Takaisin torille! Onko MM-kullasta tai viisuvoitosta lamantappajiksi?
Suomi teki paluun laman jälkeen vuonna 1995, ja tekee sen taas – olivatpa mitalit jääkiekkojoukkueen kaulassa millaisia hyvänsä.
Lama ei loppunut jääkiekon MM-kultamitalijuhliin viisi vuotta sitten. Toisaalta talouden nousu kiihtyi ensimmäisen MM-kullan jälkeen 1995.
”Torilla tavataan!” suomalaiset huutelivat toisilleen, kun he seurasivat Suomen jääkiekkojoukkueen menestysputkea Venäjällä järjestetyissä maailmanmestaruuskisoissa. Sitten Kanadan jääkiekkojoukkue vei maailmanmestaruuden Leijonien nenän edestä.
Helsingin Kauppatorilla keväällä 1995 vietetyt Leijonien kultajuhlat eivät silti unohdu.
”Vanhat kiroukset poistuivat niskastamme”, muistelee ajatushautomo Demos Helsingin tutkimusjohtaja Aleksi Neuvonen päivää, jona Suomi voitti Ruotsin Tukholmassa lukemin 4-1.
Se oli ensimmäinen kerta, kun Suomi voitti kultaa jääkiekon MM-kisoissa.
”Siihen saakka oli ollut olemassa ajatus, että olimme heikompia kuin muut. Meiltä oli aina puuttunut jotain, mutta nyt olimme maailmanluokan tekijä, jota ei enää estänyt mikään”, Neuvonen jatkaa.
Siltä se näyttikin: Kolme vuotta myöhemmin alle 20-vuotiaiden jääkiekkojoukkue voitti MM-kultaa. Nokian puhelimet valloittivat maailmaa. Darude julkaisi Sandstrom-hittinsä.
Aleksi Neuvonen sanoo, että jälkikäteen on helppo ajatella, että vuoden 1995 jääkiekon maailmanmestaruudella oli yhteys laman taittumiseen.
”Sattumallakin oli siinä kyllä osuutta. Urheilukielellä on aiemminkin puhuttu siitä, missä milloinkin on menty. Urheilu ikään kuin symboloi tapahtumia.”
Esimerkkeinä Neuvonen mainitsee Hannes Kolehmaisen, jonka sanotaan juosseen Suomen maailmankartalle 1900-luvun alussa ja Helsingissä vuonna 1952 järjestetyt olympialaiset.
ILMAVEIVISTÄ VAUHTIA
Aleksi Neuvosen mielestä suomalaisten menestys urheilussa ei juuri vaikuta ihmisten kuluttamistapoihin – lukuun ottamatta sitä, että yksittäisten jääkiekkovoittojen jälkeen joillain paikkakunnilla saatetaan investoida enemmän vaikkapa harjoitushalleihin, joissa paikalliset voivat pelata jääkiekkoa.
”Se voi tietysti vahvistaa matkailuelinkeinoa.”
Ehkä juuri sitä ajateltiin Rovaniemellä vuonna 2006, kun paikallinen aukio ristittiin uudelleen Lordin aukioksi. Suomen kaikkien aikojen ensimmäinen euroviisuvoittaja herätti suomalaisissa suurta kansanylpeyttä, muttei riittänyt pelastamaan maata uudelta lamalta. Apua ei tuonut edes Mikael Granlundin ilmaveivi vuoden 2011 jääkiekon maailmanmestaruuskisoissa. Jääkiekkokulta tuli ja kansa iloitsi – kunnes paluu arkeen taas koitti.
Onko siis täyttä fuulaa, että suomalaisten menestys urheilussa tai vaikkapa sitten Euroviisuissa voisi avittaa kansakuntaa uuteen nousuun?
”Kaikkea muuta!” huudahtaa Pekka Mattila, käytäntöön suuntautunut markkinoinnin professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta.
Hän sanoo, että vuoden 1995 kiekkomestaruuden ja laman lopun ajoittuminen samoille paikkeille oli happy accident. Siitä huolimatta ne ovat osa samaa, isompaa kuviota, hän lisää. Kyse on Mattilan mukaan myönteisten uutisten sarjasta.
”Yksittäinen tapahtuma selittää juomamyynnin yhtenä iltana, mutta kun samoihin aikoihin loppuu lama ja syntyy Nokian ihme, kuluttajan toiveikkuus lisääntyy. Sama pätee yrityksiinkin: kun riittävän moni uskoo, että tämä lähtee nyt tästä, siitä tulee itseään toteuttava ennustus.”
SUOMI TULI TAKAISIN
Pekka Mattila muistuttaa, että talous syntyy ihmisten käyttäytymisen tuloksena.
”Ne ovat pieniä päätöksiä: päätetäänkö mennä ulos syömään vai syödäänkö kotona eineksiä. Tuottavuuspuolella päätökset koskevat esimerkiksi sitä, jättääkö työtehtävänsä kesken vai puristaako sen kasaan. Ketju pitää vaan saada jostain käyntiin.”
Mattila kuvailee vuoden 1995 kiekkomenestystä Suomen comebackiksi.
”Se sai meidät sanomaan, että täältä me tulemme, meitä ei nujerrettu. Kansalliset kertomukset tarvitsevat tällaisia voittoja. Suomen kansallinen kertomus on ollut sillä tavalla ongelmallinen, että itsenäisyyttä seurasi repivä sisällissota. Sitten tuli toinen maailmansota. Se oli torjuntavoitto, jota ei saanut juhlia. Siksi urheilu ja kulttuuripuolen saavutukset näyttelevät meillä keskeistä roolia.”
YHTEISTÄ HYVÄÄ KIEKKOKAUKALOSTA
Filosofi ja tietokirjailija Frank Martela sanoo, että ihmisillä on yhtenäisyyskulttuurin kaipuu. Siksi MM-kisat ja Euroviisut ovat niin piristäviä. Niistä voi alkaa keskustella kenen tahansa kanssa.
”Moni puhuu silloin me-muodossa. Ihmiset kokevat olevansa osallisia Suomen menestyksessä.”
Martela oli itse kaupungilla, kun Suomi sai jääkiekkokullan vuonna 2011.
”Tunnelma oli ihmeellinen. Tuntemattomat ihmiset halailivat toisiaan Senaatintorilla.”
Frank Martela ei ole murtunut siitä, että Suomi jäi tänä vuonna jääkiekon mm-kisoissa hopeasijalle. Hän sanoo, että jo matka finaaliin oli merkittävä.
”Ehdimme juhlia monia voittoja ja kokoontua yhteen niitä katsomaan.”
VIHAISET LINNUT JA MUITA VOITTOJA
Pekka Mattila iloitsee Angry Birds -leffan katsojamääristä, siitä, että Suomessa autokauppa on piristynyt ja siitä, että Suomi pärjäsi hyvin jääkiekon MM-kisoissa. Nyt voittoja tarvittaisiin enää muutama lisää tähän sarjaan.
”Kun näyttöjä tulee riittävästi, uskomme vahvistuu eikä kukaan voi tulla enää mitätöimään niitä.”
Sitä odotellessa Mattila kehottaa kaikkia suomalaisia unohtamaan ongelmakeskeisen ajattelun ja riemuitsemaan hopeamitalista.
”Lisää voittoja”, hän tilaa.
”Mutta muistetaan juhlia kakkossijaakin!”
Korjaus tekstiin25.5.16 klo 15.34: Suomen alle 20-vuotiaat voittivat jääkiekon maailmanmestaruuden vuonna 1998.