Tästä syystä 10-senttinen varastohämähäkki on erinomainen vieras kotonasi

Kesäinen luonto kuhisee hyönteisiä, mutta Suomen suurin hämähäkki viihtyy sisätiloissa kesät talvet.

Varastohämähäkki (Tegenaria atrica) voi olla kooltaan jopa 10 senttiä etujaloista takajalkoihin mitattuna. Alun perin se on vieraslaji näillä leveysasteilla.

Sitäkin suurempi lukki on meillä nähty, ampiaishämähäkki. Sillä ei ilmeisesti kuitenkaan ole täällä pysyvää kantaa vaan se tulee meille lämpimien ilmavirtausten mukana. Lue jutun loppupuolelta, kuinka hämähäkki lentää itse tekemällään lentoaluksella.

Sitowise Oy:n asiantuntija ja Ylen Luontoillan vakiojäsen biologi Jaakko Kullberg arvelee, että meikäläinen varastohämähäkkikanta käsittää kymmeniä tuhansia yksilöitä. Niitä majailee pääasiassa pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa. Kanta ei kuitenkaan ole päässyt runsastumaan.

”Luonnossa se asuu luolamaisissa, tasaisen viileissä paikoissa, joita meillä ei juuri ole. Siksi se viihtyy kellareissa ja talojen rakenteissa, josta se välillä ilmaantuu asuntohinkin.”

Varastohämähäkki on niin iso, että ihmisen kohdatessaan se pääsee helposti hengestään.

Purema viimeinen keino

Varastohämähäkki on myrkyllinen kuten kaikki hämähäkit, koska ne tappavat saaliinsa myrkyllä.

”Se voi purra ihmistä hyvinkin kipeästi, mutta sen myrkky ei ole erityisen vahvaa. Puremaa voi verrata ampiaisen pistoon. Useimmille se ei aiheuta vaaraa.”

Suomalaisista hämähäkeistä kovin puruleuka on vesihämähäkillä.

”En tosin ole itse kokeillut, onko näin. Pureman voi uskoa olevan melko rapsakka, kun vesihämähäkki puree saalistaessaan jopa kalanpoikasia ja muita rantavyöhykkeen pieneläimiä”, Kullberg sanoo.

Mikään hämähäkki ei käy ehdoin tahdoin ihmisen kimppuun. Ne purevat meitä vain hengenhädässä.

Itse asiassa hämähäkin hengissäpysyminen perustuu kykyyn olla varovainen. Sen elämä on traagisen vaarallista – varsinkin jo se on koiras.

”Koiraan yleisin kuolinsyy on tulla naaraan syömäksi parittelun yhteydessä.”

Koirashämähäkit käyttävät erilaisia tekniikoita, joilla ne pyrkivät estämään tämän henkilökohtaisen tragedian. Ne rummuttelevat, koputtelevat ja ravistavat verkkoa tietyllä tavalla, jotta naaras ymmärtää lähestyjän olevan partneriehdokas.

Ei naaraankaan elämä huoletonta ole. Hämähäkit ovat nimittäin kannibaaleja.

”Jos niitä tulee liikaa samaan paikkaan, ne popsivat toisiaan.”

Varastohämähäkki on hyödyllinen kotieläin

Varastohämähäkkiä on sanottu hämähäkkimaailman kultaiseksi noutajaksi, koska se ei ole siitä ihmisarimmasta päästä.

Kullberg ei varauksetta yhdy luonnehdintaan, sillä varastohämähäkki ei ehdoin tahdoin hakeudu ihmisseuraan ja valaistuihin huoneisiin. Luonteeltaan se on kuitenkin rauhallinen.

”Ylipäätään hämähäkit pysyvät paikallaan, jos eivät ole varmoja, että mitäköhän perhanaa tässä nyt tapahtuu. Se tarkkailee tilannetta ja pyrkii arvioimaan, onko tässä saalistaja paikalla”, Kullberg sanoo.

Esimerkiksi kotia siivotessa hämähäkki saattaa joutua härdellin häiritsemänä liikekannalle ja tulla ihmisen näkyville helpommin.

Jos asukas saa näin todisteen hämähäkin läsnäolosta, kannattaa onnitella itseään. Kookas varastohämähäkki nimittäin pitää kodin tuholaiskantaa tehokkaasti kurissa.

Se syö koiperhosia, turkiskuoriaisen toukkia, russakoita, ylipäätään kaikkia hyönteisiä. Hyvällä tuurilla asuntoon muiluttautunut ensimmäinen lutikka jää sen saaliiksi ja inhottava tuholaiskanta syntymättä.

”Hämähäkit ovat hyvin kärsivällisiä saalistajia. Monet sisälajeista pystyvät olemaan syömättä vuodenkin.”

Niitä ei todellakaan kannata hävittää. Miksi moni kuitenkin pelkää hämähäkkejä ja tappaa muitta mutkitta kohdatessa?

Pelko perusolemuksessa

Jaakko Kullbergin mielestä syy ei ole hämähäkissä vaan ihmisessä.

Tarkemmin sanottuna ihmisen kehityshistoriassa.

”Ihmislaji syntyi maailmassa, jossa henkeämme uhkasi moni asia. Ainoastaan pelokkaimmat ja varovaisimmat selviytyivät jatkamaan ihmislajia. Pelkääminen kuuluu ihmisen perusolemukseen.”

Pelkomekanismi virittyy meissä edelleen herkästi ja kohdistuu oikeiden uhkien puutteessa turhiin, kuvitteellisiin tai absurdeihin kohteisiin. Kuten hämähäkkeihin.

Kullbergin mielestä pelon hallintaan auttaa sama lääke, millä ihminen on selvinnyt kaikista muistakin ongelmistaan: äly.

”Ihminen pystyy miettimään, mistä pelko johtuu ja onko sille todellisia perusteita. Näin pelosta voi päästä irti.”

Sääli, että hämähäkit leviävät hitaasti.

Ne leviävät pääasiassa vastakuoriutuneina nymfeinä.

Otollisissa sääolosuhteissa ne purkavat seittiä tuuleen ja antavat tuulen lennättää itsensä jopa tuhansia kilometrejä.

”Voi olla, että osa varastohämähäkeistä ei olekaan ihmisen tänne levittämiä, vaan tulivat tänne ihan itse lentäen.”

Lue myös: Katso kuvat! Luteiden puremat ovat yllättävän yleisiä – Näin tunnistat verenhimoisen lutikan puremajäljen

Luteet ovat noin 5-6 millimetrin pitkiä ennen veriateriaa. Syömisen jälkeen ne voivat kasvaa jopa 7 millimetriä pitkiksi. © Tommi Tuomi / Otavamedia