Suositko vahingossa laitonta nettikauppaa? Verkkokauppojen lokalisointi johtaa kuluttajia harhaan - Tarkista aina nämä tiedot!
Epäilyttävän huokea hinta ja pelkkä postilokero yhteystiedoissa voivat olla merkkejä huijauksesta. FI-verkkotunnus ei takaa yrityksen laillisuutta ja kotimaisuutta.
Nettisivujen lokalisoinnilla eli sivujen sopeuttamisella paikalliseen käyttöön yritykset voivat kohdentaaa kaupankäyntiä valittuihin maihin. Lokalisointiin liittyy yleensä verkkosivujen kääntäminen paikalliselle kielelle ja verkkopäätteen vaihtaminen.
Huomiota on viime aikoina herättänyt Sveitsiin rekisteröitynyt Viagogo, joka on myynyt ylihinnoiteltuja konserttilippuja tai lipun hinta on paljastunut kuluttajalle vasta luottokorttilaskusta. Ylen mukaan Suomen kuluttajaviranomainen on saanut satoja valituksia viagogo:n kautta ostetuista konserttilipuista.
Myös väärennettyjä tavaroita kaupitellaan aidon näköisillä mutta tekaistuilla nettisivuilla.
Olitko sittenkin laittoman verkkokaupan asiakas?
Verkkokaupoista tilaaminen voi tuntua helpolta, mutta kuluttaja voi törmätä ongelmiin ja tuoteväärennöksiin tilatessaan tuotteita EU:n ulkopuolelta.
Huoleton nettiostelija voi kuitenkin tietämättään tilata laittomasta nettikaupasta tavaraa, jos ei osaa epäillä huijausta. Euroopan kuluttajakeskukselle tulee yhteydenottoja kuluttajilta, jotka kertovat suosineensa verkkokauppaa eurooppalaisella päätteellä, kuten co.uk, koska he ovat luulleet kaupan sijainneen Euroopassa.
Myöhemmin, kuten ongelmatapauksen selvittelyssä, onkin huomattu paketin olevan peräisin Kiinasta.
Hyvä suomen kieli ja fi-verkkopääte hämäävät
”Myös fi-päätettä käytetään huijaussivustoilla. Usein sivustot ovat hyvällä suomenkielellä kirjoitettuja, joten kuluttajan on vaikea epäillä mitään. Nykyään huijausten erottaminen on yhä vaikeampaa”, kertoo Kilpailu- ja kuluttajaviraston lakimies Kristiina Vainio.
Ennen Viestintävirasto myönsi .fi-päätteen vain suomalaisille yrityksille, mutta nykyään kuka tahansa voi hankkia päätteen nettisivustolleen. Monet täysin lailliset yritykset, kuten Viagogo, käyttävät tätä saadakseen nettisivun palvelun kohdennettua Suomeen.
Päätteen väärinkäytöksiäkin tulee aika ajoin esille, mutta Viestintävirasto ei voi huijauksille mitään.
”Viestintävirastolla on vain pienet mahdollisuudet puuttua tunnuksen väärinkäytöksiin. Laiton verkkokauppa on aina poliisin asia. Viestintävirasto voi sulkea sivuston, jos huomataan, että osoitteen käyttäjän yhteystiedot ovat väärät”, kertoo Viestintäviraston johtava asiantuntija Juhani Juselius.
”Kukaan ei ole tässä maailmassa vielä saanut euron Iphonea”
Kristiina Vainio erottelisi huijaussivustot kahdeksi erilaiseksi verkkosivustotyypiksi.
Ensimmäisenä hän mainitsee ”Liian hyvää ollakseen totta”-sivustot. Jos tarjous vaikuttaa epätodellisen houkuttelevalta, se on useinmiten silkkaa huijausta. Vainio toteaakin, että niissä käytetään nykyään hyvin aidonnäköisiä logoja, joita kuluttajat eivät erota väärennöksiksi.
”Kukaan ei ole tässä maailmassa saanut sitä yhden euron Iphonea, vaikka sitä on paljon jo lupailtu”, Vainio sanoo.
Toisena hän nostaa esiin sivustot, jotka muistuttavat ulkonäöltään laillista verkkokauppaa. Niissä voi olla aidonnäköisiä merkkituotteita ja hinnat kohdillaan, eikä kuluttaja osaa epäillä taustalta epärehellistä toimintaa. Tilattu ja maksettu tavara ei kuitenkaan koskaan saavu perille.
Jos tuote on tilattu EU:n ulkopuolelta Euroopan kuluttajakeskus voi antaa neuvoja, miten ongelmatilanteissa pitäisi toimia. Kuluttajakeskus ei voi kuitenkaan samalla tavalla auttaa asiakkaita sovintoratkaisun löytämisessä, kuten EU-maiden nettikauppojen ongelmatapauksissa.
Oikaisu 3.10 kello 8:46: Kristiina Vainio on Kilpailu- ja kuluttajaviraston lakimies, ei Euroopan kuluttajakeskuksen.
Tarkasta nämä tiedot ennen kuin teet tilauksen verkkokaupasta:
- Jos verkkokauppa vaikuttaa vieraalta ja epäröit sivuston luotettavuutta, etsi hakukoneella asiakkaiden kokemuksia keskustelupalstojen kommentointeja verkkokaupan palvelusta.
- Usein on hyvä verrata verkkokaupan omien käyttäjäarvostelujen ja esimerkiksi keskustelupalstojen arvosteluita keskenään ja pohtia, vastaavatko ne toisiaan.
- Tarkista myös yrityksen tiedot nettisivulta ennen tilaamista. Pelkkä postilokero tai internetosoite ei ole riittävä tieto, vaan yrityksen katuosoite pitäisi myös löytyä.
- Lue ”ilmaisen tuottenäytteen” -tilausehdot loppuun tarkasti. Postimaksujen yhteydessä myyjä saattaa veloittaa luottokortiltasi lisäsummia.
- On hyvä tarkistaa, että tuotteen tiedot ja takuuehdot ovat luettavissa nettisivuilla. Tarkista erityisesti sähkölaitteista niiden sopivuus Suomen oloissa.
- Varmista turvallinen maksutapa. Riski on suurin, jos tuotteen ainoana vaihtoehtona tarjotaan pankkisiirrolla tehtävää ennakkomaksua. Voi olla, että tuote jää toimittamatta eikä myyjään saada enää yhteyttä.
- Maksutapahtuman suojaamiseen kannattaa myös kiinnittää huomiota. Turvallisuudesta kertoo suljettu lukko tai ehjä avain selainsivussasi tai http:// -etuliitteen loppuun ilmestyvä s-kirjain (https://).
- Tarkista, miten yritys käsittelee henkilötietojasi ja mitkä ovat suoramarkkinointi säännöt.
- Lisätietoja myyjästä ja muiden arvioita voi löytää esimerkiksi Scamadviser-sivulta, johon listataan myös riskialttiiden sivustojen tietoja. Myös Kuluttajaliiton Huijausinfo-sivulta saa ajankohtaista tietoa käynnissä olevista huijauskampanjoista. EU:n ulkopuolelta tilattujen tavaroiden käyttäminen kuluttajan omalla vastuulla.
Vinkit kerätty KKV:n ja Euroopan kuluttajakeskuksen sivuilta.