Testaa, miten turvallinen lähisairaalasi on! Kuolleisuus maan eri sairaaloissa vaihtelee rajusti – Lahdessa kuolee potilaita maan keskiarvoa selvästi enemmän

Hoitotulokset vaihtelevat yliopistollisissa ja keskussairaaloissa

Jos infarkti iskee tai lonkka murtuu, hoitoon on päästävä nopeasti eikä paikkaa voi valita. Potilaan ja omaisten ei auta kuin toivoa, että tarjolla on parasta mahdollista hoitoa. Mutta voiko jokainen suomalainen luottaa siihen, että lähin sairaala on laadukas?

Vaikka Suomi on voittanut lukuisia kansainvälisiä vertailuja viime vuosina, hoitotulokset kertovat toista. Ne edustavat pääasiassa länsieurooppalaista keskikastia, ja erot eri sairaaloiden välillä ovat suurempia kuin Ruotsissa.

Seura selvitti, miten hoitotulokset vaihtelevat yliopistollisissa ja keskussairaaloissa. Vertailun kohteeksi otettiin sepelvaltimotautikohtaus-, aivoinfarkti- ja lonkkamurtumapotilaiden kuolleisuus 30 päivän kuluessa hoidon alkamisesta vuosina 2013–2015.

Tiedot on poimittu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastoista. Niistä paljastuu, että potilaan riski kuolla on häntäpään sairaaloissa jopa kaksin- tai kolminkertainen verrattuna kärkipään sairaaloihin.

© Markku ulander ja Trond H. Trosdahl/LK

Oikeellisuutta varmistettu

Kuolemia pidetään yleisesti luotettavana ja mielekkäänä tapana vertailla eri sairaaloiden hoidon laatua. Potilaan menehtyminen ei jätä sijaa tulkinnoille, ja jokainen tapaus löytyy varmuudella tietokannoista.

THL on tehnyt työtä sen eteen, että vertailu kohtelisi reilusti eri sairaaloita. Vertailun ulkopuolelle on esimerkiksi jätetty pitkäaikaisia laitospotilaita koskeva sairaalakuolleisuus, sillä he voivat menehtyä leikkaukseen pitkälti heikon kuntonsa vuoksi.

Lisäksi THL on varmistanut tilastollisen vakioinnin keinoin sen, että vaikka eri sairaaloiden potilaskunnan ikä, sukupuolijakauma, sairauden vakavuus ja hoitopäivät vuodeosastolla edellisen vuoden aikana vaihtelevat, näiden erojen vaikutus on siivottu pois vertailuluvuista.

THL ei ole vielä ehtinyt vakioida näistä tilastoista eri sairaaloiden potilaiden pitkäaikaissairauksien määrän vaihtelua. Tutkimusprofessori Unto Häkkisen mukaan tämä ei kuitenkaan vaikuta olennaisesti tuloksiin.

Tiivistetysti voi todeta, että vertailu ei kerro ehdotonta totuutta sairaalan toiminnan laadusta, mutta kylläkin antaa siitä vahvoja viitteitä.

© Markus Niskanen/OM-arkisto

Vaasa kärjessä

Vertailun kärkeen kiilaa hieman yllättäen pienehkö Vaasan keskussairaala, jossa esimerkiksi sepelvaltimotautikohtauksen saaneista potilaista kuolee vain 5,7 prosenttia. Tulos on maan paras ja alle puolet Kanta-Hämeen keskussairaalan kuolleisuusprosentista.

Myös aivoinfarktin ja lonkkamurtumien kohdalla Vaasa on lähellä kansallista kärkeä. Mikä selittää sairaalan potilaiden matalan kuolleisuuden?

”Meitä vähiten mairitteleva selitys on se, että alueemme on varsin varakas ja täällä on panostettu sairaanhoitoon. Mutta olemme myös olleet edelläkävijöitä laatutyössä. Meille palkattiin potilasturvallisuuskoordinaattori ensimmäisenä Suomessa, ja koko sairaalan toiminta on auditoitu (arvioitu) kolmen vuoden välein jo neljä kertaa”, Vaasan keskussairaalan johtajaylilääkäri Auvo Rauhala sanoo.

Hänen mukaansa muualla Suomessa ei ole teetetty vastaavaa kokonaisen sairaalan riippumatonta ja järjestelmällistä ulkoista arviointia. Ainutlaatuista on myös se, että Vaasan keskussairaalassa on otettu käyttöön laatujärjestelmä.

”Monissa sairaaloissa lääkärit voivat elää kuin pellossa, ja monet heistä haluavat tehdä asiat omalla tavallaan. Se voi johtaa siihen, ettei tieto kulje siitä, mitä on tehty tai jätetty tekemättä. Potilasturvallisuuden kannalta on tärkeää, että kaikki toimivat saman standardin mukaan.”

Viime joulukuussa eduskunta pudotti Vaasan niiden 12 sairaalan ulkopuolelle, joille suodaan vastaisuudessa laajan päivystyksen sairaalan asema. Vaasalaiset yrittivät päästä mukaan tähän joukkoon vedoten muun muassa laatusyihin, mutta hävisivät taistelun.

Vaasalaisten vastalauseet eivät kuitenkaan kaikuneet aivan kuuroille korville. Tammikuussa selvitysmiehet esittivät, että Vaasan keskussairaala saisi vastaisuudessakin pitää valtaosan nykyisistä tehtävistään.

”Olemassaolomme oli hetken aikaa vakavasti uhattu, mutta se on ohi”, Rauhala sanoo.

”Nyt tosin meillä on säästökuuri päällä, mutta yritämme siitä huolimatta pitää kiinni hyvistä käytännöistä ja turvallisuudesta.”

Isojen etu

Oulun yliopistollinen sairaala nousee Vaasan perään kakkoseksi, kun lasketaan keskiarvo vertailun kolmen eri mittarin kuolleisuusprosenteista. Yleisestikin ottaen yliopistollisten sairaaloiden potilailla on keskimääräistä paremmat mahdollisuudet selvitä hengissä leikkauksista.

”Turvallisuus ja laatu paranevat, kun isot potilasmäärät kasvattavat lääkärien kokemusta. Pienemmissä sairaaloissa toimenpiteitä joutuvat toisinaan tekemään satunnaiset lääkärit”, HUS:n hallintoylilääkäri Lasse Lehtonen sanoo

Hän muistuttaa, että yliopistollisissa sairaaloissa toteutetaan vaativimmat toimenpiteet.

”Kun siitä huolimatta sijoitumme kärkipäähän, se osoittaa, että vaikeimmatkin tapaukset hoidetaan hyvin.”

Lahdessa ongelmia

Päijät-Hämeen keskussairaala sijoittuu kolmen kuolleisuudeltaan suurimman sairaalaan joukkoon jokaisella kolmella mittarilla. Esimerkiksi Lahdessa hoidetuista aivoinfarktipotilaista menehtyi vertailujaksolla 10,8 prosenttia, mikä on vertailtujen sairaaloiden toiseksi heikoin lukema.

Sairaalan johtaja Juhani Sandin mukaan sairaalakuolleisuus ei johdu yksin sairaalan toiminnasta, vaan niihin vaikuttaa koko hoitoketju.

”Kyse on myös siitä, miten hyvin perusterveydenhuolto ja kuntoutus toimivat.”

Sand muistuttaa, että taloudellinen kehitys alueella on ollut epäsuotuisaa.

”Se heijastuu niin palvelujen kuin lääkkeiden käyttöön. Esimerkiksi sepelvaltimolääkkeiden käyttö on täällä vähäisempää kuin muualla.”

Lisäksi Sand huomauttaa, että THL:n tilastoissa ei ole vakioitu vaihteluja eri sairaaloiden potilaiden sosioekonomisen aseman välillä.

Tutkimusprofessori Unto Häkkinen myöntää, että tällä on vaikutusta lukuihin, mutta se ei ole suurta.

”Tutkin asiaa muutama vuosi sitten, ja havaitsin, että sairaanhoitopiirin vertailuluku putosi enimmillään 0,6 prosenttiyksikköä, kun potilaiden tulot ja koulutus huomioitiin”, Häkkinen sanoo.

Lahden kuolleisuusluvut ovat sairaudesta riippuen 1,3–1,6 prosenttiyksikköä suuremmat kuin maassa keskimäärin.

50 kuolleen ylitys

Korkeat prosenttiluvut tarkoittavat käytännössä, että Lahdessa on kuollut vuosina 2013–2015 noin 50 potilasta enemmän kuin siinä tapauksessa, että kuolleisuus tämän vertailun sairauksissa olisi pysytellyt valtakunnallisella keskitasolla. Sosioekonomiset syyt selittänevät osan tapauksista, mutta eivät kaikkia.

Sand ei usko siihen, että syy korkeisiin lukuihin liittyisi henkilökunnan osaamiseen. Tämän puolesta puhuisi sekin, että Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirissä tapahtuu keskimääräistä harvemmin korvattuja potilasvahinkoja.

Jos kerran todetut hoitovirheet ovat alueella tavallista harvinaisempia, miksi sairaalaan potilaat kuolevat niin usein?

Voisiko selitys liittyä jotenkin siihen, että Päijät-Hämeen keskussairaala komeilee sairaaloiden tuottavuustilasojen kärjessä? Toisin sanoen Lahdessa siis tuotetaan sairaanhoidon palvelut vähemmillä rahoilla kuin muualla.

”Kysymys on oikeutettu, mutta en vetäisi sellaista johtopäätöstä”, Sand sanoo.

”Myös THL on arvioinut, että kustannustehokkuus ei vaikuta laatuun.”

Potilasvahinkojen määrissä on suuria eroja