Tekniikan kehittyminen ei ole uusi asia – EU:n ilmastopakettia tai autojen sähköistämistä ei tehdä kenenkään kiusaksi

Jaa artikkeliTilaa Seura
Seuran toimituspäällikkö Petri Korhonen.
Seuran toimituspäällikkö Petri Korhonen. © Pekka Nieminen / Otavamedia
EU:n ilmastopakettia katsotaan helposti yksityiskohtiin takertuen: mikään Brysselin byrokratian ilkeys ei pakota autoja sähköistymään, vaan kyse on luonnollisesta tekniikan kehittymisestä.

Ilmastopaketti, jonka EU:n komissio viikko sitten kaikille jäsenmaille esitteli, sisältää ison määrän erilaisia elämäämme vaikuttavia toimenpide-ehdotuksia. Niiden tarkoitus on pienentää yhteiskunnan hiilidioksidipäästöjä ja vähentää ilmastokuormitusta kaikilla elämänalueilla. Nämä ovat tarpeen siksi, että maapalloamme uhkaava lämpeneminen saataisiin hidastumaan.

Toiveita ja vaatimuksia ehdotuslistalla on paljon, teollisuudesta aina metsänhoitoon, asumiseen ja liikenteeseen asti. Komissio, jäsenmaat ja EU:n parlamentti saavat nyt neuvotella toteutuksesta parin talven yli.

Kyse ei ole jostain EU:n piruuttaan keksimistä toimista, vaan myös unionin ulkopuolisissa maissa tehdään samanlaisia ratkaisuja.

Valtavan ehdotuslistan koko kuvaa on vaikea hahmottaa, siksi keskustelussa liiankin suuri huomio kohdistuu helpommin käsitettäviin pikkuseikkoihin.

Kuten muun muassa siihen, että päästörajojen kiristyessä uusien polttomoottoriautojen myyminen käytännössä loppuisi EU-alueella vuonna 2035.

Tästä näyttää tulleen autokansan huoltamopuheissa jonkinlainen mörkö ja kapinan aihe: ”ne” vievät meiltä moottorien pärinän ja bensan tuoksun!

Jopa rallikuski Jari-Matti Latvala kertoi taannoin mielipiteenään Iltalehden haastattelussa, että täyssähköiset ralliautot eivät hirmuisista kiihtyvyyksistään huolimatta sovi ralleihin, koska niistä ei lähde kovaa ääntä.

Warre vaihtuu taas parempaan

Insinööreillä ja kauppiailla on tapana ratkaista pulmia etuajassa. Luultavasti autonvalmistajat luopuvat polttomoottoreista jo ennen vuotta 2035 ihan itse, sitä mukaa kun niiden kysyntä luonnollisista syistä vähenee.

Todennäköisin seuraaja on sähköauto, joka alkaa olla jo nyt akkutekniikan kehittyessä järkevä kulkupeli monelle lyhyitä matkoja suhaavalle kuskille.

Kukaan EU:ssa ei kiellä ajamasta sähköttömille Lapin erämaamökeille nykyisillä – kohta siis vanhoilla – bensa- tai dieselautoilla. Mutta fossiilisten polttoaineiden hinnan noustessa reissu maksaa varmasti enemmän kuin nyt.

Vastaavasti käytetytkin sähköautot sen sijaan halpenevat. Julkisia latauspaikkoja ainakin tulee lisää Hangosta Utsjoelle, ja syystäkin: tänä kesänä esimerkiksi Kainuussa sähköauton pikalatauspisteiden etsiminen oli työn ja tuskan takana. Kotitöpseleitä sen sijaan on sielläkin enemmän kuin bensa-asemia, lähes joka torpassa.

Onko uusien autojen sähköistys ihmisten kiusaamista?

Ei. Enemmänkin se on vain tekniikan kehitystä, jota on nähty ennenkin – vaikkapa silloin, kun nelitahtimoottorit syrjäyttivät kaksitahtiruputtimet.

Varmaan silloinkin joku jäi kaipaamaan Wartburgien ja ysikolmos-Saabien hajua, ja muutaman vuoden kuluttua ihmetteli, miten siinä kaksitahtisen käryssä oli kukaan aamuruuhkien keskellä viihtynyt.

Samoin käynee autokansalle nyt: vähitellen Jari-Matti Latvalankin korvat tottuvat siihen, että uudet autot sirisevät entisen pörinän sijaan.

Ruohonleikkurit, nurmikkotrimmerit, raivaussahat, perämoottorit ja mopot – kaikissa sähköistyminen on vähitellen lisännyt käyttäjän mukavuutta, ennakkoluulojen ja tekniikan lastentautien voittamisen jälkeen.

Tämähän ei tarkoita sitä, etteikö vanhoista kulkuvälineistä voisi harrastusmielessä nauttia tai niitä säilyttää jälkipolvien ihmeteltäväksi. Onhan meillä mökeillä jemmassa öljylamppuja ja päreenkiskomispenkkejäkin, vaikka led-lamput hoitavat valaistuksen paremmin.

Lue myös: Suomen ilmastonmuutoksen epäilijät näkevät ympärillään hiljentämistä ja salaliittoja – Tämä ilmastoepäilijöiden mielestä on nyt pielessä

X