Tässä on uusi ase taistelussa Isisiä vastaan – mutta auttaako se?

Jaa artikkeliLähetä vinkki
Ääri-islamistitaistelijoita marssii Syyrialaisessa Raqqan kaupungissa kuvassa, joka ilmestyi militanttien verkkosivustolle tammikuussa 2014. © AP
Arabimaat ovat perustamassa yhteisiä sotilasjoukkoja. Pystyvätkö ne nujertamaan Isisin?

Jo 1960-luvulla kehitelty ajatus on vihdoin konkretisoitumassa: arabimaat ovat alkaneet koota yhteisiä sotilasjoukkoja.

22 arabimaata yhteistyöjärjestö Arabiliitto päätti joukkojen perustamisesta maaliskuun lopussa.

Perustettavien turvallisuusjoukkojen kooksi on arvioitu 40 000 miestä ja niiden kokoamisen on arvioitu kestävän noin neljä kuukautta. Joukot perustuvat vapaaehtoisuudelle, eli mitään maata ei pakoteta lähettämään sotilaitaan.

”Todennäköisiä osallistujamaita ovat Egypti ja Saudi-Arabia etunenässä. Ne ja Jordania ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat muodostavat neljän maan ydinjoukon, joka on varmimmin mukana”, kapteeni Olli Teirilä Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitokselta kertoo.

Joukkojen perustaminen on reaktio ääri-islamilaisten liikkeiden sotilaalliseen uhkaan. Pystyisivätkö joukot nujertamaan äärijärjestö Isisin?

Joukot osoitus päättäväisyydestä

Yhdysvallat ja Iran ovat jo ryhtyneet voimatoimiin Isisiä vastaan.

”Joukkojen kokoaminen on ensimmäinen  osoitus siitä, että muillakin valtioilla on jonkinnäköistä päättäväisyyttä toimia. Tähän menneessä muiden maiden osallistuminen on ollut vielä vähän heikoilla ”, Teirilä sanoo.

Hän uskoo, että joukoilla on merkitystä äärijärjestön pysäyttämisessä.

”Mutta ei tällainenkaan joukko kuitenkaan pysty yksin ratkaisemaan tilannetta.”

Saudi-Arabian ja Egyptin komennossa?

Idea arabimaiden yhteisistä joukoista nousi nyt esiin Egyptin kenraalitaustainen presidentin Abdel Fattah al-Sisin on aloitteesta. Egypti on myös esittänyt Kairoa joukkojen johtopaikaksi.

”Tämä antaa osviittaa siitä, millä tavalla joukkoja johdettaisiin, vaikka Arabiliiton käynnistämä projekti onkin kyseessä”, Teirilä sanoo.

Alueelliseen vaikutusvaltansa takia Egyptillä ja Saudi-Arabialla olisi todennäköisesti keskeinen rooli joukkojen johtamisessa. Molempien maiden sotilaallinen kapasiteetti on laaja.

”Nämä maat ovat muutenkin läheisiä. Kun Egyptissä on ollut levottomuuksia, Saudi-Arabialta on tullut tukea nyt vallassa olevalle al-Sisin hallinnolle.”

Ajatus arabimaiden yhteisistä taistelujoukoista on kytenyt jo puoli vuosisataa, mutta mitään konkreettista niiden eteen ei ole aiemmin tapahtunut.

Viime vuoden marraskuussa ajatus nousi esiin Isisin takia. Jemenin tilanteen kärjistymisen lisäsi painetta joukkojen kokoamiseen.

Sunnijohtoisen Saudi-Arabian kokoama kymmenen maan liittouma on viime päivinä taistellut Jemenissä shiioista koostuvia huthikapinallisia vastaan.  Huthit ovat Saudi-Arabian kiistakumppanin Iranin liittolaisia.

Naapurimaa Jemenin levottomuudet ovat pelästyttäneet Saudi-Arabian, joka pelkää tilanteen uhkaavan konkreettisesti maan turvallisuutta.

Arabimaiden yhteisten joukkojen kokoaminen on kuitenkin vasta aikaisessa vaiheessa. Onko joukkojen perustaminen edes varmaa?

”Mikään ei ole varmaa, mutta tahtotila näyttäisi olevan nyt vahva”, Teirilä sanoo.

Se, miten tilanne Jemenissä etenee, vaikuttaa joukkojen tarpeellisuuteen.

”Saudi-Arabia käy jo oman koalitionsa kanssa taistelua Jemenissä. Lähiviikot osoittavat, mitä tapahtuu.”

Joukkojen käyttö ei ongelmatonta

Iran on kasvattanut vaikutusvaltaansa Lähi-idässä. Tämä on huolestuttanut Saudi-Arabian johtamia sunnimuslimimaita.

”Shiiavaltiot  kuten Irak ja Syyria voivat vastustaa tällaisen iskujoukkojen käyttöä omilla alueillaan”, Teirilä toteaa.

On sanottu, että joukot kutsuttaisiin kohdemaahan kyseisen maan hallituksen avunpyyntönä.

”Vaikka joukot ovat Arabiliiton aloite, ei ole läpihuutojuttu, että niitä voitaisiin käyttää jollain alueella”, Teirilä sanoo.

”Kun mietti, missä levottomuuksia on  käynnissä, eli  esimerkiksi Syyriassa ja Jemenissä,  niin nämä ovat sellaisia maita, joista ei avunpyyntöä välttämättä kuitenkaan heti olisi tulossa.”

Syynä on Iranin vaikutusvalta.

”Vaikutusvaltaan ja alueellisen johtajuuteen liittyvät kysymykset ovat  niin vahvoja Lähi-idässä, että ne aiheuttavat poliittisella tasolla paljon haasteita.”

X