Suositko vahingossa laitonta nettikauppaa? Verkkokauppojen lokalisointi johtaa kuluttajia harhaan – Tarkista aina nämä tiedot!

Jaa kaverilleTilaa Seura
© iStock
Epäilyttävän huokea hinta ja pelkkä postilokero yhteystiedoissa voivat olla merkkejä huijauksesta. FI-verkkotunnus ei takaa yrityksen laillisuutta ja kotimaisuutta.

Nettisivujen lokalisoinnilla eli sivujen sopeuttamisella paikalliseen käyttöön yritykset voivat kohdentaaa kaupankäyntiä valittuihin maihin. Lokalisointiin liittyy yleensä verkkosivujen kääntäminen paikalliselle kielelle ja verkkopäätteen vaihtaminen.

Huomiota on viime aikoina herättänyt Sveitsiin rekisteröitynyt Viagogo, joka on myynyt ylihinnoiteltuja konserttilippuja tai lipun hinta on  paljastunut kuluttajalle vasta luottokorttilaskusta.  Ylen mukaan Suomen kuluttajaviranomainen on saanut satoja valituksia viagogo:n kautta ostetuista konserttilipuista.

Myös väärennettyjä tavaroita kaupitellaan aidon näköisillä mutta tekaistuilla nettisivuilla.

Olitko sittenkin laittoman verkkokaupan asiakas?

Verkkokaupoista tilaaminen voi tuntua helpolta, mutta kuluttaja voi törmätä ongelmiin ja tuoteväärennöksiin tilatessaan tuotteita EU:n ulkopuolelta.

Huoleton nettiostelija voi kuitenkin tietämättään tilata laittomasta nettikaupasta tavaraa, jos ei osaa epäillä huijausta. Euroopan kuluttajakeskukselle tulee yhteydenottoja kuluttajilta, jotka kertovat suosineensa verkkokauppaa eurooppalaisella päätteellä, kuten co.uk, koska he ovat luulleet kaupan sijainneen Euroopassa.

Myöhemmin, kuten ongelmatapauksen selvittelyssä, onkin huomattu paketin olevan peräisin Kiinasta.

Hyvä suomen kieli ja fi-verkkopääte hämäävät

”Myös fi-päätettä käytetään huijaussivustoilla. Usein sivustot ovat hyvällä suomenkielellä kirjoitettuja, joten kuluttajan on vaikea epäillä mitään. Nykyään huijausten erottaminen on yhä vaikeampaa”, kertoo Kilpailu- ja kuluttajaviraston lakimies Kristiina Vainio.

Ennen Viestintävirasto myönsi .fi-päätteen vain suomalaisille yrityksille, mutta nykyään kuka tahansa voi hankkia päätteen nettisivustolleen. Monet täysin lailliset yritykset, kuten Viagogo, käyttävät tätä saadakseen nettisivun palvelun kohdennettua Suomeen.

Päätteen väärinkäytöksiäkin tulee aika ajoin esille, mutta Viestintävirasto ei voi huijauksille mitään.

”Viestintävirastolla on vain pienet mahdollisuudet puuttua tunnuksen väärinkäytöksiin. Laiton verkkokauppa on aina poliisin asia. Viestintävirasto voi sulkea sivuston, jos huomataan, että osoitteen käyttäjän yhteystiedot ovat väärät”, kertoo Viestintäviraston johtava asiantuntija Juhani Juselius.

”Kukaan ei ole tässä maailmassa vielä saanut euron Iphonea”

Kristiina Vainio erottelisi huijaussivustot kahdeksi erilaiseksi verkkosivustotyypiksi.

Ensimmäisenä hän mainitsee ”Liian hyvää ollakseen totta”-sivustot. Jos tarjous vaikuttaa epätodellisen houkuttelevalta, se on useinmiten silkkaa huijausta. Vainio toteaakin, että niissä käytetään nykyään hyvin aidonnäköisiä logoja, joita kuluttajat eivät erota väärennöksiksi.

”Kukaan ei ole tässä maailmassa saanut sitä yhden euron Iphonea, vaikka sitä on paljon jo lupailtu”, Vainio sanoo.

Toisena hän nostaa esiin sivustot, jotka muistuttavat ulkonäöltään laillista verkkokauppaa.  Niissä voi olla aidonnäköisiä merkkituotteita ja hinnat kohdillaan, eikä kuluttaja osaa epäillä taustalta epärehellistä toimintaa. Tilattu ja maksettu tavara ei kuitenkaan koskaan saavu perille.

Jos tuote on tilattu EU:n ulkopuolelta Euroopan kuluttajakeskus voi antaa neuvoja, miten ongelmatilanteissa pitäisi toimia. Kuluttajakeskus ei voi kuitenkaan samalla tavalla auttaa asiakkaita sovintoratkaisun löytämisessä, kuten EU-maiden nettikauppojen ongelmatapauksissa.

Oikaisu 3.10 kello 8:46: Kristiina Vainio on Kilpailu- ja kuluttajaviraston lakimies, ei Euroopan kuluttajakeskuksen.

X