Kriisinhallintakeskus lähettää vuosittain 120 huippuosaajaa maailmalle – Suomi on haluttu kumppani kansainvälisissä operaatioissa

Jaa kaverilleTilaa Seura
Kriisinhallintakeskus kouluttaa huippuosaajia jälleenrakentamaan luhistunutta hallintoa ja turvaamaan tulenarkoja presidentinvaaleja.
© iStock
Suomen Punainen Risti ei ole ainoa väylä kansainväliseen auttamistyöhön. Kuopiossa Kriisinhallintakeskus kouluttaa huippuosaajia jälleenrakentamaan luhistunutta hallintoa ja turvaamaan tulenarkoja presidentinvaaleja.

Kriisinhallintakeskus  (Crisis Management Centre Finland) lähettää vuosittain maailmalle noin 120 valtion puolesta rekrytoitua asiantuntijaa siviilikriisinhallintatehtäviin.

He auttavat tukemalla esimerkiksi hallinnon rakentamista tai vakauttamista sen jälkeen, kun humanitäärisestä katastrofista on päästy jo jaloilleen.

Kriisinhallintakeskuksen pääasialliset yhteistyökumppanit ovat Euroopan Unioni (EU), Yhdistyneet Kansakunnat (YK) sekä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (ETYJ).

Kriisit maailmalla heijastuvat Suomeen

Kriisinhallintakeskuksen johtajan Kirsi Henriksson kertoo, että keskus on tehnyt viime aikoina yhteistyötä erityisesti ETYJ:n kanssa lähettämällä siviilitarkkaajia seuraamaan tilannetta Venäjän ja Ukrainan rajalla.

”Siviilikriisinhallinta mielletään vahvasti koskemaan turvallisuus- ja ulkopolitiikkaa. Silti maailman konfliktit heijastuvat aina myös kotimaan tapahtumiin”, Henriksson sanoo.

Kriisinhallintakeskuksessa seurataan tarkalla silmällä erityisesti Afrikan, Irakin ja Somalian tapahtumia Suomeen kohdistuvan maahanmuuton vuoksi.

Suomi on kansainvälisen kriisinhallinnan huippuosaaja

Kriisinhallintakeskuksen asiantuntijaosaaminen on huomattu maailmalla – Suomi on haluttu yhteistyökumppani kansainvälisissä operaatioissa.

Useimmat kansainvälisiin tehtäviin lähetetyt työntekijät tulevat yksityissektorilta, ministeriöistä ja Poliisista. Jokaisella komennukselle lähtevällä asiantuntijalla on vahva koulutustausta ja kokemus työelämästä.

Kriisinhallintakeskuksen koulutus sisältää runsaasti käytännön harjoituksia komennukseen valmistautuville. Simulaatioharjoituksilla ja kokemusasiantuntijoilla on perehdytyksessä tärkeä osuus.

”Kun suomalaiset asiantuntijat saapuvat kohteeseen, he ovat ensimmäisestä päivästä alkaen valmiita toimimaan tehtävissään. Panostamme paljon siihen, että koulutettavat saavat kaiken mahdollisen tiedon kohdemaan olosuhteista”, Kirsi Henriksson kertoo.

Kaikki lähtijät käyvät läpi perusteellisen koulutuksen, jossa simulaatioharjoituksilla ja kokemusasiantuntijoilla on tärkeä osuus. Tällä varmistetaan, että asiantuntijat ovat ensimmäisestä komennuspäivästään lähtien valmiita toimimaan kentällä työtehtävissään.

Komennukset kestävät yhdestä kolmeen vuotta kohdealueen vaarallisuudesta riippuen.

Mikä on Kriisinhallintakeskus?

  • Perustettu vuonna 2007
  • Merkittävä kansallinen ja kansainvälinen toimija: Suomi on väkilukuun suhteutettuna yksi suurimmista EU:n siviilikriisinhallintaan osallistuvista jäsenmaista.
  • Lähetetyt asiantuntijat ovat keski-iältään 45-vuotiaita, joista naisia 33 prosenttia ja miehiä 67 prosenttia
  • Palvelukseen lähdetään peruskoulutuksen kautta. Seuraava koulutus järjestetään toukokuussa 2020
  • Suurimmat siviilikriisinhallinnan operaatiot vuosina  2007-2018:
    • Kosovo, 182 lähetettyä
    • Afghanistan, 138 lähetettyä
    • Ukraina, 102 lähetettyä

Haluatko auttaa Suomen Punaisen Ristin kautta?

SPR:n lähes 1300 aktiivisesta avustustyöntekijästä moni on valmiina lähtemään maailmalle jopa vuorokauden sisällä kutsusta.

Suomen Punaisen Ristin (SPR) kansainvälisen katastrofiavun päällikön Tiina Saarikosken mukaan isot kriisioperaatiot ovat aina kansainvälisen yhteistyön tulosta. Avustustyöntekijät lähetetään Suomesta kriisikohteeseen aina paikallisen Punaisen Ristin ja kansainvälisen Punaisen Ristin tai Puolikuun kutsusta.

SPR:n logistiikkapäällikkönä työskentelevä Ari Mäntyvaara on ollut maailmalla toistakymmentä kertaa avustustehtävissä.

”Itselleni parhaita hetkiä ovat olleet tilanteet, jolloin logistiikan avulla on pystytty säästämään ihmishenkiä”, Mäntyvaara kertoo.

Pahinta on se, jos kaikkia uhreja ei voi auttaa heti.

”Pelkästään se, että katastrofi on tapahtunut, on jo iso haaste”, Ari Mäntyvaara summaa.

Usein avustusryhmät työskentelevät olosuhteissa, joissa hirmumyrskyä on seurannut jo uusi myrsky – tai maanjäristystä jälkijäristys, mikä romahduttavat kulkureitit.

”Joskus helikopteri ei voi laskeutua alueelle sumun vuoksi. Silloin ei auta muu kuin selviytyä.”

Auttajaksi maailmalle peruskurssin kautta

Sisääntuloväylänä delegaatti- eli avustustyöntekijärekisteriin toimii SRP:n järjestämä peruskurssi. Kaksi kertaa vuodessa järjestettävät kurssit ovat hyvin suosittuja. Jotta kurssille voi osallistua, hakijan tulee olla vähintään 25-vuotias.

”Peruskursseille hakee satoja ihmisiä kerralla. Moni toimintaan mukaan haluava pyrkii  useaan kertaan, ennen kuin mahtuu mukaan,” Tiina Saarikoski sanoo.

X