Tiesitkö? Kahvi voi ehkäistä tyypin 2 diabetesta yhtä tehokkaasti kuin liikunta – ”Kannattaisi varmaan palautusjuomana juoda maitokahvi”

Tutkimukset osoittavat, että jo yksi kuppi kahvia on yhteydessä kahdeksan prosenttia pienempään riskiin sairastua tyypin 2 diabetekseen.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Tutkimukset osoittavat, että jo yksi kuppi kahvia on yhteydessä kahdeksan prosenttia pienempään riskiin sairastua tyypin 2 diabetekseen.
(Päivitetty: )
Teksti:
Karoliina Kanerva

Vielä 70-luvulla suomalaisten näkemys kahvista oli varsin epäterveellinen, ja tapana olikin liittää se esimerkiksi kohonneisiin kolesteroliarvoihin ja sydänsairauksiin.

Nykyiset tutkimustulokset tarjoavat kahvinjuojalle paljon positiivisia uutisia. Taustalta löytyy suomalaisten siirtyminen pannukahvista suodatinkahviin.

”Pannukahviin jää muun muassa kahweolia ja kafestolia, jotka on yhdistetty nimenomaan sydän- ja verisuonisairauksiin”, Helsingin Yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm sanoo.

”Kun suodatetaan kahvia, epäterveelliset asiat kuten kahweoli suodattuvat pois, mutta terveellisiä asioita jää.”

Kuusi kahvikupillista yhteydessä jopa 30 prosenttia pienempään riskiin

Ravitsemusasiantuntijat muistuttavat, että kahvin lukuisista yhdisteistä monet ovat terveydelle lähinnä hyödyksi – toisin kuin aiemmin oli tapana ajatella.

”Kahvissa on lignaaneja, joita löytyy vaikkapa ruisleivästä. Niitä on yhdistetty muun muassa hormonipitoisuuksien säätelyyn ja syövän ehkäisyyn”, Fogelholm sanoo.

”Lisäksi kahvissa on klorogeenihappo-nimistä väriainetta, jota sitäkin pidetään teoriassa terveyden kannalta hyvänä.”

Kahvin ominaisuuksiin kuuluu myös selkeä yhteys tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn. Tutkimusten perusteella runsas kulutus pienentää riskiä, mutta tulokset voidaan liittää vain ja ainoastaan suodatinkahviin, johon ei ole lisätty sokeria.

”Jo yksi kuppi päivässä pienentää riskiä kahdeksan prosenttia, kolme kuppia 20 prosenttia ja kuusi kuppia 32 prosenttia. Kiinnostavaa on myös se, että aivan saman näköinen käyrä voidaan piirtää vaikkapa liikunnasta”, Fogelholm toteaa.

Kun yksi tunti liikuntaa vastaa yhtä kuppia kahvia, on kummankin yhteys tyypin 2 diabetekseen tilastollisesti sama. Vertailuun voidaan lisätä vielä maitovalmisteet, sillä käyrä ei juurikaan muutu kahvikupin vaihtuessa desilitraan maitoa.

”Näyttöä tästä ei ole, mutta humoristisessa mielessä voisi sanoa, että lenkin jälkeen kannattaisi varmaan palautusjuomana juoda maitokahvi ilman lisättyä sokeria”, Fogelholm toteaa.

Erikoiskahveissa ei samoja hyötyjä kuin suodatetussa – mutta kumpikaan ei ole välttämättömyys

Vaikka kymmenet väestötutkimukset ovatkin perehtyneet kahvin terveysvaikutuksiin, erikoiskahveihin kuten espressoon ja cappuccinoon liittyviä tuloksia löytyy huomattavasti rajoitetummin.

”Yhdessä tutkimuksessa espresson käyttöä tutkittiin suhteessa sydän- ja verisuonisairauksiin, ja vaikutti kyllä siltä, että kasvava espresson juonti itseasiassa hieman lisää riskiä”, Fogelholm sanoo.

”Voi siis olla, että erikoiskahveissa palataan tavallaan takaisin vanhojen kahvien riskeihin, ja sinne liukenee vähän saman tyyppisiä asioita kuin aikoinaan pannukahvista. Toki espresso poikkeaa muista kahveista siinä, että kaikki kahvin ainesosat tulee juotua noin viidessä sekunnissa, eli siinä näkyvät hyvin akuutitkin vaikutukset.”

Kahvia suosivan kannattaa myös muistaa, että ruokavaliosta löytyy monia muitakin tekijöitä, jotka ovat yhteydessä tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn. Kahvi ei siis ole välttämättömyys, ja sitä ilmankin pärjää.

Yleisesti tutkimukset kuitenkin osoittavat, että tavallista suodatinkahvia voi pitää pikemmin ihmiselle hyödyllisenä kuin haitallisena.

”Tämä on kiinnostava tulos, joka rauhoittaa kahvinjuojia. Kulutusta ei silti ole syytä lisätä vain siksi, että kyseisiä terveysvaikutuksia on löydetty”, Fogelholm toteaa.

Suomessa kahvia kuluu vuodessa noin 10 kiloa henkeä kohden, mikä kahvikuppeina vastaa noin neljästä viiteen kupillista päivässä.

X