”Suomi radikalisoituu muuta Eurooppaa myöhemmin” – tutkija kertoo, mistä muutoksen huomaa

Viholliskuvat ja uhripuhe luovat pohjaa väkivallalle.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Kolme ihmistä kuoli miekkamiehen hyökättyä kouluun Ruotsin Trollhättanissa 22.10. Tappaja valitsi uhrinsa ihonvärin perusteella.

Viholliskuvat ja uhripuhe luovat pohjaa väkivallalle.
(Päivitetty: )
Teksti: Miikka Järvinen

Trollhättanin koulusurmat Ruotsissa paljastuivat rasistiseksi viharikokseksi. Ennen viime viikon surmia länsinaapurissa on poltettu toistakymmentä turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusta. Euroopan pakolaiskriisi on kärjistänyt maahanmuuttokeskustelua jo kuukausia.

Poliittista väkivaltaa tutkineen Leena Malkin mukaan väkivaltaisia tekoja edeltää hyväksynnän hankkiminen.

”Väkivallalle luodaan moraalista hyväksyntää puheella. Vihollista demonisoidaan ihmisarvoa kyseenalaistavin tavoin ja esimerkiksi verrataan omaa väkivaltaa toisen osapuolen väkivaltaan ja pidetään sitä pienempänä pahana”, Helsingin yliopistossa työskentelevä Malkki sanoo.

Väkivallan oikeutus nousee uhrikokemuksesta. Sodankäynnin retoriikassa hyökkäystä perustellaan itsepuolustuksella tai ennaltaehkäisyllä. Maahanmuuttokriittistä uhriutumista Malkki on löytänyt sosiaalisesta mediasta.

Suomalainenkin ilmapiiri muutoksessa

Malkista Suomen ilmapiiri on muuttumassa.

”Maahanmuuttokriittisestä puheesta on tullut radikaalimpaa ja samalla salonkikelpoisempaa.”

”Vastaanottokeskuksiin tehtyjä iskuja pidetään hätkähdyttävän paljon sankarillisina tekoina. Tämä keskustelu kiteytyy Hommafoorumille, mutta yleisiä huomioita olen tehnyt myös asuinalueeni Facebook-ryhmästä ja valtamedian keskustelupalstoilta. ”

Maahanmuutto ei Malkista selitä, miksi poliittinen väkivalta on Ruotsissa vakavampaa kuin Suomessa.

”Ruotsissa äärioikeistolla ja rasistisilla rikoksilla on vuosikymmeniä vanhemmat perinteet kuin Suomessa. Antifasistinen liike taas on sidoksissa äärivasemmistoon ja huomattavasti radikalisoituneempi kuin Suomessa. Ääripäät radikalisoivat toisiaan.”

Radikalisoituminen on Malkin mukaan eurooppalainen ilmiö, jossa Suomi tulee vielä jälkijunassa.

”Antifasisteille on tyypillistä, että järjestetään vastamielenosoitus samaan aikaan äärioikeiston kanssa. Ensimmäinen merkki radikalisoitumisesta on, että kahden rintaman rähinöinti mielenosoituksissa yleistyy.”

Malkin mukaan nykyisessä vastakkainasettelussa maahanmuuttajat jäävät ulkopuolisiksi.

”Uusilla turvapaikanhakijoilla ei ole edes käsitystä, mihin he ovat tulleet. Polarisaatio vallitseekin maahanmuuttoon kielteisesti ja myönteisesti suhtautuvien suomalaisten välillä.”

X