Syyspäiväntasaus tarkoittaa, että Aurinko paistaa suoraan päiväntasaajan päällä – Avaruuden ihmettely tuo mittasuhteita murheisiin

Jaa artikkeliLähetä vinkki
Erkki Meriluoto
Päätoimittaja Erkki Meriluoto. © Tommi Tuomi / Otavamedia
"Jo muutaman kuukauden havaintosaavutukset ovat mykistäviä. James Webb -teleskoopin avulla on löydetty vanhin tunnettu galaksi", Erkki Meriluoto kirjoittaa.

Syyspäiväntasaus on monille merkityksellinen ajan jakaja. On aika päästää viimeisistäkin kesätunnelmista irti ja uppoutua täysin rinnoin syksyn syleiltäväksi. Luonnon värimaailma tukee tavoitetta. Arkiaskareissa ruohonleikkuri vaihtuu haravaan.

Entisestään pimenevät illat saavat sytyttämään kotiin tunnelmavaloja. Samalla ne vievät katseen tähtitaivaalle. Syysiltoina kuistilta näkyy Otava tutulla paikallaan. Öinen taivas on käytännössä samanlainen kuin lapsuusvuosina – se tuo turvallisuuden tunnetta muuttuvassa maailmassa.

Astronomisesti syyspäiväntasaus tarkoittaa, että Aurinko paistaa suoraan päiväntasaajan päällä. Yö ja päivä ovat ympäri maapalloa yhtä pitkiä. Toki jos tarkkoja ollaan, niin täällä pohjoisessa päivä on vielä muutaman minuutin pidempi, koska Aurinko näyttää nousevan aiemmin ja laskevan hieman myöhemmin ilmakehän taittumisen vuoksi.

Ihmeitä avaruudessa

Ihminen on onnistunut rakentamaan tehokkaat silmät muunkin kuin Aurinkomme ja maapallolta näkyvien muiden tähtien tarkkailuun. Avaruusteleskooppi James Webb on suoranainen sarja ihmeitä. Ensinnäkin kyseisen laitteen laukaisu, avautuminen täyteen kokoonsa avaruudessa ja saaminen paikoilleen Lagrangen L2-pistettä kiertämään tuntuu uskomattomalta.

Piste sijaitsee Auringosta katsottuna suoraan maapallon takana 1,5 miljoonan kilometrin päässä meistä. Teleskooppi tekee sieltä käsin havaintoja halkaisijaltaan kuuden ja puolen metrin kokoisen peilinsä turvin. Suojaa Auringon sekä Maan ja Kuun heijastamalta lämpösäteilyltä tuo tenniskentän kokoinen viisinkertainen aurinkosuoja.

Asiat mittasuhteisiin

Jo muutaman kuukauden havaintosaavutukset ovat mykistäviä. James Webb -teleskoopin avulla on löydetty vanhin tunnettu galaksi. Iän puolesta se on jo vahvasti senioripuolella: 13,5 miljardia vuotta.

Teleskooppi on onnistunut ottamaan myös infrapunakuvia 385 valovuoden päässä sijaitsevasta eksoplaneetasta. Kyseinen planeetta on valtava kaasujättiläinen, mutta pienempiäkin varmasti saadaan kuviin jatkossa.

Tutkimushavainnot auttavat ymmärtämään maailmankaikkeutta. Joskus niinkin suurten asioiden miettiminen on rentouttavaa verrattuna tämän maailman murheisiin.

Lue myös: James Webb -avaruusteleskooppi taltioi miljardien valovuosien päässä olevia kaukaisia galakseja – Katso kuva!

X