Tanssilavakulttuuri on murroksessa – Tangokuningas Kyösti Mäkimattila päivittäisi lavojen monia toimintatapoja: ”Illan voisi päättää aikaisemmin”
Ensimmäiset tanssilavat ovat auenneet jo vapun tienoilla. Kyösti Mäkimattila uskoo, että romantikot varmistavat lavakulttuurin säilymisen jatkossakin, vaikka tutusta yleisöstä puuttuu vielä yli kolmannes.
Lavatanssit Metsälinnan lavalla Ristiinassa. “Suomessa ei ole koskaan tanssittu tai soitettu näin hienosti ja monipuolisesti”, Kyösti Mäkimattila sanoo.
Tangokuningas Kyösti Mäkimattila nousee lavalle tänä kesänä noin viisitoista kertaa kuukaudessa. Se tarkoittaa, että hän esiintyy lavoilla keskimäärin joka toinen päivä syyskuuhun asti.
Vaikka lavoille palannut laulaja on kohdannut hyväntuulisen ja innostuneen yleisön, hän on havainnut myös yleisökatoa.
”Huolestuttavaa on se, että silmämääräisesti noin kolmannes, neljännes väkimäärästä ei ole vielä palannut harrastuksen pariin”, Kyösti Mäkimattila sanoo ja arvioi, että harrastajia on jäänyt pois jokaisesta ikäluokasta.
Hänen mukaansa suomalaisten kynnys käydä tanssitapahtumissa on vuosien saatossa madaltunut. Kävijän ei tarvitse osata tanssia, kiinnostunut voi tulla lavoille vain viihtymäänkin.
”Siellä käy elämälle uteliaita ja sosiaalisia ihmisiä – romantikkoja.”
Kyösti Mäkimattila valittiin tangokuninkaaksi Seinäjoen Tangomarkkinoilla vuonna 2013. © Heli Hirvelä/Otavamedia
Monipuolinen lavatanssikulttuuri
Kyösti Mäkimattila sanoo, että Suomessa on korkeatasoinen lavatanssikulttuuri. Hän huomauttaa sen kuitenkin olevan eri asia kuin tanssilavakulttuuri. Ensimmäinen käsittää tanssikulttuurin, mutta jälkimmäinen pitää sisällään koko tapahtuman sisältöineen.
“Suomessa ei ole koskaan tanssittu tai soitettu näin hienosti ja monipuolisesti.”
Tanssilajeja on liki parikymmentä yhden illan aikana. Mukana perinteisen tangon lisäksi on esimerkiksi lattareita, kuten salsaa ja bachataa. Mäkimattilan mukaan monipuolisuus kertoo lavatanssikulttuurin hyvinvoinnista.
”Sen sijaan tanssilavakulttuuri on murroksessa.”
Mäkimattila päivittäisi tapahtuman järjestämistä ja tiloja, illan kulkua, sekä ruokakulttuuria. Voileivän ja grillimakkaran sijaan tangokuningas hakisi vaikutteita festareilta: tarjolla voisi olla sushia, pizzaa tai salaattia.
Artistit aikaisemmin lavalle
Tanssit jatkuvat kesäiltaisin jopa puoli kahteen yöllä. Kyösti Mäkimattilan mukaan meno muuttuu valjuksi, jos illat venyvät liian pitkään.
”Ihminen on muuttunut kärsimättömämmäksi. He haluavat kokea elämyksen nopeammin. Tiivistäisin iltoja ja käyttäisin apuna teknistä laitteistoa. Jos joku haluaa tanssia kuusi tuntia, alkuun ja loppuun voisi soida levymusa dj:n vetämänä.”
Kärsimättömyys näkyy illan tullen väen vähenemisenä. Ensimmäisen 45 minuutin esityksen aikana on enemmän ihmisiä kuin jälkimmäisellä.
Saman ovat panneet merkille myös muut esiintyjät. He ovat miettineet yhdessä, miksi tanssi-illan kesto on vakiintunut kahdeksasta puoli kahteen.
”Viimeinen tunti on kitutunti. Draamankaareni mukaan illan voisi päättää aikaisemmin. Jäisi fiilis, että tätä olisi kuunnellut vähän lisääkin, eikä uuvuteta kaikkia siihen livemusiikkiin.”
Näyttelijä Pertti Koivula iski lavoille heti, kun ne keskikesällä 2021 avautuivat. Parkettien suurkuluttaja nautti läheisyydestä tanssiparinsa kanssa. ”Tanssiessa herää monenlaisia tunteita”, hän sanoo. © Sara Pihlaja
Kulttuuri ajan pyörteissä
Moni tanssipaikka haluaa myös kehittää toimintaansa. Innostuneimmat lavaisännät ja -emännät haluavat viedä toimintaa eteenpäin. He tekevät yleisöstään esimerkiksi kävijätutkimuksia.
Lavoille saatetaan matkustaa pidemmältäkin: Kyösti Mäkimattilan mukaan tunnelman kannalta tietää hyvää, jos tanssipaikan pihalle on parkkeerattu asuntoautoja.
Tanssilavojen tunnelma on muuttunut vuosikymmenten saatossa. Esimerkiksi Tapani Kansa ei perustanut lavoista 1970-luvulla, vaan ihmetteli kuinka kauan nuoret ”suostuvat maksamaan viisi markka siitä, että saavat tulla hienhajuun humalaisten terrorisoitaviksi”.
Muutosta on tapahtunut myös 1990-luvusta, jolloin Mäkimattila aloitti ammattiuransa.
”Silloin tultiin lähinnä tapaamaan ihmisiä. Tuntui, että tanssiminen oli vain sivuseikka. Ilta saatettiin viettää tanssilattian sijaan parkkipaikalla tai tanssipaikan kahviossa.”
Anniskeluoikeuksien myötä ”takaluukulla hyppääminen” loppui. Tunnelmaan on aina vaikuttanut sään lisäksi myös se, kuinka tasaisesti paikalla on miehiä ja naisia.
Suvaitsevat lavat
Vaikka ajatellaan, että tanssilavat vaalivat enimmäkseen perinteisiä arvoja, niin nykyään näkee myös pareja, jotka tanssivat samaa sukupuolta olevan kumppanin kanssa.
”Pidän tanssilavamaailmaa hyvin suvaitsevana. Vaikka se tietyllä tavalla on perinteinen ja nostalginen, kyllä se minulle näyttäytyy hyvin sallivana ja avoimena”, Kyösti Mäkimattila sanoo.
Hänen mukaansa naisparien määrä voi johtua siitäkin, että tansseissa käy naisia miehiä enemmän. Miesparejakin näkee mutta harvemmin.
Uudistuva kulttuuriperintö
Tanssilavojen tulevaisuus saa tangokuninkaan toiveikkaaksi. Muusikkoja riittää varmasti, toivottavasti yleisöäkin. Kyösti Mäkimattila näkee lavatanssikulttuurin arvokkaana, itseään uudistavana kulttuuriperintönä.
Hän haluaa jatkaa lavoilla esiintymistä koko uransa.
”Yksi tanssija muistutti jutelleensa kymmenen vuotta sitten yhden Mäkimattilan kanssa. Olin kuulemma sanonut Tuuloksen Kapakanmäellä, että tämä touhu alkaa olla nähty. Edelleen olemme samat veijarit, minä lavalla, hän tanssisalissa, ja hyvältä tuntuu.”
Lähteet: Hakulinen & Yli-Jokipii: Tanssilavakirja (Atlasart 2007), Loivamaa: Ihmeelliset iskelmät (Avain 2022)
Lue myös: Kyösti Mäkimattila elää vintagen lumoissa – Mitä laulaja jahtaa kirppiksiltä?
Merkkifarkut edulliseen hintaan vetävät Kyösti Mäkimattilan suun hymyyn. © Vesa Tyni