Tämä herra on Suomen eniten levyttänyt muusikko – Kari Peitsamo jäi kakkoseksi

Nyt kiista on mitä ilmeisimmin ohi. Hanuristilegenda Veikko Ahvenainen peittosi rokkari Kari Peitsamon vanhemman muusikon arvovallalla.

Vääntö ykköspaikasta oli kuumimmillaan vuosi sitten, mutta nyt Ahvenaisen levytetyn tuotannon koko on virallisesti määritelty Peitsamon vastaavaa massiivisemmaksi.

Juhannusta edeltäneelle viikolla Ahvenaisen tuotanto ylitti ennennäkemättömön haamurajan: harmonikkataiteilijalla on vyöllään yli tuhat levytystä.

Lukuun on syytä luottaa: Ahvenaisen kotimaisista levytyksistä on mustaa valkoisella.

”Ja ulkomailla tehdyistä levyistä minulla on kappaleet kotonani.”

Ahvenainen astui esiin viime kesänä, kun Peitsamo oli ilmoittanut Helsingin Sanomissa olevansa Suomen kaikkien aikojen tuotteliain muusikko. Haitarimaestro ilmoitti, että eipä ole.

Peitsamon levy-yhtiön tiedon mukaan hän oli levyttänyt 853 kappaletta.

Sattumoisin Ahvenainen oli juuri tehnyt inventaarion levytyksistään.

Niitä oli 996.

Kesäkuun lopulla viime kesänä Ahvenainen soitti Asikkalassa vaimonsa Carina Nordlundin kanssa Toivo Kärjen juhlakonsertissa. Ohjelmistossa oli 18 kappaletta.

”Tuli mieleen, että nämähän voisi levyttää myös.”

Silloin täyteen tulisi tuhat levytystä.

Äänitearkiston urakka

Levytettyjen kappaleiden laskeminen on vaikeaa, virallisen ja täydellisen listan tekeminen mahdotonta.

”Kukaan ei täysin tiedä, mitä äänitteitä on olemassa”, sanoo Suomen Äänitearkiston puheenjohtaja, historian dosentti Marko Tikka.

Äänitearkisto perustettiin vuonna 1981. Edellisenä vuonna oli tullut voimaan vapaakappalelaki, joka velvoitti kaikki ”ääni- tai kuvatallenteen valmistajat” luovuttamaan tuotoksensa Helsingin yliopiston kirjastolle.

Äänitearkistossa alettiin selvittää, mitä kaikkia äänitteitä Suomessa olikaan tehty. Tehtävän otti kontolleen suomalaisen äänilevytutkimuksen isänä tunnettu Urpo Haapanen, nyt jo edesmennyt.

Haapanen sai vuosien työn tuloksena aikaan listan, jossa olivat kaikki tunnetut suomalaiset äänilevyt vuosilta 1901–1982.

Listaa on myöhemmin päivitetty vuoteen 1999 asti. Siinä on 129 000 kappaletta, joista on yhteensä lähes puoli miljoonaa versiota.

Haapasen suururakan jälkeen homma vaikeutui huomattavasti. Tuli internet, ja tehokkaiden tietokoneiden myötä kotistudio-ohjelmat ovat nyt kaikkien ulottuvilla.

”Nykyään sinun ja minun on mahdollista tehdä äänite ja myydä sitä vaikka kirpputoreilla.”

Artistien matematiikkaa

Kappalerekisterien aika alkaa vääjäämättä olla ohi. Vapaakappalelaki on olemassa, ja sitä on uusittukin vuonna 2007. Kirjastot saavat vapaakappaleensa ja arkistoivat ne. Kansalliskirjasto ja äänitearkisto pyrkivät pysymään kärryillä siitä, mitä musiikkikappaleita Suomessa on levytetty.

Mutta maailma täyttyy teoksista, joista suuri osa on netissä. Moni nettiin teoksiaan laittava ei ole kuullutkaan vapaakappalelaista, eikä välttämättä tekijänoikeuksistakaan.

Kenelläkään ei ole kattavaa listaa siitä, kuinka paljon kukin artisti on Suomessa laulanut tai soittanut musiikkia levylle tällä vuosituhannella.

Artisteilla on omia laskelmiaan. Ei voi kuin luottaa heihin.

Hanuristi ja rokkari

Samana vuonna kun ikirokkari Kari Peitsamo syntyi vuonna 1957 Nokialla Hämeessä, itseoppinut kuopiolaisnuorukainen Veikko Ahvenainen voitti harmonikansoiton Suomen mestaruuden. Myöhemmin kilpailu on tunnettu Kultaisena Harmonikkana, joka järjestetään vuosittain Ikaalisissa Sata-Häme Soi -tapahtumassa.

Peitsamon täyttäessä kaksi Ahve-nainen julkaisi ensimmäisen kirjansa: Harmonikkakoulu, näppäin- ja pianoharmonikalle, osa 1. Siitä ja kirjan kakkososasta tuli suomalaisen harmonikan perusteos, jota vuosikymmenien kuluessa ovat tavanneet monet pienet hanuristit pitkin Suomea.

Samalla kun Ahvenainen keräsi kokemusta ja mainetta Suomea ja maailmaa kiertäen, nuori Peitsamo tarttui kitaraan Nokialla. Siellä alkoi toinen ura, jonka vertaista ei Suomessa ole. Peitsamon ensimmäinen kappale Kauppaopiston naiset julkaistiin vuonna 1977, kun hän oli 20-vuotias.

Ilmeisen kiistattomasti Veikko Ahvenainen on Suomen eniten levyttänyt tähti. Samoin varsin kiistattomasti Kari Peitsamo on Suomen eniten levyttänyt rokkitähti. Sen sijaan on epäselvää, onko Peitsamo eniten kappaleita levyttänyt laulaja. Ilmeisesti ei.

Peitsamon levy-yhtiön edustaja ilmoitti viime kesänä Helsingin Sanomissa, että Peitsamo ohitti viimeisimmällä levyllään Georg Malmstenin. Veikko Ahvenainen huomautti, että ainakin Malmstenin elämäkerrassa hänen levyttämiensä kappaleiden määräksi on kirjattu 863. Se on kymmenen kappaletta enemmän kuin Peitsamon kappaleluvuksi ilmoitettu määrä.

Mutta ne ovat vain merkintöjä.

Tarkka kirjanpito

Veikko Ahvenainen on tehnyt kirjanpitonsa huolella. Vuodesta 1952 asti hänellä on kirjattuna levyjensä julkaisuaika, levyn numero ja levyllä olevat kappaleet.

Uudelleen levytettyjä kappaleita ei lasketa mukaan. Ahvenaisen mukaan hänellä on koossa 1 014 eri kappaletta, jotka hän on soittanut levylle.

Suomessa on toki monia, jotka ovat soittaneet tuhansillakin levyillä.

Pro Finland -mitalillakin palkittu kitaristi Heikki Laurila on Gramex-järjestön mukaan soittanut kaikkein useimmilla kappaleilla Suomessa: hänen soittoaan on 7 272 kappaleella. 20 tuotteliaimman muusikon joukossa ovat muun muassa kitaristi Juha Björninen, rumpali Anssi Nykänen ja basisti Harri Rantanen. Kaikki he ovat soittaneet yli 2 000 kappaleella.

Rivimuusikkona tehtyjä levytyksiä ei lasketa, kun artisteja listataan.

Nimi pitää olla äänitteen kannessa.

Veikko Ahvenaiselle levytysten määrä on ollut elämäntyön hedelmä.

”En minä 1960-luvulla arvellut, että näin kävisi. Kun sitten tuli 900 levytystä täyteen, ajattelin, että jos yläkerran herra sallii, kyllä minä edelleen levytän.”

Urheilijatkin juhlivat ennätyksiä, hän huomauttaa.

”Kyllä tämä asia tuottaa minulle paljon mielihyvää. Ja että olen saanut tähän asti olla terveenä, onhan se eräänlainen ennätys sekin.”

Veikko Ahvenaisen tuhannes kappale on muuten Toivo Kärjen Lapin Jenkka. Tapio Rautavaara levytti sen tasan 50 vuotta sitten. Ahvenainen oli silloin 45-vuotias.