Suuren eläkeuudistuksen kosmetiikkaa: Työn sankari onkin käytännössä entinen työkyvyttömyyseläkeläinen

Jaa kaverilleTilaa Seura
kaivinkone
Raskas ja kuluttava työ on edellytys päästä eläkkeelle ennen 65 ikävuotta suuren eläkeuudistuksen käynnistyttyä: Ratkaisevaksi kriteeriksi paljastuu kuitenkin sairaus. © Vesa Moilanen / Lehtikuva
Pitkän ja raskaan työuran tehneille eli niin sanotuille työn sankareille luvattiin eläkeuudistuksessa mahdollisuus varhaisempaan eläköitymiseen. Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä olevan lain mukaan työn sankarin pitää olla myös sairas.

Eläkeuudistuksen suurin muutos on alimman eläkeiän nostaminen 63 vuodesta 65 vuoteen ja samalla eläkeiän sitominen eliniän odotteeseen. Toisin sanoen vuonna 1962 syntyneet pääsevät eläkkeelle aikaisintaan 65-vuotiaina, mutta vuonna 1995 syntyneet vasta 68 vuotiaana.

Eläkeneuvotteluissa työntekijäjärjestöt, etenkin SAK, pitivät tärkeänä, että pitkän ja raskaan työuran tehneet voisivat päästä aiemmin eläkkeelle. Näin Suomeen saatiin sorvattua täysin uusi eläkemuoto: työuraeläke.

Jo viime syksynä työuraeläkkeen kriteereistä oli julkisessa keskustelussa esillä kaksi kriteeriä. Ensinnäkin, työn sankariksi kelpuutetaan, jos takana on vähintään 38 vuotta kestänyt työura.

Toisekseen työuran on täytynyt olla fyysisesti tai psyykkisesti raskas ja kuluttava. Tarkemmat kriteerit jäivät lainsäädännön jatkovalmisteluun.

”Totesimme, että tarkkojen kriteerien määrittämiseen tarvitaan niin paljon taustaselvittämistä, että jätimme sen jatkovalmisteluun”, Akavan asiantuntija Katja Veirto kertoo.

Veirto työskenteli eläkeneuvottelujen aikaan SAK:ssa ja osallistui sekä eläkeneuvotteluihin että lain jatkovalmisteluun. Kun eläkeneuvotteluista päästiin sopuun suurista linjoista, etenkin työn sankareille tehty uusi eläkelaji herätti kritiikkiä. Mediassa epäiltiin, miten lainvalmistelijat onnistuvat määrittelemään raskaan ja kuluttavan työn.

Voimaa ja nopeutta

Nyt lakipaketti on valmis ja eläkeuudistus on edennyt eduskunnan käsittelyyn. Lopullisessa laissa ja sen perusteluista olevat kuvaukset työn sankarin hyveistä muistuttavat lähes jumppaohjelmaa:

”Voimaa tai suurta nopeutta vaativia toistuvia työliikkeitä taikka työliikkeitä, jotka sisältävät samanaikaisesti käsien puristusta, kiertoa ja voimaa.”

”Raskaita taakkoja käsiteltäessä, kuten nostettaessa, kannettaessa, työnnettäessä ja vedettäessä suuret lihasryhmät toimivat sekä dynaamisesti että staattisesti.”

Lakiin ei haluttu kirjata erikseen ammattikuntia, jotka olisivat oikeutettuja työuraeläkkeeseen. Sen sijaan laissa on yksityiskohtaiset tarkat kuvailut siitä, minkä tyyppistä toimintaa raskaat työt pitävät sisällään. Perustelut muistuttaa sana-arvuuttelupeli Aliasta.

Katja Veirto puolustaa yksityiskohtaisia kriteerejä.

“Jos ajattelee työuraeläkettä hakevan näkökulmasta, niin näin on parempi. Mieluummin tarkat listaukset kriteereistä. Muuten eläkkeen hakeminen olisi enemmän arpapeliä”, Veirto sanoo.

Työuraeläkkeestä haaveilevan on täytettävä vähintään yksi kuudesta kriteeristä. Neljä ensimmäistä kriteeriä koskee työn fyysistä rasittavuutta ja kaksi viimeistä työn aiheuttamaa psyykkistä ja henkistä kuormitusta.

Vaikka varsinaisessa laissa ei ole listattu ammatteja, niin lain perustelutekstissä niitä nostetaan esimerkinomaisesti. Työn sankariksi voisi kelvata esimerkiksi raskaissa metsätalouden, rakennus- ja kuljetusalan tai hoiva- ja pelastustöitä tehneet.

Myös väkivallan uhan kanssa työskentelevät nostetaan esiin, heistä esimerkkeinä on vartijat ja poliisit.

Terveestä ei ole sankariksi

Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto kertoo, että työn sankareille valmisteltu eläke oli tärkeä pitkän työuran tehneiden duunarien tasa-arvon kannalta.

”On paljon sellaisia ihmisiä joiden työura on alkanut nuorena ja he ovat ehtineet tehdä lähes 40 vuoden työuran. Eläkeiän nostaminen rokottaa näitä ryhmiä erityisen rankasti”, Aalto perustelee.

Aallon mukaan työuraeläkkeen lähtökohta oli nimenomaan se, että työn sankarin eläke ei olisi uusi työkyvyttömyyseläke. Toisin sanoen varhennetulle eläkkeelle pääsisi pitkän ja raskaan työuran seurauksena.

Nyt eduskunnassa käsittelyssä olevassa laissa kuitenkin selvästi määritellään, että työn sankariksi kelpaa vain sairas. Lain perusteluissa kirjoitetaan, että ”työkyvyn heikentymistä arvioitaisiin ensisijaisesti lääketieteellisen selvityksen perusteella.”

Toisin sanoen kyseessä on kevennetty versio työkyvyttömyyseläkkeestä. SAK:n neuvottelijana toiminut Katja Veirto kertoo, että vaatimus työkyvyn jonkinasteisesta alentumisesta on ollut koko ajan neuvotteluissa mukana.

”Lähtökohta ei ole pelkästään se, että on takana 38 vuotta raskasta työuraa. Pitää olla vaikeutta jatkaa sitä. Jos olet terve ihminen, niin silloin ei työuraeläkkeeseen ei ole mahdollisuutta”, Veirto kertoo.

Veirto kiistää, että vaatimus osittaisesta työkyvyttömyydestä olisi tullut kenellekään yllätyksenä. Hän kertoo SAK:n asiantuntijoiden informoineen jäsenistöään hyvin tarkkaan työuraeläkkeen vaatimuksista.

”Emme ole antaneet jäsenistöllemme liian ruusuista kuvaa työuraeläkkeen kriteereistä. Mitään lupauksia helpoista reiteistä ei ole annettu. Myös SAK:n hallitus oli hyvin informoitu”, Veirto kertoo.

Metalliliiton Riku Aalto muistaa asian eri tavalla.

”Alkuperäinen ajatus oli, ettei työuraeläke vaadi työkyvyn alentumista”, Aalto sanoo.

Aallon mukaan työkyvyn alentumisesta ei ole SAK:n hallituksessa ollut puhetta. Aalto kuitenkin huomauttaa, että pitkä ja raskas työura jättää väistämättä jälkensä työntekijään. Näin ollen lääketieteellistä näyttöä pitäisi löytyä, jos muut kriteerit täyttyvät.

Selvä huononnus

Eläkeuudistuksen neuvottelijat eivät usko, että työn sankarin eläke kiinnostaisi suuria masssoja. Julkisuudessa on esitetty arvioita, että vuosittain työkyvyttömyyseläkkeelle hakeutuisi noin pari tuhatta ihmistä.

Työuraeläkkeen myöntämisen kriteerit tulevat tarkentumaan, kun käytäntö näyttää kuinka moni eläkettä lähtee hakemaan.

Uuden eläkkeen houkuttelevuutta heikentää se, että sen tarjoama eläke-etuuden taso on huonompi kuin työkyvyttömyyseläkkeellä. Silti hakuprosessi on käytännössä lähes sama, mutta kriteerit hieman lievemmät. Jokainen työn sankariksi halajavan on pyydettävä työterveyslääkäriltä selvitys terveydentilasta ja työuran kuluttavuudesta. Lopullisen arvion työn sankarin kelpoisuudesta tekee eläkevakuutusyhtiö.

Lisäksi kaikille potentiaalisille työn sankareille uudesta eläkelajista ei ole edes hyötyä. Yksi vaikeimmassa tilanteessa oleva ammattikunta on palomiehet. Heistä noin puolet poistuu työelämästä ennenaikaisesti juuri työkyvyttömyyseläkkeen kautta.

X