Suomi on ainoa Euroopan maa, jossa asunnottomuus on laskenut – Miksi yhä useampi nuori on kuitenkin vailla asuntoa?

Asunnottomien määrä on saatu Suomessa puolitettua kahdenkymmenen vuoden aikana mutta nuorten asunnottomuus yhä vain kasvaa.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Asunnottomien määrä on saatu Suomessa puolitettua kahdenkymmenen vuoden aikana mutta nuorten asunnottomuus yhä vain kasvaa.
(Päivitetty: )
Teksti:
Katariina Taleva

Nuorten asunnottomuus lisääntyi Suomessa viime vuonna, selviää Asumisen rahoitus- ja kehittymiskeskuksen (ARA) tilastoista.

Vaikka asunnottomien kokonaismäärä Suomessa on laskenut viisi vuotta peräkkäin, nuorten asunnottomuus on ollut jo pitkään näkyvissä ollut nouseva trendi, joka näkyi tilastoissa erityisesti viime vuonna.

Vuonna 2017 alle 25-vuotiaiden asunnottomien määrä nousi 186 henkilöllä vuoteen 2016 verrattuna. Yhteensä asunnottomia nuoria oli lähes 1600.

Velka kertyy monesta lähteestä

Kaikissa ikäryhmissä suurimpana asunnottomuuteen johtavana tekijänä on velka- ja talousasiat, mutta nuorilla tämä korostuu erityisesti. Suurin syy häätöihin on maksamattomat vuokrat.

”Monivelkaisuus on nuorilla lisääntynyt. Enää ei olla velkaa yhdelle taholle, vaan velka kertyy monesta eri lähteestä. Pikavippien ja muiden eri rahalaitosten heppoisten luottojen myöntämiset näkyvät nuorten velkakierteessä ja asunnottomuudessa”, sanoo ARA:n Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn kuntastrategiat -hankkeen hankepäällikkö Sina Rasilainen.

Nuoret eivät koe olevansa asunnottomia, vaikka omaa osoitetta ei ole

Helsinkiläinen Olli Berg, 22,  on ollut  viisi kuukautta asunnottomana. Hän on majaillut kavereiden luona ja perheen siirtolapuutarhamökissä. Talveksi on löydettävä lämpimämpi majapaikka.

”Jaksaisin olla ilman asuntoa vaikka puoli vuotta, jos tietäisin, että puolen vuoden päästä saan sen. Tämä epävarmuus on pahinta”, Olli Berg kertoo Seuralle.

Sina Rasilaisen mukaan kaikista asunnottomista 80 prosenttia majailee tuttavien tai sukulaisten luona, ja erityisesti nuoret suosivat tätä.

Voidaan puhua jopa uudesta trendistä, sohvasurffauksesta. Se on Rasilaisen mukaan rantautunut Euroopasta Suomeen viime vuosina. Kavereiden ja tuttavien luona majailu kuitenkin saattaa vaikeuttaa asunnottoman tilanteeseen puuttumista.

”Tyypillinen tilanne on, että ollaan muutama yö jonkun kaverin luona ja mennään seuraavaksi yöksi jonkun toisen luokse. Ongelma on se, että nuoret eivät koe olevansa asunnottomia, sillä heillä on katto pään päällä. Tällöin he eivät myöskään ymmärrä hakea apua ja heitä on vaikeampi auttaa” Sina Rasilainen kertoo.

Uusimaa tilastojen kärjessä

ARA:n tilastojen mukaan viime vuonna eniten nuoria asunnottomia oli Uudellamaalla, yhteensä 1160 henkilöä. Näistä 800 oli Helsingissä.

Nuoria oli asunnottomana toiseksi eniten Espoossa (127) ja kolmanneksi eniten Turussa (107).

Koko maan asunnottomuus keskittyy vahvasti pääkaupunkiseudulle sekä muihin kasvukeskuksiin.

X