Näin lähes miljoonan suomalaisen maksut pienenevät – Lakimuutos tuo vihdoin hintasäätelyn myös tehostettuun palveluasumiseen
Tehostettuun palveluasumiseen tulee vihdoin hintasääntely, jonka ansiosta hoivakodeissa asuville vanhuksille pitää jäädä vähintään 164 euroa omaa rahaa.
Tavallinen palveluasuminen rinnastetaan laissa heinäkuun alusta alkaen kotihoidon maksuihin eli maksut määräytyvät samalla tavalla kuin säännöllisessä kotihoidossa.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen maksuja koskeva laki uudistui vuoden vaihteessa, minkä ansiosta yhä useampi hoitotapa on maksuton. Uusia ilmaisia käyntejä laissa ovat muun muassa hoitajavastaanotot ja alaikäisten poliklinikkakäynnit.
”Osa kunnista on perinyt aiemmin hoitajavastaanotosta maksua, mutta heinäkuun alusta lukien näin ei saa tehdä”, sosiaali- ja terveysministeriön erityisasiantuntija Marjo Kekki sanoo.
Samalla vuotuista 683 euron maksukattoa on laajennettu siten, että sitä kerryttävät jatkossa myös suunterveydenhuollon käynnit, tilapäinen kotisairaanhoito ja kotisairaalahoito, etävastaanotot ja erilaiset terapiahoidot, kuten toimintaterapia ja neuropsykologinen kuntoutus. Maksukaton tultua täyteen, vastaanottokäynnit ovat maksuttomia – lukuun ottamatta laitoshoitoa.
Laki astuu voimaan heinäkuussa, ja uutta maksukattoa aletaan kerryttää ensi vuoden alusta alkaen. Erityisesti maksuttomien palveluiden lisäämisellä ja maksukaton laajentamisella on isoja vaikutuksia:
”Lain esitöiden vaikutusarviossa on todettu, että lähes miljoonan suomalaisen maksut pienenevät”, Kekki kertoo.
Kotihoitoon tuntihinnat
Vanhusten kotihoitomaksut riippuvat tuloista. Aikaisemmin kotihoidon maksuissa on ollut niitä säätelevässä asiakasmaksuasetuksessa vain yksi perhekoon mukaan määräytyvä enimmäismaksuprosentti, jonka perusteella maksu on voinut olla yksinasuvalle enintään 35 prosenttia tuloista, jotka ylittävät 588 euron tulorajan. Tämän takia maksut ovat vaihdelleet paljon kuntien välillä.
Jatkossa kotihoitomaksut määräytyvät aiempaa enemmän käytettyjen tuntien mukaan esimerkiksi niin, että kuudesta kotihoitotunnista saa veloittaa enintään 12 prosenttia vanhuksen tulorajan ylittävistä tuloista ja 20 hoitotunnista enintään 26 prosenttia tulorajan ylittävistä tuloista.
”Laki tulee yhdenmukaistamaan maksuja kuntien välillä. Tästä huolimatta eroja maksuihin voi silti edelleen jäädä, sillä laissa on jatkossakin vain enimmäismaksut”, Kekki sanoo.
Lakimuutos on tarpeen, sillä THL:n selvityksen mukaan neljästä kotihoitotunnista on peritty huomattavan erisuuruisia prosenttimaksuja eri kunnissa: perityt prosentit ovat vaihdelleet 2,5 prosentista peräti 22 prosenttiin vanhuksen tulorajan ylittävistä tuloista.
Palveluasumiseen hintasäätely
Tällä hetkellä palveluasumiseen liittyviä hintoja ei ole säädelty mitenkään, mutta uudessa laissa enimmäishinnoittelu on vihdoin mukana.
”Kunnat ovat voineet määrätä itse hinnat. Maksuja on hyvin erilaisia niin perusteluiltaan kuin suuruudeltaankin”, Marjo Kekki sanoo.
Tavallinen palveluasuminen rinnastetaan laissa nyt kotihoidon maksuihin eli maksut määräytyvät samalla tavalla kuin säännöllisessä kotihoidossa. Sen sijaan vanhusten ympärivuorokautiseen hoivakotiasumiseen tulee selkeä maksukatto eli makuista on jäätävä omaan käyttöön vähintään 15 prosenttia tuloista tai ainakin 164 euroa.
Jari Pirhonen on huomannut tutkimuksissaan, että palvelukodin tarjoaman hoidan laatu ei ole pelkästä rahasta kiinni. Paljon on tehtävissä henkilökunnan hyvällä johtamisella. © Tommi Tuomi/Otavamedia