”Ne kirjaimellisesti tappavat ihmisiä”, sanoo veto-oikeuksista asiantuntija – YK haluaa uudistaa turvaneuvostoa, mutta siihen valtioiden yhteisymmärrys sitten päättyykin

Lähi-idän kaaos, mukaan lukien Syyrian sota, on uhka kansainväliselle rauhalle ja turvallisuudelle, sanoi YK:n pääsihteeri António Guterres YK:n turvallisuusneuvoston kokouksessa 13. huhtikuuta 2018.

Guterres pahoitteli, ettei turvallisuusneuvosto ole päässyt yksimielisyyteen Syyrian tilanteesta.

”Kyvyttömyys päästä kompromissiin uhkaa johtaa täydelliseen sotilaalliseen laajenemiseen Syyriassa”, Guterres totesi.

”Yhteinen velvollisuutemme on estää se.”

Syyrian sota on yksi aikakautemme pahimmista humanitaarisista kriiseistä. Vuonna 2011 alkaneessa sodassa on kuollut arviolta yli puoli miljoonaa ihmistä.

Neuvosto on kuitenkin epäonnistunut ratkaisemaan kriisiä.

Syynä ovat veto-oikeudet.

Venäjä on estänyt 12 kertaa YK:n toimet, jotka voisivat vahingoittaa maan liittolaista, Syyrian presidentti Bashar al-Assadia.

Veto-oikeudet ristiriidassa siviilien suojelun kanssa

Syyrian lisäksi Venäjä on estänyt YK:n puuttumisen Ukrainan sotaan, jossa se on toisena osapuolena.

Maa esti esimerkiksi Malaysia Airlinesin lennon MH17 matkustajakoneen alasampuneiden syyllisten tuomitsemisen turvallisuusneuvoston kautta.

Kritiikki ei kohdistu vain Venäjään.

Ongelmia neuvoston päätöksenteossa aiheuttaa myös Yhdysvallat.

Maa on käyttänyt veto-oikeuttaan 43 kertaa Israelia koskevissa päätöslauselmaehdotuksissa, suojellakseen liittolaisensa toimia palestiinalaisalueella.

Israelin ja palestiinalaisten konflikti on yksi räjähdysalttiimmista maailman konflikteista.

Viisitoistahenkisestä turvallisuusneuvostosta neljätoista maata tuki 18. joulukuuta 2017 päätöslauselmaehdotusta, joka olisi tuominnut Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin ilmoituksen.

Trump tunnusti Jerusalemin Israelin pääkaupungiksi 6. joulukuuta ja määräsi ulkoministeriön valmistelemaan Yhdysvaltain suurlähetystön siirtoa Tel Avivista Jerusalemiin.

Tilanne pahensi israelilaisten ja palestiinalaisten välejä.

Monien kansainvälisten solmukohtien ratkaisu olisi helpompi, jos turvallisuusneuvosto täyttäisi tehtävänsä YK:n peruskirjan mukaisesti, kritisoi Essexin yliopiston ihmisoikeuslain asiantuntija Scott Sheeran.

Velvollisuus suojella viattomia siviilejä konflikteissä on Sheeranin mukaan ristiriidassa veto-oikeuksien kanssa ja ne ”kirjaimellisesti tappavat ihmisiä”.

Muutosta tuskin luvassa

YK-asiantuntija Richard Gowan kuvaa turvaneuvostoa”paineventtiiliksi”. Neuvosto saa aikaan vaatimattomia päätöksiä, kuten sopimuksen muutaman päivän tulitauosta Syyriaan. Taistelujen laajempi poliittinen ratkaisu kuitenkin lykätään kauemmas.

Jos lopputulos on selvä, miksi päätöslauselmaehdotuksia edes tehdään Ukrainan, Syyrian tai Israelin ja Palestiinan sodista?

Kannattajat perustelevat usein ehdotusten ”symbolista ja moraalista arvoa”.

Lisäksi vastustajien maine voi tahriintua.

”Veto-oikeuksien käyttämisestä jää jälki pöytäkirjoihin. Se leimaa”, sanoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Katja Creutz.

YK:ssa on vaadittu muutoksia turvallisuusneuvostoon vuosikymmenten ajan.

Yhteisymmärrystä uudistamiseen löytyy laajasti.

Tosin siihen yksimielisyys loppuu.

Jotkut maat ovat ehdottaneet neuvoston pysyvien jäsenien lisäämistä, toiset taas veto-oikeuksista luopumista.

Ironista kyllä, pysyvillä jäsenillä on veto-oikeus ehdotettuihin muutoksiin.

Ja muutosta tuskin tulee, arvioi Katja Creutz.

”Korkeintaan käytännön ohjesääntöjä tullaan tekemään.”

Sellainen voisi olla esimerkiksi Ranskan vuonna 2013 esittämä ”herrasmiessopimus”. Sen mukaan pysyvät jäsenet eivät saisi käyttää veto-oikeuttaan, jos kyse on kansanmurhasta.

Moni YK:n jäsenmaa on allekirjoittanut Ranskan vetoomuksen. Pysyvistä jäsenistä Britannia ”suhtautuu siihen myönteisesti”.

Venäjä, Yhdysvallat ja Kiina eivät kannata aloitetta.

Tämä on neljäs ja viimeinen osa YK:n turvaneuvoston toimintaa käsittelevässä sarjassa. Aiemmat osat löydät Lue myös -kohdasta.