THL: Koronan ilmaantuvuus suurin Etelä-Savossa, Keski-Suomessa ja Päijät-Hämeessä

Jaa artikkeliTilaa Seura
Koronatestaus
Koronan ilmaantuvuus on viime viikkoina ollut Uudellamaalla alhaisempi kuin kolmessa muussa maakunnassa. Kuvan koronatesti tehtiin Jorvin sairaalan pihalla Espoossa. © Tommi Tuomi
Koronan ilmaantuvuus ei ole enää suurin Uudellamaalla, vaan Etelä-Savo, Päijät-Häme ja Keski-Suomi ovat kirineet ohi taudin ilmaantuvuudessa. Tilanteen hallintaa alueilla hankaloittavat tunnistamattomat tartunnanlähteet.

Etelä-Savossa Mikkelin seudulla koronan ilmaantuvuus on tällä hetkellä (21.9.) maan suurin, 34,4 tapausta 100 000 henkeä kohden. Viereisissä Itä-Savon ja Etelä-Karjalan maakunnissa tapauksia ei ole ollut yhtään kahteen viime viikkoon.

Keski-Suomessa koronan ilmaantuvuus on toiseksi korkein, 28,9 tapausta 100 000 henkeä kohden, ja Päijät-Hämeen vastaava luku on 26,2.

Etelä-Savon, Keski-Suomen ja Päijät-Hämeen maakunnat ylittävät ilmaantuvuudessa Suomen uuden matkustusrajan, joka tuli voimaan lauantaina. Suomeen voi tulla ilman karanteenia maista, joissa on todettu alle 25 uutta koronatapausta 100 000 asukasta kohti kahden edellisen viikon aikana.

Koko maassa uusien koronatapausten ilmaantuvuus on (21.9.) 11,6 tapausta kahdessa viikossa 100 000 asukasta kohden, kun vielä kesällä luku oli noin 2 / 100 000 kahdessa viikossa. Uudellamaalla koronaa oli keväällä eniten, mutta nyt koronan ilmaantuvuus on painunut siellä 17,3:een tapaukseen 100 000 asukasta kohden.

Tilanteet maakunnissa saattavat muuttua nyt nopeastikin, ja niitä voi seurata THL:n ilmaantuvuuskartasta, jota päivitetään säännöllisesti.

Tartuntaryppäitä vapaa-ajalta ja harrastuksista

Sosiaali- ja terveysministeriön johtaja Pasi Pohjola kuvasi Suomen koronatilannetta viime viikolla STM:n ja THL:n tiedotustilaisuudessa todeten, että ” muutamalla alueella lähestytään kiihtymisvaihetta tartuntojen leviämisessä”.

Tartuntaryppäitä on etenkin Mikkelin seudulla, Lahden seudulla ja pohjoisessa Keski-Suomessa (muun muassa Äänekoskella). Tartuntoja on tullut muun muassa ravintoloista ja yksityistilaisuuksista sekä harrastuksista (kuten jääkiekkojoukkueesta).

”Koronan ilmaantuvuus eroaa nyt aiemmasta: muualla kuin pääkaupunkiseudulla on viime viikkoina ollut aika paljonkin tapauksia väestömäärään nähden”, Pohjola luonnehtii.

Alueellisia ryppäitä pyritään saamaan hallintaan yhteistyössä THL:n ja paikallisten terveysviranomaisten kanssa.

Porin prikaatin Suojelun erikoisosasto harjoittelee koronatestausta 

Koronavirustilanteen huononemiseen Suomessa varaudutaan monin tavoin, myös Puolustusvoimissa. Porin prikaatin Suojelun erikoisosastolla on meneillään kertausharjoitus, jonka osana THL:n Tilkanmäen kampuksen pihalle pystytetään Puolustusvoimien liikuteltava kenttälaboratorio.

Kenttälaboratoriossa on tarkoitus harjoitella koronatestien tekemistä ja tulosten analysointia sekä kouluttaa henkilöitä koronavirusdiagnostiikkaa varten. Tarkoituksena on myös testata, miten kenttälaboratoriota voisi hyödyntää THL:n tukena, jos koronatilanne niin vaatisi.

THL antaa harjoituksessa asiantuntijatukea testaukseen ja tulosten analysointiin. Harjoitus alkoi THL:n pihalla 21. syyskuuta ja päättyy 24. syyskuuta.

Lisätietoa: Porin prikaati harjoittelee suojelutoimintaa

Puolet tartunnoista kotoperäisiä

Keväästä poiketen suuri osa tartunnoista on nyt kotoperäisiä.

”Ulkomailta tulleiden tartuntojen osuus tunnetuista tartuntatapauksista on vähentynyt, eli tällä hetkellä iso osa uusista tartuntatapauksista on pitkälti kotoperäisiä– tunnistettujen altistusten kautta tai tuntemattomasta lähteestä saatuja”, Pasi Pohjola kertoo.

Hänen mukaansa tartunnan lähteen tunnistaminen vaihtelee paljon alueittain.

”Osassa alueita tartuntalähteet tunnistetaan lähes kaikki, osassa vain noin puolet.”

Ulkomailta saatujen tai tuotujen tartuntojen osuus saattaa kuitenkin jatkossa kasvaa Suomessa, koska matkustamisrajoituksia on vastikään lievennetty.

Koronaa eniten nuorilla

Koronavirusinfektio leviää nyt etenkin nuorten aikuisten, 20–29-vuotiaiden keskuudessa. Opiskelussa, harrastuksissa ja vapaa-ajalla syntyy heillä helposti tilanteita, joissa tartuntaryppäitä syntyy. Syksyn alussa nähtiin muun muassa perinteisiin opiskelijajuhliin liittyneitä laajoja tartuntaketjuja.

”Lähikontaktien välttäminen ja hygieniatoimet ovat edelleen tärkeitä. Pitkä lähikontakti on tehokkain tartuntatapa koronavirukselle”, Pohjola muistuttaa.

Maskinkäyttösuositus kattaa jo lähes koko Suomen, katso tarkemmat tiedot täältä.

Nuoret voivat levittää tautia ikääntyneisiin

Koronatapausten runsastumisesta huolimatta sairaalahoitoon joutuneiden ja kuolleiden määrät ovat pysyneet Suomessa maltillisina.

THL:n ylilääkärin Taneli Puumalaisen mukaan tämä johtuu todennäköisesti siitä, että sairastuneista valtaosa on nyt nuoria aikuisia toisin kuin keväällä; siitä ei ole näyttöä, että virus olisi heikentynyt. Peräti 63 prosenttia tautiin sairastuneista on viime viikkoina ollut alle 30-vuotiaita.

”Jos tauti lähtee leviämään nuorista ikääntyneisiin, niin kuolleisuus voi olla huomattavaa. Riski on erilainen muissa ikäryhmissä, mutta niissäkään se ei ole olematon”, hän toteaa.

Koronatestien lisäksi koronaviruksen leviämistä seurataan Suomessa jätevesistä, joista voi paljastua piileviä tartuntoja. Syyskuun toisella viikolla koronavirusta löytyi muun muassa Kouvolan jätevesistä, ja tämän jälkeen tapauksia alkoi myös esiintyä alueella.

Juttuun on päivitetty THL:n uudet, hieman muuttuneet tilastotiedot Keski-Suomen, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan osalta 22.9.2020 kello 9.48. 

Lue myös: Riittävätkö kasvomaskit terveydenhuollossa? Siitä vastaa Huoltovarmuuskeskus

Lue myös: Päiväkoti kertoo kihomadoista nopeammin kuin koronatartunnasta – Miksi altistusepäilyjä salataan lasten vanhemmilta jopa päivien ajan?

X