Tästä syystä ampiaisia on nyt reilusti viime vuotta vähemmän
Joka toinen vuosi ampiaisia on paljon, joka toinen vuosi vähän. Viileä alkukesä vähensi tänä vuonna ampiaisía entisestään.
Jos ruoka on vähissä loppukesästä ampiaiset tulevat koteihin apajille.
Vuosi sitten elokuussa ampiaiset hyökkivät eväiden ja juomien kimppuun uimarannoilla ja terasseilla äkäisinä kuin, no, ampiaiset, mutta nyt niitä ei juuri näy.
Ovatko ampiaisetkin myöhässä viileän kesän vuoksi ja syöksyvät vasta myöhemmin koloistaan, ampiaistutkija Jouni Sorvari Itä-Suomen yliopistosta?
”Ampiaisten liikehdintä on jonkin verran myöhässä, mutta nyt on myös paljon heikompi ampiaisvuosi kuin vuosi sitten”, Sorvari sanoo.
Suomen kahden ampiaislajin, yleisen ampiaisen ja saksanampiaisen, kannanvaihtelu selittää pitkälti sen, näkeekö loppukesästä paljon ampiaisia vai ei.
”Joka toinen vuosi, parillisina vuosina, näitä ampiaisia on runsaasti, ja joka toinen vuosi vähemmän. Ensi vuonna niitä on sitten taas enemmän.”
Sorvari korostaa, että huippuvuodet ja notkahdusvuodet eivät kuitenkaan ole aina samanlaisia. Joinain huippuvuosina ampiaisia on paljon enemmän kuin toisena huippuvuotena.
”Nyt on tutkijan kannalta erityisen huono ampiaisvuosi senkin vuoksi, että kevät ja alkukesä olivat viileitä. Täällä Kuopiossa oltiin kesän alussa lähes pakkasella.”
Viileys hidastaa yhteiskunnan kasvua, koska nuori, yhden talven talvehtinut kuningatar, joutuu perustamaan koko ampiaisyhteiskunnan yksin.
”Kuningatar ei pysty lentämään ja keräämään ravintoa kovin viileällä kelillä, eikä se sateellakaan mielellään lentele. Tämä heikentää yhteiskunnan perustamismahdollisuuksia. Jos taas toukokuu on kaunis parillisena vuotena, syksyllä on todennäköisesti aika kova ampiaismyrsky tiedossa.”
Sorvarin pyydyksiin tarttui kuningattaria vielä heinäkuun alussakin. Normaalivuosina kuningattaret eivät enää siihen aikaa lentele keräämässä ravintoa peränperustamista varten, vaan ovat jo linnottautuneet pesään munimaan. Sen jälkeen ravinnonkeruu on työläisten hommaa.
Viileä kesä on hidastanut ampiaisyhteiskunnan kasvua. © COLOURBOX
Kuningattaret tappavat toisiaan
Mutta miksi yleisiä ampiaisia ja saksanampiaisia on joka toinen vuosi enemmän ja joka toinen vuosi vähemmän?
”Todennäköinen syy tähän on se, että runsaina vuosina taudit ja loiset leviävät ja romahduttavat kannan, siksi seuraavana vuonna niitä on aina vähemmän. Mutta on myös kilpailevia teorioita. Yhden sellaisen mukaan runsaana vuonna ampiaiset tuottavat runsaasti myös uusia kuningattaria, jotka seuraavana keväänä kilpailevat pesäpaikoista liiankin rajusti, ja sen vuoksi kanta taas romahtaa.”
Tarkoittaako liian raju kilpaileminen pesäpaikoista siis sitä, että kuningattaret tappavat toisiaan?
”Kyllä ne ilmeisesti tappavat. Molemmat lajit pesivät pääasiassa vanhoissa myyränkoloissa ja maankoloissa. Kun yksi kuningatar yrittää perustaa pesän koloon, toinen voi tulla paikalle ja yrittää vallata pesän ja sitten siinä taistellaan pesästä jopa kummankin kuolemaan saakka.”
Mitä katalia keinoja kuningattaret näissä kissatappeluissaan sitten käyttävät?
”Ne pistävät ja purevat toisiaan.”
Tässä oikea syy ampiaisten äkäisyyteen
Mutta miksi ampiaiset kiusaavat ihmisiä aina juuri elokuussa? Onko syynä se, että silloin kuningatar heittää ampiaiset ulos pesästä?
”Ei, tämä on yleinen harhaluulo”, Sorvari sanoo.
Kesän loppua kohti ampiaisten määrä yhteiskunnissa kasvaa, niitä on elokuussa siis paljon enemmän kuin keskikesällä. Lisäksi seuraava sukupolvi pesässä on aina suurempi kuin edellinen. Työläisiä on siis vähemmän kuin ruokittavina olevia toukkia.
”Pesän energia- ja proteiinivarastot alkavat käydä elokuussa vähiin. On vähemmän hyönteisiä, kukissa on vähemmän mettä. Siksi ampiaiset tulevat ihmisten ruokapöytiin etsimään helppoa ravintoa, jotta pystyisivät ruokkimaan toukkia.”
Työläisten aherrus ei kuitenkaan auta loputtomiin. Koska ruokaa on vähän tarjolla, toukat alkavat nääntyä nälkään. Se aiheuttaa ampiaisyhteiskunnassa stressiä. Ja sen vuoksi työläiset voivat olla hyvinkin äkäisiä.
Perimmäinen syy ampiaisten elokuiseen äkäisyyteen on siis se, että pesän vauvat ovat vaarassa?
”Kyllä sitä itse kukin alkaa hermostua, jos nuoremmat sisarukset näkevät nälkää,” Sorvari sanoo.
Ampiaispesä on tasa-arvon takapajula
Ruokaa keräävät työläiset ovat kaikki naaraita. Mitäs ampiaismiehet tekevät?
”Ne syntyvät kuhnureiksi, eli ne eivät tee paljon mitään. Kuhnureiden ainut tehtävä on paritella uusien kuningattarien kanssa ja sen jälkeen ne vain pörräilevät ulkona omissa oloissaan.”
Kuhnurit eivät änkeä järsimään ulkona syövien kanankoipia, koska niiden ei tarvitse ruokkia toukkia, ainoastaan itsensä.
Pesän vanha kuningatar kuolee loppukesän aikana ja ennen talvea menehtyvät myös työläiset ja kuhnurit. Vain uudet kuningattaret jäävät eloon ja talvehtivat.
”Nyt ulkona lentelee jo uusia kuningattaria, mutta ne siirtyvät aika nopeasti talvehtimaan. Sen vuoksi loppukesästä ei näitä isokokoisia ampiaisia näe usein lentelemässä.”
Ovatko kaikki pesän munat yhden kuningattaren munimia?
”Pääsääntöisesti kyllä. Kuningatar munii kahdenlaisia munia. Hedelmöitetyistä tulee joko työläisiä tai kuningattaria, ravinnosta riippuu, kumpia. Hedelmöittymättömistä munista tulee koiraita eli kuhnureita. Myös työläiset pystyvät munimaan, mutta vain koiraita eli kuhnureita. Niitä syntyy ainoastaan loppukesästä.”
Jos ampiaispesässä on 20 000 työläistä, siellä voi olla Sorvarin arvion mukaan loppukesästä tuhatkunta kuhnuria. Ja hieman vähemmän uusia kuningattaria.
”En ole tutkinut tätä asiaa, mutta suhdeluku on suurin piirtein tuollainen.”
Mutta millä todennäköisyydellä ampiaisia voi vielä ilmaantua kiusaksi saakka tänä syksynä?
”Kyllä yhteiskunnat saattavat vielä kasvaa jonkin verran, mutta tuskin ne kauhean paljon lisääntyvät enää tänä vuonna. Mutta vaikka pesiä on vähän, riittää, että se yksi osuu omalle pihalle. Silloin niitä tietysti näkee ja ne voivat tulla osille.”
Lue myös:
Ampiaisen pisto voi olla vaarallinen, milloin pitää mennä lääkäriin?