Tehohoitaja Terhi odottaa alkuvuotta kauhulla: ”Uskon, että tammikuu tulee olemaan yhtä helvettiä”

Jaa artikkeli
Tehohoitaja Terhi Tuominen-Seittonen muistuttaa, että jokaisen tartunta­vaaraan välin­pitämättömästi suhtautuneen ihmisen viemä tehohoitopaikka on pois joltain muulta tarvitsijalta. © Tommi Tuomi
Terhi Tuominen-Seittonen muistuttaa, että jokaisen tartunta­vaaraan välin­pitämättömästi suhtautuneen ihmisen viemä tehohoitopaikka on pois joltain muulta tarvitsijalta. © Tommi Tuomi
Kokenut tehohoitaja ei kaunistele: koronapotilaiden tulva tukkii teho-osastot, ja tammikuusta tulee niin hoitajille kuin muuta hoitoa tarvitseville helvetillinen aika.

Terhi Tuominen-Seittonen toimii sairaanhoitajana teho-osastolla sekä luottamushenkilönä Helsingin Meilahden tornisairaalassa.

Puolittain vahingossa hoitotehtäviin päätyneelle Terhille on kertynyt jo 30 vuotta alalla.

”Minulla on pitkä pinna, en ole 30 vuodessakaan ymmärtänyt omaa parastani”, Tuominen-Seittonen naurahtaa.

Terhi pääsi joulunviettoon sukunsa luo Turkuun, mutta muuten juhlan aiheet ovat olleet tänä talvena vähissä.

Pandemia oli aiheena myös joulupöydän keskusteluissa. Joulun aikaan ruuhkautuneet testauspisteet ja uudenvuoden juhlinta huolettavat Terhiä.

”Uskon, että tammikuu tulee olemaan yhtä helvettiä.”

”Meidän on ollut pakko sanoa ei”

Kaikki Meilahden tornisairaalan 26 tehohoitopaikkaa ovat käytössä. Kun edellinen potilas saadaan pois, on seuraava jo jonossa.

Meilahden teho-osasto toimii tavallisesti myös varaklinikkana sydänpotilaille. Nyt heitä ei ole ollut mahdollista ottaa.

”Kyselyitä tulee jo aamusta, meidän on nyt ollut pakko sanoa ei.”

Hoitajat uupuvat kiireessä ja kuumuudessa.

”Hiilidioksidinarkoosissa ei edes hoksaa lähteä tauolle.”

Monet pitkäaikaiset ja taitavat hoitajat ovat lopettaneet, koska eivät enää vain jaksa.

”Viisi kokenutta hoitajaa lähti juuri. Meillä ei kohta ole enää vanhaa porukkaa töissä.”

Toistaiseksi teho-osasto pyörii valtaosin sijaisten ansiosta. Hoitajahaku on jatkuvasti auki, mutta pula osaavista ammattilaisista on valtava. Teholle ei voi kokenutkaan hoitaja mennä noin vain: su­juakseen työ vaatii vuosien koulutuksen.

”Monet tulevat raakileina, luovuttavat ja lähtevät vuoden jälkeen raakileina pois. Vuorovastaavalla on kova työ suunnitella vuorot niin, että ryhmässä on tarpeeksi kokeneita hoitajia.”

Lisästressiä tuo käytettävyydeltään kehno tietotekniikka. Uudenmaan sairaaloihin isolla rahalla hankittu Apotti-potilastietojärjestelmä tuntuu konkarillekin kankealta.

”Sen monimutkaisuus vie aikaa potilailta.”

Sävelin läsnä

Teho-osaston koronapotilaat ovat nukutettuina hengityskoneessa, osa hengitysputken kanssa vatsallaan maaten.

”Kannustamme potilaita olemaan puhumatta ja keskittymään hengittämiseen.”

Vaikka molemminpuolinen kommunikaatio ei olisi mahdollista, Terhi haluaa olla läsnä potilaille ja kertoa, mitä kulloinkin tekee.

”Puhun potilaille mieluusti myös mukavemmista asioista ja hoilaan kulkiessani. Laulaminen auttaa minua keskittymään.”

Potilaat yhä nuorempia

Toisin kuin pandemian alussa, nykyisin koronaa sairastavia vanhuksia ei ole teho-osastolla juuri yhtään. Hoitopaikat täyttyvät keski-ikäistä koronapotilaista, 60-vuo­tiaista ja sitä nuoremmista.

”Paljon yhä nuorempia päätyy teholle. Se näkyy, etteivät rokotukset ole kunnossa.”

Koronatautia sairastavat ovat osastolla noin pari viikkoa, pidempään kuin useimmat muut tehopotilaat.

”Kuten sikainfluenssa, koronatautikin on arvaamaton. Potilas voi voida hetkellisesti paremmin, mutta vointi voi sitten romahtaa.”

Potilaiden kuolleisuus on myös keskimäärin suurempi kuin muilla teho-osaston potilailla.

Itsekkyys ärsyttää

Turhautunut Terhi toivoo, että ihmiset malttaisivat rajoittaa turhia menojaan ja tartuntariskien ottamista.

Varomaton tai piittaamaton käytös tuntuu itsekkäältä, jopa epäreilultakin hoitajia kohtaan.

”Malttavat ehkä sitten haudan levossa pysähtyä. Matkustaminen avartaa myös tautia. Toivon, että ihmiset ymmärtävät, että tilanne on nyt pahempi kuin koskaan.”

Eduskunta äänesti joulun aikaan hoitohenkilöstön niin sanotun rokotuspakon puolesta.

Tehohoitaja ajattelee, että samaa tulisi vaatia kaikilta, ammatista riippumatta.

”Olisi oikein, että kaikki suomalaiset rokotettaisiin. Jos rokotetta ei pysty terveydellisin perustein ottamaan, se on sitten eri asia.”

Huumoria ja kirjallisuutta

Terhi matkustaa usein Turkuun auttamaan iäkästä äitiään. Silloin harvoin kun hänellä on aikaa itselleen, työsähköposti pysyy visusti kiinni.

Hänen vuorotyötä tekevä miehensä on harvoin samaan aikaan kotona. Se ei useimmiten haittaa sosiaalisesti kuormittavassa työssä olevaa Terhiä.

”Sellainen asia kuin oma vapaa-aika on minulle harvinainen ongelma. Silloin kun sitä on, otan hyvän kirjan eteen ja olen kissani kanssa.”

Mustasta huumorista voimaa saava Terhi sanoo elävänsä nyt hetken kerrallaan.

”Ensi vuonna voi tulla vaikka asteroidi – tällöin ei tarvitsisi huolehtia koronataudista.”

X