Tällainen on koronaviruksen varjoon jäänyt kausi-influenssa – Rokotteen ottaminen kannattaa yhä

Influenssa jyllää parhaillaan etenkin Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Savossa. Tautitapausten määrässä epidemia on edellisiä laimeampi, mutta se on vienyt sairaalaan nuoria aikuisiakin.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Kausi-influenssa jyllää talvikaudella Suomessa.

Influenssa jyllää parhaillaan etenkin Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Savossa. Tautitapausten määrässä epidemia on edellisiä laimeampi, mutta se on vienyt sairaalaan nuoria aikuisiakin.
(Päivitetty: )
Teksti:
Saga Wiklund

Kausi-influenssa koettelee Suomea. Epidemia on alkanut hitaasti, mutta vakavia taudinkuvia on todettu vanhimpien ikäryhmien lisäksi myös nuorilla.

”Tässä vaiheessa ei voida vielä ennustaa, jääkö epidemia laimeaksi. Voi olla, että tautia esiintyy edellisvuosia vähemmän, mutta epidemia saattaa jatkua pidemmän aikaa”, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Terveysturvallisuusosaston erityisasiantuntija Niina Ikonen.

Käsien pesusta ja nenäliinaan aivastamisesta puhutaan nyt paljon koronaviruksen takia, ja tämä saattaa hillitä osaltaan myös influenssan leviämistä.

Pääsyyllisenä sikainfluenssan perillinen

Epidemian aikana ja jopa samanaikaisesti saattaa esiintyä eri influenssavirustyyppejä. Tällä hetkellä pääsyyllinen epidemiaan on A-tyypin virus H1N1pdm09, mutta myös B-tyypin virusta on jonkin verran liikkeellä.

Valtavirus on sikainfluenssaviruksen A(H1N1) jälkeläisvirus. Pandemian aiheuttanut sikainfluenssa jäi siis kiertämään maailmaa normaalina kausi-influenssaviruksena.

”Kun tämä virus on valtavirus, suhteellisesti suurempi osuus perusterveistä aikuisista saa vakavan tautimuodon kuin silloin, jos valtaviruksena olisi toinen A-virus, A(H3N2)”, Ikonen kuvaa.

Lieventymisestään huolimatta virus on siis syytä ottaa vakavasti. Suomessa on parhaillaan (4.3.) 17 henkeä tehohoidossa influenssan vuoksi. Heistä liki kaikilla on THL:n mukaan kuitenkin pitkäaikaissairaus. Valtaosa on alle 65-vuotiaita.
Influenssaan kuolleet ovat kuitenkin yleensä iäkkäitä; esimerkiksi 2000-luvulla Suomessa influessaan kuolleista 80 prosenttia oli yli 75 vuotta täyttäneitä.

Eri tauti kuin flunssa

Influenssa on eri tauti kuin tavallinen nuhakuume eli flunssa. Kuume ja lihassäryt ovat kovempia, ja sairaus alkaa usein nopeasti. Jälkitauteina esiintyy keuhkokuumetta ja korvatulehduksia.

”Sydäninfarktien ja aivoverenkierron häiriöiden ilmaantuvuus näyttää myös lisääntyvän influenssan jälkeen”, Niina Ikonen toteaa.

Taudinkuva voi vaihdella lievästä vaikeaan. Lääkärin vastaanotolle kannattaa hakeutua, jos epäilee sairastavansa influenssaa ja yleistila heikkenee tai tautiin liittyy vakavia oireita, kuten hengenahdistusta. Pitkittynyt tautikin on syy lähteä lääkäriin.

Influenssan voi erottaa varmuudella muista taudeista vain hengitystie-eritenäytteen laboratoriotutkimuksella. Suomen terveyskeskuksissa influenssaa on kirjattu käynnin syyksi eniten Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon sairaanhoitopiireissä (4.3.), mutta tapaukset eivät ole laboratoriovarmistettuja. Tieto on kuitenkin suuntaa antava.

Influenssarokote on riskiryhmiin kuuluville ilmainen.

Influenssarokote on riskiryhmiin kuuluville ilmainen. © iStock

Rokotteen voi vieläkin ottaa

Kausi-influenssarokotteita tarjotaan ilmaiseksi riskiryhmiin kuuluville eli yli 65-vuotiaille, pikkulapsille, odottajille ja pitkäaikaissairaille joka syksy.

Pitkäaikaissairaista riskiryhmiin kuuluvat muun muassa henkilöt, joilla on krooninen sydänsairaus tai keuhkosairaus, krooninen neurologinen sairaus tai syöpä.

Influenssarokotteesta on Niina Ikosen mukaan edelleen hyötyä. Nenäsuihkemuotoiset, etenkin pikkulapsille tarkoitetut influenssarokotteet ovat vanhentuneet tammikuun lopussa, joten niitä ei ole enää tarjolla. Pistettäviä influenssarokotteita on edelleen saatavilla.

Lue lisää: Mikä suojaa influenssalta parhaiten pahimpaan flunssa-aikaan? Mistä tartunnan tunnistaa? Näin vastaa infektiolääkäri

Tiesitkö tämän: Influenssan jälkitaudeilta voi suojautua

Pahoittelut. Tämä lomake ei ole enää saatavilla.

X