THL:n tutkija: Keskiolut joutuu luopumaan valta-asemastaan nelosen hyväksi ruokakauppamyynnissä

Jaa kaverilleTilaa Seura
Ruokakauppojen kolmoshylly saa jatkeeksi ensi vuoden aikana A-oluen. © lehtikuva
Työn alla oleva alkoholilain muutos tuo A-oluen ruokakauppoihin. Vahva olut syrjäyttänee keskioluen koko kansan peruskaljana.

Yli 4,7 promillen vahvuisen A-oluen kulutus oli huipussaan 1980- ja 1990-luvun taitteessa. Vuonna 1989 neloskaljaa myytiin vähittäismyynnissä 100 prosenttiseksi alkoholiksi muutettuna 3 394 litraa.

Ravintoloissa A-oluen huippuvuosi oli 1990, sataprosenttisena alkoholina 4 497 litraa. Vuonna 2015 vastaavat luvut olivat enää 511 ja 579 litraa. Nyt suuntaukseen on tulossa muutos.

Keskikalja, peruskalja

Kolmosolut on ollut vuosikymmeniä suomalaisten ”kotikalja”, koska sitä on saanut ruokakaupoista. Ravintolamyyntiä nelonen hallitsi 1970-luvun puolivälistä 1990-luvun alkuun.

Sen jälkeen kolmosoluen baarimyyntikin on ylittänyt moninkertaisesti A-oluen menekin. ”Aikanaan junttijuoman mainetta kantaneen keskioluen 1990-luvulla alkanutta hallintaa ei voi uskottavasti selittää pelkillä hintatekijöillä”, alkoholipolitiikan erikoistutkija Thomas Karlsson THL:stä sanoo.

Sekä kolmos- että nelosoluen ravintola-anniskelu on karkeasti puolittunut viimeisen 20 vuoden aikana. Sen sijaan kolmosoluen vähittäismyynti on kasvanut vuosikymmeniä ja satunnaisista notkahteluista huolimatta pysynyt korkealla tasolla.

”Vuonna 1995 anniskelu oli neljänneksen kokonaiskulutuksesta. Nyt se on enää alle 15 prosenttia.” Yhä suurempi osa oluesta juodaan siis kotona.

A-olut lähikaupassa voi lisätä kulutusta

Parhaillaan työn alla oleva alkoholilain muutospaketti murtanee keskioluen pitkän historian suomalaisten peruskaljana. Uusi laki antaisi lähikaupoille mahdollisuuden myydä maksimissaan 5,5 promillen vahvuista olutta.

”Bisnesmielessä on epätodennäköistä, että panimot tekisivät rinnakkain kolmos- ja nelosoluita. Voi siis spekuloida, että kalliimmalla myytävä ja isommat voitot tuova nelosolut syrjäyttää kolmosoluen.”

”Jos juotavan oluen keskimääräinen vahvuus nousee, se näkyy selvästi kokonaiskulutuksessa. Kasvu taas lisää ongelmakulutuksen määrää. Muutos voi myös kallistaa riskirajalla olevia ongelmakäytön puolelle”, Karlsson arvioi.

X