Synnytyksen jälkeinen masennus on vaikea tunnistaa – ”Nuoret naiset näyttävät monesti ulospäin hyvinvoivilta, vaikka voivat sisäisesti huonosti”
Synnytyksen jälkeinen masennus on vaikea tunnistaa. Vain neljännes masentuneista äideistä käyttää psykiatrian ja sosiaalitoimen palveluita, selviää tuoreesta väitöstutkimuksesta.
Synnytyksen jälkeinen masennus voi jäädä huomaamatta, koska väsymys on tavallinen ongelma synnytyksen jälkeen. Milloin pitäisi huolestua oman tai läheisen väsymyksestä tai hormoonien aiheuttamista mielialavaihteluista?
Tunnista synnytyksen jälkeinen masennus – Synnytyksen jälkeisen masennuksen oireet
Masennukseen voi liittyä useita oireita, jotka voivat helposti jäädä huomaamatta.
”Synnytyksen jälkeiseen masennukseen voi liittyä unettomuutta, ahdistuneisuutta, korostuneita pelkoja, levotonta oloa ja keskittymisen vaikeutta, kipuja, pakko-oireita kuten esimerkiksi tarkistamisen pakkoa tai itsepintaisia ajatuksia siitä, että vahingoittaa lasta”, lääketieteen lisensiaatti Pirjo Kettunen sanoo.
Kettunen on tutkinut synnytyksen jälkeistä masennusta tuoreessa väitöstutkimuksessaan. Hän toimii myös konsultoivana psykiatrina.
Läheisten tulisi huolestua viimeistään siinä vaiheessa, kun äiti ei selviydy jokapäiväisistä askareista.
”Äidin toimintakyvyn heikkeneminen on vakava merkki läheisille.”
Masentuneet äidit pelkäävät usein vaurioittavansa lastensa tunne-elämää. Tavallista on myös huoli siitä, että muut epäilevät omia äidinkykyjä.
Kun synnytyksen jälkeinen masennus iskee, läheisten tuki on ratkaisevaa
Masennuksen riskitekijöinä korostuivat Kettusen tutkimuksessa raskauteen ja synnytykseen liittyvät ongelmat, kuten raskauspahoinvointi tai kivulias synnytys.
Myös ajankohtaiset ihmissuhdeongelmat olivat tavallisia masennukseen sairastuneilla.
Toistuvasta masennuksesta kärsivien läheisiltään saama tuki oli tutkimuksen mukaan usein puutteellista.
”Myös omat ikävät lapsuuden kokemukset lisäävät riskiä, sillä lapsen saaminen voi aktivoida niihin liittyvät muistot. Erityisesti toistuvaan masennukseen liittyy psykososiaalisia ongelmia kuten huonompaa koulutusta ja taloudellisia vaikeuksia”
Läheisten tulisi kiinnittää huomiota mahdollisesti masennukseen liittyviin oireisiin jo ennen toimintakyvyn selvää heikkenemistä.
”Läheisten tulisi kysellä äideiltä aktiivisesti ja empaattisesti voinnista ja kertoa, että on käytettävissä, jos äiti tarvitsee apua.”
Masennuksen vaikutukset voivat ulottua laajalle ja hoitamattomana masennus aiheuttaa kärsimystä äidin lisäksi koko perheelle.
Pitkällä tähtäimellä sillä on myös haitallisia vaikutuksia lapsen kehitykseen ja äidin ja lapsen välisen kiintymyssuhteen muodostumiselle. Vuorovaikutustyyli voi myös siirtyä sukupolvelta toiselle.
”Nuoret naiset näyttävät monesti ulospäin hyvinvoivilta, vaikka voivat sisäisesti huonosti”
Vain neljännes masentuneista äideistä käytti psykiatrian ja sosiaalitoimen palveluita, erityisesti ensimmäistä kertaa masentuneet käyttivät palveluita vähän.
Kettusen mukaan masentuneita äitejä tulisi ohjata sosiaalitoimen ja psykiatrian palveluihin nykyistä aktiivisemmin.
Väitöstutkimuksessa kerrotaan, että äitien masennus on usein alidiagnosoitua.
”Itse en tutkinut alidiagnosoinnin syitä. Niitä voivat olla esimerkiksi se, että äidit eivät jaksa hakea apua tai eivät tunnista oireitaan. Voi myös olla, että äideille ei anneta mahdollisuutta kertoa oireistaan tai rohkaista siihen”, Kettunen pohtii.
Myös masennukseen liittyvä stigma voi hankaloittaa masennuksen hoitoon hakeutumista.
Kettunen muistuttaa, että huoliteltu ulkomuoto voi kätkeä alleen masennuksen.
”Nuoret naiset näyttävät monesti ulospäin hyvinvoivilta, vaikka voivat sisäisesti huonosti.”
Lue myös: Terapia auttoi pitkittyneeseen synnytyksen jälkeiseen masennukseen, Kaksplus.fi
