Helsingin Kalasataman Majakka. Torni kiertyy tuulessa kymmenen senttiä, mutta sitä ei huomaa.
Helsingin Kalasataman Majakka. Torni kiertyy tuulessa kymmenen senttiä, mutta sitä ei huomaa.

Sijoitus pilvissä

Jaa artikkeliTilaa Seura
Satojen miljoonien eurojen haaveita nousee taivaan tuuliin. Rakentamista ohjaavat tuotto ja tehokkuus. Asukkaille kaupataan elämyksiä.

Hissikuilun teräsbetoniseinät nousevat syvältä kalliosta 134 metriä merenpinnan yläpuolelle.

Talon alta suhahtaa metro kolmen minuutin välein, autoja 60 000 vuorokaudessa. Ylös alas rämisee tauotta satojen huomioliivityöläisten oma tunnelbaana, työmaahissi. Metallikori kolisee ja kirjavat suojakypärät keinuvat tahdissa. Päätepysäkillä ovi pitää nostaa käsin auki, mutta se liukuu kevyesti kirskuen.

Työmaahissi nousee rakentuvan Majakan puoliväliin. Hissikuilussa puolestaan kulkee työmaahissi yläkerroksiin asti. Liike on tauotonta. Parhaimmillaan REDIn työmaalla on ollut töissä tuhat henkilöä.

Työmaahissi nousee rakentuvan Majakan puoliväliin. Hissikuilussa puolestaan kulkee työmaahissi yläkerroksiin asti. Liike on tauotonta. Parhaimmillaan REDIn työmaalla on ollut töissä tuhat henkilöä.

25. kerroksen lattialla työntekijät taivuttavat rautoja valua varten. Ulkoseinät on peitetty keltaisilla levyillä, jotka suojelevat heitä huimaavilta näköaloilta ja viimalta sekä estävät tavaroita putoamasta.

Pari kerrosta alempaa näkee ulos. Itä-Helsingissä humisevat puutarhakaupungit ja metsälähiöt, lännessä Kallion kivikorttelit väreilevät lämmöstä. Kaupunkihaaveita silmänkantamattomiin. Kalasataman Majakasta tulee yksi toteutunut haave lisää.

Mutta kenen?

Buumi ja huuma

Suomi on tornitalohuuman vallassa. Tampereen keskustaan valmistui 21-kerroksinen Luminary, Järvenpäähän 18-kerroksinen Tupalankulma.

”Vähän kuin Vancouverissa.”

Pääkaupunkiseudulle on suunnitteilla ja rakenteilla kymmenittäin lisää. 134-metrisestä Majakasta tulee Suomen korkein rakennus. Se on melkein kaksi Stadionin tornia päällekkäin!

Kalasataman REDI-keskukseen nousee kahdeksan tornitaloa, joista seitsemän rakennetaan asumiseen. Rykelmän toteuttaa rakennusyhtiö SRV. Se markkinoi sitä kaupunkikeskuksena, joka yhdistää palvelut, liikenteen ja asumisen.

”Vähän kuin Vancouverissa”, toteaa tornitalon hankejohtaja Juhani Katko. Hänen puheessaan toistuu mainoslause liikenteen solmupisteestä.

Sähköjohtoja tursuavat betonihuoneistot kaipaavat vielä paljon viimeistelyä, ennen kuin asukkaat pääsevät muuttamaan niihin keväällä 2019.

Sähköjohtoja tursuavat betonihuoneistot kaipaavat vielä paljon viimeistelyä, ennen kuin asukkaat pääsevät muuttamaan niihin keväällä 2019.

Suomen ensimmäisiksi pilvenpiirtäjiksikin tornitaloja on kutsuttu, taivaanraapijoiksi. ”Amerikassa ne ovat vähintään 500-jalkaisia eli 150-metrisiä. Meidän tornit eivät ole ihan niin korkeita”, Katko selittää.

Hintaa Majakalle tulee 106 miljoonaa euroa. Korkea rakentaminen on tavanomaista kalliimpaa ja hankalampaa. Paloturvallisuusmääräykset ovat vaativia. Jokaiseen asuntoon tulee sprinkleri, ja hissit toimivat myös tulipalon ja sähkökatkon aikana.

Hissikuilu myös jäykistää rakennuksen rungon, jotta se kestää siihen kohdistuvia kuormia ja siirtää ne peruskallion kannettavaksi.

Ulkopuolelta katselevalle keskus voi näyttäytyä monumenttina, jonka yksioikoinen ulkoasu kertoo rakennusteollisuuden realiteeteista ja kaupunkisuunnittelun alemmuustilasta. Halvemmalla, korkeammalle.

Toisille korkeuksien tavoittelu on kaupungin tiivistämistä.

Majakassa hyvien yhteyksien äärellä on 283 asuntoa – viereen nousevassa perinteisemmässä kerrostalossa vain neljännes siitä. Siten SRV:kin perustelee hanketta: asuntopula pitää ratkaista.

Helsingin Kalasatamaan nouseva tornitalo Majakka on herättänyt huomiota julkisivullaan. Alumiiniset listat ja läpikuultavat lasielementit tekevät talosta harmaan. Kaavan mukaan sen piti olla yleisilmeeltään valkoinen.

Helsingin Kalasatamaan nouseva tornitalo Majakka on herättänyt huomiota julkisivullaan. Alumiiniset listat ja läpikuultavat lasielementit tekevät talosta harmaan. Kaavan mukaan sen piti olla yleisilmeeltään valkoinen.

Amerikan malliin

Helsinginniemen siluetti on aina ollut matala. Kovin korkealle ei ole tarvinnut rakentaa, sillä tonttimaasta ei ole ollut pulaa.

Keskustan puutaloja alettiin korvata korkeammilla kivitaloilla 1800-luvun lopulla. Rakennus ei saanut olla kuin 2,5 metriä korkeampi kuin mitä katu oli leveä. Puistojen ja erityisen leveiden katujen kohdalla maksimikorkeus oli 23 metriä.

Kun keskusta tiivistyi ja hissit yleistyivät, korkeutta alettiin säännellä tarkemmin.

Liikevoitto sai kurottelemaan korkeuksia.

Vuonna 1931 valmistui 13-kerroksinen Hotelli Torni. Keskustan korkein rakennus rikkoi heti määräyksiä, ja kaupunginvaltuusto jopa kannatti hotellin ylempien kerrosten purkamista, kun se nousi harjakorkeuteensa.

Esikuvat tulivat Amerikasta. Liikevoitto sai kurottelemaan korkeuksia.

Yksi aikakauden tunnetuimmista hankkeista oli Esplandille kaavailtu 17-kerroksinen Kino-Palatsi. 1930-luvun lama pudotti haaveilijat maan pinnalle, eikä ”suuruudenhullua” Kino-Palatsiakaan koskaan rakennettu.

Viime vuosisadan aikana Helsinki ei koskaan myynyt maata vaan vaihtoi tai vuokrasi sitä pitkäaikaisilla vuokrasopimuksilla.

1990-luvun laman jälkeen periaatteet muuttuivat ja tontteja sekä kiinteistöjä alettiin myydä.

Kymmenisen kerrosta harjakorkeutta alempana näkymät ovat jo tätä luokkaa. Alhaalla sijaitsevat julkinen pihakansi ja eteläpuolen tornitalojen perustukset, horisontissa Helsingin keskusta, jonka matalaa siluettia rikkovat lähinnä kirkontornit.

Kymmenisen kerrosta harjakorkeutta alempana näkymät ovat jo tätä luokkaa. Alhaalla sijaitsevat julkinen pihakansi ja eteläpuolen tornitalojen perustukset, horisontissa Helsingin keskusta, jonka matalaa siluettia rikkovat lähinnä kirkontornit.

Ylhäältä näkee rakentuvan Kalasataman sekä suoraan vastapäätä asuintorni Loisteen perustukset. Kontrasti on iso: Kulosaaren sillan toisella puolella alkaa metsälähiö.

Ylhäältä näkee rakentuvan Kalasataman sekä suoraan vastapäätä asuintorni Loisteen perustukset. Kontrasti on iso: Kulosaaren sillan toisella puolella alkaa metsälähiö.

Mitä enemmän rakennusoikeutta ja kerrosalaa tontilla on, sitä isommat kaupat saa aikaan.

”Tuotto on kaupungin selkeä poliittinen tavoite. Historiallista keskustaa suojellaan ylikorkealta rakentamiselta, mutta heti rajan toisella puolella se sallitaan ja kaupunkikuvalla on vähemmän merkitystä”, kaupunkihistorian tutkija Anja Kervanto Nevanlinna sanoo.

Pilvenpiirtäjiä ajavat usein rakennuttajat ja rakennusliikkeet, jotka haluavat erottautua muista.

Korkeudella myydään hanketta sekä päätöksentekijöille että asunnon ostajille.

”Amerikkalaiset pilvenpiirtäjät nähdään moderniuden, länsimaisen elämäntavan ja vapaan markkinatalouden symboleina.”

Taloudelliset ja tekniset perustelut ovat suosittuja, koska päättäjät painottavat tehokkuutta. Nevanlinnan mukaan se on kaupunkisuunnittelussa väärä lähtökohta.

Jos rakennus on sijoituskohde, joka on tarkoitus myydä parin vuoden sisällä, ei sen rakentaminen osaksi ympäristöä ja korttelia ole välttämättä etusijalla.

”Siinä pelataan kustannusarvioilla ja kannattavuuslaskelmilla, eikä mietitä sitä, että rakennus on seuraavat sata vuotta osa kaikkien kaupunkilaisten elinympäristöä.”

Majakka on herättänyt huomiota julkisivullaan. Alumiiniset listat ja läpikuultavat lasielementit tekevät talosta harmaan. Kaavan mukaan sen piti olla yleisilmeeltään valkoinen.

Majakka on herättänyt huomiota julkisivullaan. Alumiiniset listat ja läpikuultavat lasielementit tekevät talosta harmaan. Kaavan mukaan sen piti olla yleisilmeeltään valkoinen.

Sulle mulle

Rakennusliikkeet ja kiinteistösijoittajat pitävät pilvenpiirtäjistä, sillä niiden konsepti on sama kaikkialla maailmassa. Isot hankkeet ovat yleensä kannattavia.

Esimerkikiksi Kampin keskuskin Helsingissä on vaihtanut omistajaa useita kertoja, vaikka sen rakentamisesta on vasta noin kymmenen vuotta.

Kamppia ja Kalasatamaa yhdistää rakennusyhtiö SRV. Se maksoi kauppahinnan, 58,6 miljoonaa euroa, rakentamalla kaupungille julkiset tilat ja joukkoliikenneterminaalin.

SRV myi Kampin keskuksen valmistumisen jälkeen 345 miljoonalla brittiläiselle Boultbee Constructionille ja Royal Bank of Scotlandille.

Pari vuotta myöhemmin keskus myytiin brittiläiselle kiinteistösijoitusyhtiölle Protego Real Investorsille. Hinta oli jo yli sata miljoonaa enemmän.

Pallottelu yhtiöltä toiselle on jatkunut edelleen.

SRV:n toimistolla Kalasatamassa on pienoismalli, joka noudattaa paremmin kaavaa kuin rakentuva Majakka – talot ovat valkoisia! Vasemmalla Loiste, keskellä Majakka. Koko Kalasataman keskus tornitaloineen on valmis vuonna 2023.

SRV:n toimistolla Kalasatamassa on pienoismalli, joka noudattaa paremmin kaavaa kuin rakentuva Majakka – talot ovat valkoisia! Vasemmalla Loiste, keskellä Majakka. Koko Kalasataman keskus tornitaloineen on valmis vuonna 2023.

Kalasataman keskuksen toteuttajaa Helsinki etsi kilpailulla.

Neuvottelut kestivät kuukausia, mutta lopulta SRV oli ainoa, joka jätti tarjouksen. Kaupungin ehtoihin kuului, että keskukseen tuli rakentaa sosiaali- ja terveysasema.

Kun suunnitelma oli jo hyväksytty, SRV ilmoitti haluavansa tehdä muutoksia: terveyskeskuksen ja tornitalojen ”hyvin erilaisten toimintojen ja rakenteiden yhteensovittaminen” oli ”erittäin vaikeaa”.

SRV halusi rakentaa terveysaseman erilliselle, viereiselle tontille ja kasvattaa REDIn kerrosalaa. Yhtiön mukaan syynä oli pilvenpiirtäjistä tehty kaavavalitus, joka keskeytti rakennustyöt pariksi vuodeksi eikä terveysasema ehtisi ajoissa valmiiksi.

Urakan arvoksi on kerrottu 390 miljoonaa euroa.

Samassa rytäkässä sosiaali- ja terveysaseman koko melkein tuplaantui. Se sopi kaupungille, sillä tonttien ja käyttöoikeuksien hinta pomppasi 114 miljoonasta 150 miljoonaan euroon.

Kumpi voitti?

SRV sai oman kauppakeskuksen ilman terveysasemaa, kaupunki pääsi vuokralaiseksi isompaan, mutta kolossiksikin haukuttuun rakennukseen.

SRV ei halunnut arvioida Seuralle REDIn tulevaa myyntihintaa.

Vuoden 2017 tilinpäätöksessä urakan arvoksi on kerrottu 390 miljoonaa euroa. Avajaisia vietetään syyskuussa.

Punaisten palkkien varassa lepää kiipeävä muotti, jonka avulla työntekijät valavat betonista Majakan kantavat seinät ja hissikuilut. Kun yksi kerros on valmis, muotti nostetaan seuraavaan. Julkisivu kiinnitetään rungosta erilleen.

Punaisten palkkien varassa lepää kiipeävä muotti, jonka avulla työntekijät valavat betonista Majakan kantavat seinät ja hissikuilut. Kun yksi kerros on valmis, muotti nostetaan seuraavaan. Julkisivu kiinnitetään rungosta erilleen.

Vähän tarjontaa

Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestarin Anni Sinnemäen mukaan tornirakentaminen on kaikesta huolimatta erikoisuus eikä buumista voi puhua.

Helsinki ei pidä torneja ainoana tapana tiivistää kaupunkia: suuri osa rakenteilla olevista ja tulevista asuinalueista perustuu perinteiseen umpikortteliin.

Vuonna 2014 kaupunki linjasi, että maa luovutetaan vapaarahoitteiseen tuotantoon ensisijaisesti myymällä. Tuolloin kaupunki halusi saada tulorahoitusta runsaisiin investointeihin.

”Tornit ovat kaupungin maamerkkejä.”

”Parhaillaan keskustelemme, pitäisikö maata vuokrata enemmän. Sitä paitsi usein luovutukset tapahtuvat kilpailun kautta, jolloin hinta saadaan yksinkertaisimmalla tavalla oikeaksi.”

Sinnemäki korostaa, että tornit ovat taloudellisesti haastavia rakentaa. Toimitilarakentamisen trenditkin ovat muuttuneet: tornit eivät sovellu hyvin isoihin, jaettaviin tiloihin.

Asuinkäytössä ne tekevät hyvin kauppansa.

”Suosio näyttäisi perustuvan siihen, että korkealla olevia asuntoja on niin vähän tarjolla. Ihmisiä kiinnostavat näkymät ja erikoislaatuisuus. Tornithan ovat kaupungin maamerkkejä. Ehkä niillä tavoitellaan insinööritaidonnäytteitä ja erottuvia paikkoja kaupunkirakenteessa.”

Etelään ja itään avautuvat kulma-asunnot varattiin nopeasti. Keskineliöhinta Majakassa on 7 250 euroa.

Etelään ja itään avautuvat kulma-asunnot varattiin nopeasti. Keskineliöhinta Majakassa on 7 250 euroa.

16 000 euroa neliöltä

Lopputulosta ei vielä näe, mutta lupaukset ovat suuret. Majakkaa on markkinoitu elämyksenä, eräänlaisena hotellina, johon sisältyy palveluita.

Sisääntulokerrokseen tulee aulapalvelu ja postin pakettiautomaatti. Asukkailla on käytössä digitaalinen portaali, josta saa ajankohtaista tietoa talon asioista.

Hissin voi tilata asunnosta valmiiksi odottamaan.

Hissitkin ovat fiksumpia kuin tavallisissa taloissa: Kun asukas saapuu aulaan, hissi huomaa avaimen tunnisteesta asunnon kerroksen ja optimoi kulkunsa jo ennen kutsunapin painamista.

Jokaisessa asunnossa on myös paneeli, jolla hissin voi tilata valmiiksi.

Hissillä pääsee pyyhältämään suoraan parkkihalliin, viisi metriä sekunnissa. Sieltä pääsee liukuportailla kauppakeskukseen.

Asunnoissa on viherhuone, johon saa ranskalaisen parvekkeen, kun avaa ikkunaovet.

Talveksi lasiset seinät voi liu’uttaa sivuun. Varsinaisia parvekkeita ei ole.

Ikkunoita ei voi avata kokonaan, joten ne pestään ulkopuolelta puolen vuoden välein.

Jätteet viskataan Suomen suurimpaan putkikeräysjärjestelmään.

Joka kolmannessa asunnossa on sauna.

Kiinnostuneita ostajia varten Majakasta asunnoista on rakennettu mallihuone.

Kiinnostuneita ostajia varten Majakasta asunnoista on rakennettu mallihuone.

Klubitilat, joihin kuuluvat muun muassa spa ja kattosauna, sijaitsevat 33. kerroksessa. Niiden yläpuolelle rakennetaan kalleimmilla hintalapuilla varustetut ”Sky”-asunnot.

Asunnoista halvimmat sijaitsevat tornin länsipuolella, josta ei ole merinäköalaa. Keskineliöhinta on 7 250 euroa, Sky-asunnoissa jopa 14 000–16 000 euroa. Asuntoneliö maksaa Helsingissä keskimäärin 4 177 euroa.

Asuntoja ovat ostaneet kaikenikäiset.

Sky-asuntoja lukuun ottamatta kämpät ovat menneet hyvin kaupaksi. Ja ripeään tahtiin, kertoo SRV:n myyntipäällikkö Merja Rainio.

Ostajina on ollut kaikenikäisiä, eri elämänvaiheista – suuri osa on kuitenkin nuoria ja keski-ikäisiä pariskuntia ja sinkkuja.

Viereen nouseva, lähes yhtä korkea asuintalo Loiste ei myöskään jääne tyhjäksi. SRV:n asiakasrekisterissä on tuhansia asunnoista kiinnostuneita.

Parhaat bileet kellarissa

Sähköjohtoja tursuavissa betonihuoneissa on vaikea kuvitella, miltä yläilmoissa asuminen tuntuu.

Kokemuksia voi hakea metroradan itäpäästä, jossa sijaitsee Helsingin toistaiseksi korkein asuintalo. Vuosaaren 26-kerroksisessa Cirruksessa on eletty kaupunkiarkea jo yli kymmenen vuotta.

”Rauha löytyy yläilmoista, palvelut alhaalta”, kuvailee Meiju Niskala asukkaiden kokemuksia. Hän on Vuotalon kutsuma residenssitaiteilija, joka on kerännyt Cirruksen asukkaiden muistoja aikakapseliin.

Moni asukas toivoo lisää pilvenpiirtäjiä, erimuotoisia ja erivärisiä. Cirrus on suorakulmainen laatikko. Havainnekuva oli kunnianhimoisempi.

Samanlaista keskustelua on käyty Majakasta, joka markkinointikuvissa on valkoinen mutta todellisuudessa harmaa. Kaavan mukaan talojen tuli olla ”yleisilmeeltään valkoisia”.

Syyskuussa 2018 avattavaan kauppakeskukseen tulee kolme kerrosta ja yli 170 liiketilaa. Asuintaloista on sinne suora pääsy.

Syyskuussa 2018 avattavaan kauppakeskukseen tulee kolme kerrosta ja yli 170 liiketilaa. Asuintaloista on sinne suora pääsy.

Cirruksen yläkerrokseen kaavailtiin kaikille avointa kahvilaa, mutta ajatuksesta luovuttiin. Osa asukkaista haluaisi kahvilan yhä, jotta muutkin pääsisivät nauttimaan maisemista.

Käytännön toteutus kahden hissin tornitalossa on logistisesti haastava.

Niskala on pohtinut, miten korkea asuinrakennus voisi olla julkinen paikka, jossa ihmiset viettävät aikaansa.

”Alun perin pilvenpiirtäjät ajateltiin pienoisyhteiskunniksi – tähän Suomessa ei ole vielä päästy.”

Moni vuodenvaihde on vietetty matkalla katolle.

Yksityisen ja yleisen jakaminen luo haasteita.

Korkeassa talossa odotukset ja toiveet eivät aina kohtaa käytännön kanssa. Osalle asukkaista yhteisöllisyyttä on yllättävän paljon, osa taas kaipaisi lisää. Kohtaamisissa on sattumanvaraisuutta mutta myös sääntöjä.

”Koiranomistajat tuntevat toisensa, ja moni sanoo kellarin autotallissa olevan parhaat bileet.”

Hissi on asukkaille tärkeä. Kun uutenavuotena asukkaat suuntaavat kattoterasille, trafiikki hississä on kova. Moni vuodenvaihde onkin vietetty matkalla katolle.

Alhaalla 5. kerroksen kohdalla työntekijät rakentavat julkista puistokantta ja yksityisiä pihoja. Ensimmäiset asunnot sijaitsevat 6. kerroksessa.

Alhaalla 5. kerroksen kohdalla työntekijät rakentavat julkista puistokantta ja yksityisiä pihoja. Ensimmäiset asunnot sijaitsevat 6. kerroksessa.

Kaupunkilaisilta suljettu

Kaupunkitutkija Nevanlinna voisi asua pilvenpiirtäjässä, jos ympäristö on sopiva eikä asunto ole korkealla. ”Kolmas kerros on ideaali. Haluan asua niin lähellä katutasoa, että tunnistan ihmiset ikkunasta katsomalla.”

Julkisuudessa huomio keskittyy usein tornitalojen ulkoasuun. Nevanlinnan mukaan kyse on kuitenkin paljolti muista kuin esteettisistä asioista.

Tärkeää on toiminnallisuus.

Esimerkiksi 1980-luvulla toimistokäyttöön valmistunut Itäkeskuksen Maamerkki jäi asukkaille etäiseksi, koska se suljettiin kaupunkilaisilta. Vuonna 2015 rakennus muutettiin Helmitorni-asunnoiksi. Suuri osa niistä oli vielä pari vuotta myöhemmin myymättä.

Tapiolan 1961 valmistunut Keskustorni sai aivan toisenlaisen identiteetin. Suosittu kattoravintola teki rakennuksesta osan ympäristöä eikä vain katseen kohdetta.

Rakennusyhtiöt rakentavat tornitaloja kaikesta huolimatta. Paras ratkaisu on sijoittaa ne hyvien julkisten kulkuyhteyksien varrelle.

Silloin paine lähiympäristöön pienenee: asukkaat tarvitsevat vähemmän parkkipaikkoja ja autoja. Niin esimerkiksi Espoo on tehnyt Leppävaarassa. Silloinkaan korkeuden ei pitäisi Nevanlinnan mukaan olla itseisarvo.

”Tehokkuuden voi hoitaa muillakin tavoilla.”

Koko Kalasataman keskus tornitaloineen on valmis vuonna 2023.

Koko Kalasataman keskus tornitaloineen on valmis vuonna 2023.

Ainutlaatuista on ympäristö

REDIä Nevanlinna ei halua arvioida ennen sen valmistumista.

Kauppakeskuksena se tulee ilmeisesti olemaan samankaltainen kuin muutkin. Sello, Ideapark, tai Itis – nimet vain muuttuvat.

Ajatukset, joita on mahdoton monistaa, tulevat ympäristöstä.

”Kalasatama on ympäristönä mielenkiintoinen: vanhoja teollisuusrakennuksia, uusia rakentuvia asuinalueita, Kulosaaren silta ja metro. Potentiaalia omaperäisyyteen on, mutta miten se sopii kiinteistösijoittajien ja rakennusliikkeiden tehokkuusmaailmaan on vielä epäselvää.”

Pilvenpiirtäjät, kauppakeskukset ja muut megahankkeet muokkaavat Helsingistä samankaltaista muiden kansainvälisten kaupunkien kanssa. Kiiltävän kopion, kiinteistösijoittajan unelman.

Yhä ylemmäs

Suomessa rakennetaan ja suunnitellaan tällä hetkellä niin monia tornitaloja, että puhutaan jo buumista. Pilvenpiirtäjämme ovat kuitenkin keskenkasvuisia Lähi-idän ja Kiinan jättiläisten rinnalla.

Korkeimman rakennuksen titteliä pitää hallussaan vuonna 2010 valmistunut 828-metrinen Burj Khalifa Dubai, joka sijaitsee Yhdistyneissä Arabiemiirikunnissa. Vuonna 2015 Kiinan Shanghaihin valmistui Shaghai Tower, joka on hyvä kakkonen, 632 metriä. Abraj Al-Bait Clock Tower rakennettiin Mekkaan, Saudi-Arabiaan vuonna 2012. Sen korkein torni kipuaa 601 metriin.

Kärkikolmikkoa hätyyttelevät 599 metrin korkuinen Ping An Finance Centre (2017) Shenzenissä Kiinassa ja 554,5 metrin korkuinen Lotte World Tower (2016) Soulissa Etelä-Koreassa.

Nämä kaikki putoavat listalla, kun Saudi-Arabian Jeddaan rakennettava kilometrin korkuinen Kingdom Tower valmistuu vuonna 2020.

X