Suomi saa Etyjin puheenjohtajuuden vuonna 2025 – Toistuuko vuoden 1975 Helsingin ETY-kokouksen spektaakkeli?

Jaa artikkeliLähetä vinkki
Helsingin henki
Vuonna 1975 ETYK-huuma valtasi Suomen. Nyt valtio pohtii, pitääkö kokouksen 50-vuotis­juhlasta tehdä yhtä iso tapahtuma. Presidentti Sauli Niinistö on ideoinut Helsingin henki -huippukokousta samaan saumaan. © lehtikuva
Suomi pääsee taas 2025 Ety-järjestön puheenjohtajamaaksi, mutta vielä on auki voimmeko järjestää täällä vuoden 1975 ETYK-tapahtuman kaltaisen spektaakkelin.

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) 57 jäsenmaata päättivät viime viikolla antaa Suomelle vuoden 2025 puheenjohtajuuskauden. Meille juuri tuo vuosi on erityisen rakas.

Silloin tulee kuluneeksi puoli vuosisataa presidentti Urho Kekkosen huippuhetkestä, Helsingin ETY-kokouksesta.

Vuoden 1975 heinä-elokuussa täällä kokoontuivat ”Helsingin hengessä” maailman kaikki merkittävät valtionjohtajat, diktaattorit ja kansansuosikit.

Kokouksen sopimuksista ­alkoi hitaasti mutta varmasti kylmän sodan lientyminen.

Helsingin henki

Olisiko muilla jäsenmailla mitään sitä vastaan, jos Suomi järjestäisi 50-vuotispäiväksi samanlaisen spektaakkelin?

Uuden ”Helsingin henki” -rauhankokouksen tarpeesta on puhunut etenkin tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

“Etyjissä päätöksenteko perustuu konsensukseen ja myös mahdollisesta huippukokouksesta tulisi päättää näin. Tässä vaiheessa ei ole suunnitelmia huippukokouksesta”, kertoo ulkoministeriön turvallisuuspolitiikan ja kriisinhallinnan yksikön vt. päällikkö Lauri­ Hirvonen.

Aiempia tasavuosia Etyj on juhlinut hillitysti.

Sopimus mahdollisti itsenäisyysliikkeen toiminnan

Toisin kuin suomalaiset mielellään muistavat, kaikkien valtioiden mielestä ETYK 1975 ei ollut pelkkä menestys.

Kokous oli alun perin Neuvostoliiton idea, ja Kekkonen lähti ajamaan sitä liennytyksen nimissä. Kreml halusi sopimuksen, joka sinetöisi vuonna 1945 luodut itäblokin rajat, kuten Baltian miehityksen.

Näin kävikin. Länsimaat myöntyivät tähän Kremlin voittoon, koska ne saivat kätkettyä sopimustekstiin aikapommin, ”kolmannen korin”. Siinä taattiin tiedon vapaa liikkuminen ja ihmisoikeudet.

”Se että siitä tuli käytännössä niin merkittävä, oli neuvostojohdolle täydellinen yllätys”, sanoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Sinikukka­ Saari.

Idän toisinajattelijat pystyivät sen jälkeen käyttämään ETY-sopimusta kilpenään vainoa vastaan, eikä itsenäisyysliikkeitä voinut enää pysäyttää. Tämä johti neuvostovallan murenemiseen, mitä esimerkiksi Vladimir Putinin Venäjällä on harmiteltu kovasti.

Mitä tällä kertaa voitaisiin käsitellä?

Jos Niinistön idea Helsingin henki -kokouksesta toteutuu 2025, EU:lla ja monilla suurvalloilla on siinä paljon voitettavaa – ja hävittävääkin.

Esimerkiksi Venäjä voisi yrittää vahvistaa valtaamansa Krimin rajat, ja päättää Itä-Ukrainan ikuisuuskonfliktin.

”Venäjällä ei ole kommentoitu Helsingin henki -aloitetta laajasti, mutta olettaisin että Venäjän johto suhtautuu siihen suopeasti. Tuskinpa muuten sitä edes yritettäisiin viedä eteenpäin”, Sinikukka Saari arvioi.

X