Tätä et ehkä halunnut tietää: Luvassa on hurjia myyrävuosia!
Mitä enemmän on myyriä, sitä enemmän on myös punkkeja.
Suomessa on nyt myyräkato. Luonnonvarakeskuksen seurannan mukaan myyräkannat ovat alhaisia lähes kaikkialla maassamme.
Pohjanmaalla, Oulun ympäristössä ja Kainuussa myyrät ovat kuitenkin alkaneet lisääntyä jo varhain keväällä, mikä tarkoittaa sitä, että myyrien määrä on taas nousemaan päin.
Suomessa on perinteisesti ollut 3–5 vuoden myyräsykli, jolloin myyräkannat ovat ensin kasvaneet huippuunsa, sitten romahtaneet ja alkaneet sen jälkeen taas nousta.
Ilmaston lämpenemisen myötä säännölliset myyräsyklit saattavat kadota kokonaan, jolloin syntyy epäsäännöllisiä ja vaikeasti ennustettavia myyräkantojen muutoksia.
”Myyrähuiput saattavat muuttua nykyiseen verrattuna huomattavasti suuremmiksi, jolloin myyriä olisi maassamme todella runsaasti”, sanoo tutkimusprofessori Heikki Henttonen Luonnonvarakeskuksesta.
Syklitön aikakausi
Suomessa elää kymmenkunta myyrälajia, joista yleisimpiä ovat maamme runsaslukuisimpiin nisäkkäisiin lukeutuvat metsä- ja peltomyyrä.
Ilmaston lämpeneminen ei vaikuta fyysisesti itse myyriin, vaan siihen, miten pienpedot, kuten lumikko ja näätä, saalistavat myyriä.
”Jo nyt on havaittu, että viileässä ilmastossa pedot saalistavat myyriä hanakimmin talvisin sekä kosteissa ja lämpimämmissä olosuhteissa kesäisin”, Henttonen kertoo.
Maamme myyräsykleissä on havaittavissa myös laajempi trendi. Aina 1960-luvulta 1990-luvun puolivälin tietämille saakka myyrien kannanvaihtelut olivat varsin voimakkaita. Myöhemmin syklit ovat muuttunet osittain paikasta ja vuodesta riippuen epämääräisemmiksi.
Lapissa elettiin lähes neljännesvuosista aina vuoteen 2007 saakka ilman säännöllisiä myyräsyklejä.
”Vuosina 2010–2011 Lapissa koettiin pidentynyt myyrähuippu, jonka jälkeen syklit ovat pohjoisessa olleet säännöllisempiä.”
Punkit tarvitsevat kehittyäkseen myyriä, sillä punkkitoukat saavat ison osan ravinnostaan myyrien verestä. © Istock
Petojen perusravintoa
Myyräkantojen vaihtelut vaikuttavat niitä saalistavien nisäkäspetojen ja petolintujen määrään.
Pedot lisääntyvät myyrähuippujen aikoina, koska ravintoa on saatavalla riittävästi, ja myyräkannat romahdukset puolestaan vähentävät myös petojen määrää.
Myös punkit eli puutiaiset ovat riippuvaisia myyristä. Punkkien ensimmäisen kehitysvaiheen toukat saavat pääosan ravinnostaan imemällä verta myyristä. Myös punkin toisen kehitysvaiheen nymfi tarttuu hanakasti myyriin.
Aikuiset punkit purevat ihmistä, mutta valtaosa ihmiseen kohdistuneista puremista aiheuttaa punkin nymfi.Punkin purema voi aiheuttaa ihmiselle vaarallista borrelioosia eli Lymen tautia ja puutiaisaivokuumetta.
”Myyräkannan romahtaessa valtaosa punkin toukista menehtyy. Noin kahden vuoden kuluttua myyrähuipun jälkeen punkkien määrä jälleen kasvaa”, Henttonen sanoo.
Myyrät levittävät lisäksi myyräkuumeen ja jänisruton kaltaisia virus- ja bakteeri-infektion aiheuttamia sairauksia.
Taimikkojen tuholaiset
Myyrät aiheuttavat merkittäviä metsätuhoja tuhoamalla taimikoita.
Myyrähuippujen aikana pelto- ja metsämyyrien aikaansaamat vahingot nousevat useisiin tuhansiin euroihin hehtaaria kohden.
Vaikka Suomessa seurataan myyrämääriä erittäin tehokkaasti, myyräkannan vaihteluiden vaimentuminen heikentää pienialaisten myyrähuippualueiden tuhoriskien ennustamista.
Tiesitkö?
1 Metsämyyrää tavataan runsaana metsissä, metsien ja soiden reunoilla, hakkuuaukeilla ja puutarhoissa. Talvisin metsämyyrä voi lymyillä myös sisätiloissa, kuten ulkorakennuksissa ja ullakoilla.
2 Peltomyyrä elää niityillä, pelloilla, soilla, kanervanummilla, hiekkadyyneillä ja metsänreunoilla. Peltomyyrä rakentaa pallomaisen pesänsä hienoksi silputusta heinästä tavallisesti ruohotuppaan tyvelle.
3 Peltomyyrä saa vuodessa 4–6 poikuetta, joissa on 1–8 poikasta. Metsämyyrä saa vuodessa 2–4 pesuetta, joissa on 3–9 poikasta. Myyrät saavuttavat sukukypsyyden jo parin kuukauden ikäisinä.