Tiedätkö miltä näyttää Alvar Aallon ensimmäinen rakennus? Alajärven pikkukaupunki on täynnä Aallon arkkitehtuuria
Alvar Aallon kädenjälki Alajärven keskustassa on vertaansa vailla.
Alvar Aallon kädenjälki Alajärvellä on vahva. Pikkukaupungissa käydessään kosmopoliitti Aalto oli kuin kuka tahansa kyläläisistä.
Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevaan Alajärven pikkukaupunkiin saapuessaan ei välttämättä huomaa tulleensa keskelle suomalaisen arkkitehtuurin suurta tarinaa. Voisi sanoa, että täällä eletään Aaltojen keskellä.
Mutta jos rakennuksia osaa katsoa tietyllä silmällä, alkaa pian ymmärtää mistä Alajärven aalloissa – tai Aalloissa – on kyse.
Ei ole sattumaa, että niin nuorisoseuran talo, kaupungintalo, seurakuntatalo, kunnallissairaala kuin joukko muitakin kohteita ovat saaneet alkunsa Alvar Aallon suunnittelupöydältä.
Alvar Aalto vietti lapsuutensa kesät Alajärvellä
Alajärvi liittyy kiinteästi Alvar Aallon lapsuus- ja nuoruusvuosiin. Perhe vietti kesiään Alajärvellä vuodesta 1907 lähtien, jolloin Aalto on ollut 9-vuotias.
Sisällissodan jälkeen Alvarin isä Johan Aalto osti talon Alajärven keskustasta, johon myös tuolloin 20-vuotias Alvar muutti. Kirjoilla hän oli siellä vuonna 1925 tapahtuneeseen avioitumiseensa saakka.
Alajärvi pysyi Aallon elämässä pitkään merkityksellisenä paikkana, jossa hän muun muassa vietti loma-aikojaan ja tapasi sukulaisiaan.
Kuin kuka tahansa kyläläisistä
Nyt Alajärvellä yritetään saattaa kaupungin rikasta yhteyttä Alvar Aaltoon muidenkin suomalaisten tietoon. Siksi Alajärvellä vietetään ohjelmallista Alvar Aalto -viikkoa 30. elokuuta alkaen.
Aaltoa ja aarioita -kulttuuritapahtuman yksi perustajista sekä Alvar Aalto -säätiön valtakunnallisen yhteistyöverkoston jäsen Elina Paavola-Mikkonen kertoo, että Alvar oli elinaikanaan hyvin pidetty henkilö Alajärvellä.
”Olen tehnyt haastatteluhistoriikkia tuon ajan kyläläisten muistoista liittyen Aallon perheeseen. Kävi ilmi, että Alvar Aalto omaksui helposti niin sanotun rahvaan puhetavan ja tuli aina hyvin toimeen esimerkiksi erilaisten työmiesten kanssa.”
Alajärvellä Alvar Aalto muistetaan miehenä, joka liikkui kylällä aina hattu päässä, kävelykeppi kädessä ja kaksirivinen poplaritakki yllä. Se ei ollut aivan tavallinen vaatetus Alajärvellä.
”Mutta kun hän avasi suunsa, hän oli heti kuin kuka tahansa Alajärven asukkaista. Laukkosen leipomasta hän haki aina ranskanleipää ja Salon makkaratehtaasta lauantaimakkaraa. Helsingistä tullessaan hänellä oli aina tuomisina Fazerin suklaata.”
Paavola-Mikkonen on kotoisin Alajärveltä ja kasvanut Aallon rakennusten keskellä. Hän on myös kouluttanut Alajärven Alvar Aalto -viikon kävelykierrosten oppaat.
Hänen mukaansa Suomessa tunnetaan harmillisen vähän Alvar Aallon vahvat yhteydet Alajärveen. Paavola-Mikkonen toteaa, että Aalto-kaupungeista puhuttaessa Alajärvi on ainakin tähän saakka jäänyt aina Jyväskylän ja Seinäjoen varjoon.
”Yksi ongelma on julkisen liikenteen puutteessa. Nyt Alvar Aalto -viikolla kuljetuksia on järjestetty Seinäjoelta, mutta normaalioloissa tänne tupsahtelee lähinnä omatoimisia yksittäisiä matkailijoita. Jotkuthan tulevat Alajärvelle Japanista saakka aivan näiden Aallon rakennusten vuoksi.”
Toinen haaste on kaupungin resursseissa.
”Mielestäni Alajärvellä pitäisi olla yksi henkilö, jonka työ olisi keskittyä Aaltoon ja edistää siihen liittyvää markkinointia ja tapahtumia. Nyt esimerkiksi parhaaseen matkailuaikaan kaupungintalo on yleensä koko heinäkuun kiinni, eli sitäkin voi ihastella vain ulkoapäin.”
Lue myös: Alvar Aallon paheellinen leffakerho oli Suomen ensimmäinen elokuvakerho
Lahja suojeluskunnalle
Alajärven kaupungintalon ja seurakuntatalon tunnistaa heti Aallon klassiseksi tyyliksi, mutta monia Aalto-faneja kiinnostaa erityisesti hänen ensimmäinen julkinen rakennuksensa, eli Alajärven nuorisoseuran talo, jota piirtäessään Alvar Aalto oli nuori ylioppilas, ei vielä arkkitehdiksi valmistunut.
”Alvarin veli Väinö sekä isä Johan olivat aktiivisia suojeluskuntalaisia. Täällä kerrotaan tarinaa, että Väinö olisi pilke silmäkulmassa sanonut, että nuorisoseurantalo, joka aluksi rakennettiin siis suojeluskuntataloksi, on Alvarin lahja suojeluskunnalle ikään kuin hyvityksenä siitä, että oli niin paljon pois harjoituksista.”
Todellisuudessakaan raha ei vaihtanut omistajaa, kun Alvar suunnitteli rakennuksen, vaan kyse oli lahjasta Alajärven yhteisölle. Myöhemmissäkin Alajärvelle suunnittelemissaan kohteissa kuten kaupungintalon kohdalla Aalto antoi Paavola-Mikkosen mukaan eräänlaista kotiseutualennusta.
”Kyllä hän tiesi, minkälaisiin hintoihin täällä oli rahkeita ja minkälaisiin ei ollut. Sanotaan, että muualle hän suunnitteli rahalla, mutta Alajärvelle hän suunnitteli sydämellä. Ja esimerkiksi Alajärven sankarihauta-alueen hän suunnitteli täysin ilmaiseksi.”
Villa Väinölän Alvar suunnitteli veljelleen Väinölle ja tämän perheelle asunnoksi ja toimistoksi.
Myös Alvarin suunnittelema Alajärven kunnansairaala valmistui vielä puurakentamisen aikakaudella.
”Piirustukset siihen valmistuivat jo kymmenen vuotta ennen rakennuksen valmistumista. Aalto suunnitteli sinne hienon kalustuksen ja jopa leikkaussalin pöydän. Valitettavasti alkuperäisestä kalustuksesta ei ole enää mitään jäljellä.”
Nuorisoseuran taloa, Villa Väinölää ja kunnansairaalaa yhdistää arkkitehtuurin ohella se, että jokaisesta on valmistumisaikanaan ollut suora näköyhteys järvelle.
”Alvarille oli oleellista se, että rakennukset istuvat ympäröivään maastoon. Luontoyhteys näkyy kohteissa todella selkeästi.”
Ainon ja Elissan kosketus
Myös Aallon molempien arkkitehtipuolisojen kädenjälki näkyy Alajärven Aalto-kohteissa. Aallon ensimmäinen puoliso, Aino Aalto suunnitteli perheelle kesänviettopaikan, Villa Floran (1926). Rakennus on edelleen olemassa ja Aallon suvun yksityisomistuksessa.
Alajärven kirjastokin istuu tyyliltään kaupungintalon ja seurakuntatalon viereen saumattomasti. Vuonna 1991 valmistuneen rakennuksen ensimmäiset piirustukset teki Alvar Aalto, jotka saattoivat loppuun ja viimeistelivät Alvarin toinen puoliso Elissa Aalto sekä tämän sisarenpoika Heikki Tarkka.
”Alajärvi ja Alvar Aalto suhtautuivat aina toisiinsa ystävällisesti, mutta myös arkisesti. Aalto ei tehnyt itsestään numeroa, ja kylällä perheeseen suhtauduttiin mutkattomasti tavallisina ihmisinä. Kun Alvarille alkoi tulla menestystä, hänen vierailunsa Alajärvellä vähenivät, mutta ei se suhde mihinkään muuttunut.”
