan alla. Joissakin tehtaissa ja asuintaloissa kellareita oli vahvistettu.

Varsinaiset kerrostaloihin rakennetut pommisuojat alkoivat yleistyä vasta 1960-luvulle tultaessa, sisäministe­riön pelastusosaston erityisasiantuntija Jarkko Häyrinen kertoo.

Väestönsuojien tila on Suomessa Häyrisen mukaan tällä hetkellä hyvä ja merkittävästi parempi kuin vaikkapa Ukrainassa näyttäisi olevan.

”Vuonna 2020 Suomessa oli 4,4 miljoonaa suojapaikkaa. Siitä voisi äkkiä tehdä johtopäätöksen, että Suomessa ei kaikille riittäisi väestönsuojissa tilaa. Väestönsuojelu on kuitenkin paljon muutakin kuin väestönsuojat, ja viranomaisilla on poikkeusoloissa käytettävissä muitakin keinoja”, Jarkko Häyrinen sanoo.

Tilanteen niin vaatiessa ihmisiä voidaan esimerkiksi evakuoida turvallisemmille alueille tai rakentaa tilapäisiä väestönsuojia.

”Pitää huomioida sekin, että esimerkiksi sotilaallinen uhka ei ole samanlainen joka puolella Suomea. Suomi on aika laaja maa.”

Espoon Tapiolassa Tuulimäen väeston­suoja toimii normaalioloissa liikuntatiloina. Normaalikäyttö auttaa pitämään suojan käyttökunnossa. © Markus Pentikäinen

Espoon Tapiolassa Tuulimäen väeston­suoja toimii normaalioloissa liikuntatiloina. Normaalikäyttö auttaa pitämään suojan käyttökunnossa. © Markus Pentikäinen

Ruotsissa on varauduttu kevyemmin

Uutiskuvien perusteella Ukrainassa ihmiset suojautuvat lähinnä kellareihin tai jopa siltojen alle. Suomessa osa väes­tönsuojista saattaa olla korjausten tarpeessa, mutta nykytilassaankin ne tarjoavat Jarkko Häyrisen mukaan huomattavasti paremman suojan kuin mitä Ukrainassa nähdään.

Itse asiassa Suomessa tilanne on myös paljon parempi kuin länsinaapurissa Ruotsissa, jossa ei ole koskaan rakennettu talokohtaisia väestönsuojia, vaan vain yleisiä väestönsuojia. Niidenkin rakentaminen lopetettiin noin 15 vuotta sitten, samoihin aikoihin, kun maassa päätettiin yleisen asevelvollisuuden lopettamisesta.

Häyrisen mukaan ruotsalaiskollegat kertoivat muutama vuosi sitten, että väestönsuojien rakentamisen lopettaminen johti muihinkin ongelmiin, sillä jo olemassa oleviin väestönsuojiin ei löytynyt enää tarvittavia huolto-osia ja -tarvikkeita, kun kukaan ei niitä valmistanut.

Jarkko Häyrinen arvioi, että asia on mahdollisesti Ruotsissa jo korjattu – tai ainakin se on Ukrainan sodan myötä noussut keskusteluihin.

Selvitystyöt käynnistymässä

Sisäministeriössä on Jarkko Häyrisen mukaan käynnistymässä kaksi selvitystyötä väestönsuojista ja väestönsuojelusta. Niissä otetaan huomioon mahdollisesti Ukrainasta saatavat opit sekä kartoitetaan huolto- ja korjaustarpeita.

”Suomessa tiedetään, että ennen vuotta 1972 rakennetut väestönsuojat on toteutettu niin sanotulla hiekkasuodattimella. Se sijaitsee yleensä rakennuksen seinien ulkopuolella ja on herkkä kosteudelle. Niissä tiedetään olevan kor­jaustarpeita, mutta kuinka paljon, niin se on vielä hieman kysymysmerkki”, Häyrinen kuvailee.

Selvitystyö kunnostustarpeiden osalta valmistunee tämän vuoden lopulla. Toinen selvitystyö Ukraina-opeista kestää todennäköisesti ensi vuoden puolelle.

Ministeriössä on Häyrisen mukaan tiedostettu myös se, että ”kaiken tietäviä” talonmiehiä ei enää käytännössä ole.

Väestönsuojien ylläpito on huoltoyhtiöiden vastuulla, ja niillä voi olla satoja kiinteistöjä, joita hoitamassa on kymmeniä huoltomiehiä.

”Suosittelemme kyllä, että joku taloyhtiöstä kävisi väestönsuojelun kurssin.”

Vähintään väestönsuojassa tulisi olla käyttöönotto-ohjeet, sillä kriisitilanteessa käyttöönotto on käytännössä talon asukkaiden vastuulla.

Juttua muokattu 16.5.2022 klo 8:36. Otsikkoon lisättyä sana ”miljoonalle”.

Lue myös: Väestönsuojan todellisuus – Seuran testiryhmä kokeili bunkkeriasumista

Lue myös: Tätä 72 tunnin varautuminen edellyttää kriisitilanteessa – Valmistaudu häiriötilanteisiin ennakoimalla ja selätä tilanteet näillä toimintatavoilla

varautuminen 72 h

Kotiin tulisi varata kolmen vuorokauden tarpeiksi kriisitilanteen varalle muun muassa patteriradio, tarpeellisia lääkkeitä, vettä tai puhdas vesiastia sekä esimerkiksi taskulamppu. © Lehtikuva

X