Tiedeoptimisti Risto Isomäki luottaa, että ehdimme yhä muuttaa ilmastokehitystä: ”Elämästä ei tule ankeaa”

Jaa artikkeli
Risto Isomäki
Risto Isomäki on toiveikas. Olemme selvinneet sodista ja katovuosista, joten miksi emme selviäisi ilmaston muuttumisesta – mutta vastatoimet pitää aloittaa heti. © Suvi Elo
Ahdistaako ilmastokatastrofista puhuminen? Tietokirjailija Risto Isomäki valaa meihin toiveikkuutta: näillä keinoilla voimme vielä pelastaa paljon. Mitään ei ole vielä hävitty.

Puhumme paljon siitä, että itse aiheuttamamme ilmastonmuutos on tuhoamassa maapallon.

Tietokirjailija Risto Isomäki tietää uhat, mutta optimistina osaa nähdä miten tilanteesta selviää.

Pyynnöstämme hän laati listan asioista, joilla saamme kehityksen kulkua käännettyä – eikä se vaadi edes valtavia uhrauksia.

Risto Isomäki lähtisi torjumaan ilmastonmuutosta kevyillä keinoilla, sillä yksittäisten ihmisten tasolla sellaiset riittävät hänen mukaansa lopulta vallan mainiosti.

Isomäen uusin henkilökohtainen ilmastotoimi on pellettitakan asentaminen Helsingin Malmilla sijaitsevan puutalokotinsa alakerran vuokra-asuntoon.

”Ilmastohaasteen painavuutta ja myös kalleutta liioitellaan usein. Ratkaisut ovat kehittyvän teknologian ja uusien keksintöjen avulla sellaisia, etteivät ne maksa paljoa eivätkä tee elämästä ankeaa. Mistään aidosti tärkeästä ei tarvitse luopua.”

Risto Isomäki on tunnettu ilmasto-optimisti. Hän ei ole ilmastoahdistuja vaan päinvastoin innokas tulevaisuudenuskon airut.

Toiveikkuus paistaa Isomäen kerronnassa, kun hän koettaa avata maailmanlopun edellä lannistuneille ihmisille, että kyllä tästä selvitään.

Maailman ja itsemme pelastamisen lisäksi Risto Isomäki näkee, että ilmastonmuutoksen torjunta on myös kansantaloudellisesti kannattavaa.

”Pieni Suomi ei mahda asialle mitään” -hokema on käyttökelvoton – maailmanlaajuisen ilmastotaistelun aseet ovat suurelta osin suomalaisten hallussa.

Mitkä sitten ovat tärkeimmät teot, joilla maailma pelastuu? Ne kaikki liittyvät päivittäisiin toimiimme: ruokaan, asumiseen ja liikkumiseen.

Ruokailun vallankumous

Kasvisruokailuun siirtymällä vähennämme ilmastopäästöjä ja pidämme vesistöt puhtaina. Maataloustukien painopisteen on muututtava niin, että liha on kallista, kasvisruoka edullista.

Risto Isomäki kritisoi voimakkaasti maatalouden tukia, jotka ohjataan korostetusti kotieläintalouteen. Hän suomii maataloustuottajien etujärjestö MTK:ta menneisyyteen tarraamisesta, kun tämä puolustaa maito- ja lihatuotannon tukemista henkeen ja vereen.

”Kotieläintuottajien osuus kaikista suomalaisista on noin puoli prosenttia. Näin pienen porukan toiveet eivät voi mennä koko maan ja maailman tarpeiden ohi. Sitä paitsi rakennemuutoksen nopea toteuttaminen on myös maataloustuottajien oman edun mukaista. Sama määrä peltoa antaa moninkertaisen määrän lopputuotteita, ellei raaka-aineita kierrätetä eläinten kautta.”

kasvissyönti

Kasviksia on Suomessa ja maailmalla tarjolla ravinnoksi paljon enemmän kuin lihaa. Lihan voi jättää juhlaherkuksi, jos siitä ei kokonaan luovu. Suvi Elo

Risto Isomäki listaa syitä, joiden vuoksi etenkin teollisen mittakaavan eläintuotanto on haitallista. Elikot eivät enää kirmaa laitumilla kuten Suomi-filmeissä, vaan ne seisovat pääasiassa paikoillaan koko elämänsä.

”Tämä on muuttanut lihan moninkertaisesti rasvaisemmaksi kuin ennen ja siksi epäterveellisemmäksi.”

Hän suomii erityisesti broilertuotantoa. Isomäki kertoo eurooppalaisista tutkimuksista, joiden mukaan broilertiloilla työskentelevillä on moninkertaisesti kasvanut riski sairastua erilaisiin syöpiin.

Isomäki sanoo teollisen eläintuotannon eläintiheyden lisäävän eläinten ihmisiin tarttuvia viruksia.

”Lisäksi maatalous rehevöittää vesistöjä enemmän kuin julkisuudessa yleensä tulkitaan. Kikkaileminen luvuilla on harmillista, mutta totuus on että maatalous rehevöittää Itämerta paljon.”

Kotieläintalouden tukien asteittainen lopettaminen kohentaisi kansanterveyttä, mahdollistaisi peltoalan käyttämisen ihmisravinnon tuottamiseen ja lopettaisi eettisesti ja ekologisesti kestämättömän eläintuotannon.

Lihansyöntiä se ei tyystin lopettaisi, mutta vähentäisi varmasti.

Erilaiset vaatteet

Vaatteiden valmistaminen puukuiduista ja oljesta öljyn ja puuvillan sijaan vähentäisi veden tuhlausta ja kemikaalien käyttöä.

Isomäen mukaan muotiteollisuuden aiheuttamia maailmanlaajuisia päästöjä hieman liioitellaan. On puhuttu, että vaateteollisuus tuottaisi 10 % kaikista ihmisen aiheuttamista kasvihuonepäästöistä. Isomäen mukaan todellinen luku on parisen prosenttia. Silti on tosiasia, että puuvillan tuottaminen on ilmaston kannalta tuhoisaa veden kulutuksen ja viljelyssä käytettävien tuholaismyrkkyjen vuoksi, polyesterivaatteet puolestaan valmistetaan öljystä.

vaatteet luonnonmateriaaleista

Vaatteita ei tarvitse tehdä keinokuiduista ja öljypohjaisista tuotteista: luonnonmateriaaleistakin saa uusilla tekniikoilla toimivampia. Suvi Elo

Ratkaisuksi Isomäki ei ehdota muotiteollisuuden alasajoa, vaan muutosta materiaaleissa. Puupohjaiset materiaalit olisivat ekologisimpia, kunhan jalostusmenetelmät kehittyisivät.

”Suomessa on useita projekteja, joissa kehitetään ekologisia vaatekuituja. Paltamossa kehitetään puupohjaisten vaatekuitujen valmistustapaa, joka tarvitsisi ratkaisevasti vähemmän energiaa ja kovia kemikaaleja kuin aikaisemmin.

Jyväskylässä tutkitaan oljen ja muiden maatalouden orgaanisten sivuvirtojen jalostamista langaksi. Suomi voi hyvinkin olla pian maailmanlaajuisesti merkittävä ekologisten vaatekuitujen tuottaja.”

Kirjailija uskoo myös tavaraähkyyn ja kulutuksen taantumiseen. Ihmiset eivät enää halua niin paljon kaikkea, pikamuoti jää hetkelliseksi oikuksi.

Kevyempi ja puisevampi asuminen

Ilmalämpöpumput, pellettitakat, aurinkoenergia ja eristäminen keventävät suomalaisen asumisen ilmastotaakkaa.

Kotien lämmitys on kylmässä Pohjolassa kotitalouksien suurin hiilidioksidipäästön lähde. Ekologisempia lämmitysratkaisuja on valittavissa useita, huokeitakin.

Aurinkojärjestelmien hinnat ovat pudonneet takavuosista reippaasti, ilmalämpöpumpun ja pellettitakan ostohinta kompensoituu, kun sähkölasku pienenee.

pellettitakka

Monissa omakotitaloissa oli vielä äskettäin öljylämmityskattila. Nyt pellettitakat ovat arkista tekniikkaa. Pekka Sakki / Lehtikuva

 

Piioksidiaerogeeli-materiaalin Isomäki nostaa esiin vielä hyödyntämättömänä ekologisena mahdollisuutena. Materiaali tehdään piioksidista, kvartsista. Sitä on siis hiekassa. Isomäki mainitsee sen olevan paras lämpöeriste ja siksi toimivan niin vaatteissa kuin lämpöeristeenäkin. Suomi ei voi piioksidiaerogeeliosaamisellaan keulia.

”Olen kertonut tämän teknologian eduista päättäjille, mutta he eivät ota kuuleviin korviinsa. Kyse ei näyttäisi olevan vain siitä, etteivät haluaisi kuunnella tieteiskirjailijaa.Arvostetun rakennusalan asiantuntijan kertomana asialle viitattiin niin ikään kintaalla. Perinteinen rakennusteollisuus lobbaa voimakkaasti, ettei näitä uusia teknologioita otettaisi käyttöön. Nehän uhkaisivat vanhanaikaista rakennusbisnestä.”

Vaihtoehdot on kuitenkin otettava käyttöön, vaikka miten kirpaisisi. Rakentamisessa käytettävä betoni on yksi suurimpia hiilen päästäjiä.

Puurakentamista Isomäki pitää varteenotettavana vaihtoehtona. Puutalo paitsi vähentää betonin tarvetta, sitoo hiiltä ilmakehästä.

Aurinkoenergian esiinmarssia Isomäki pitää väistämättömänä. Aurinkotalouteen siirtyvällä maailmalla on käytännössä loputtomasti energiaa.

Aurinkopaneelit

Aurinkopaneelit muuttuvat halvemmiksi, ja niitä saa minne vain. Suvi Elo

Puhtaampi liikenne

Päästöttömät autot vapauttavat yksityisautoilun ilmastopahiksen roolista. Kevyemmät lentokoneet lentävät vähemmällä.

Liikenteen sähköistymistä on odotettu kuin kuuta nousevaa. Silti sähköautojen litiumakuista aiheutuu myös paljon ympäristöongelmia. Risto Isomäki sanoo uusien, parempien akkukeksintöjen olevan kuitenkin jo kohta tulossa tuotantoon.

”Natrium- eli suola-akut tulevat korvaamaan litiumakut. Suomessa ollaan niiden kehittämisen terävimmässä kärjessä. Kunhan niiden latauskertojen määrää saadaan nostettua, sähköautot syrjäyttävät polttomoottoriset. Autoteollisuus on jo laajasti linjannut siirtyvänsä sähköautoihin, enää odotetaan teknologian hienosäätöä.”

Voimmeko siis pian autoilla niin paljon kuin sielu sietää?

”Autojen päästöt on mahdollista laskea lähelle nollaa, mutta käytännössä yksityisautoilun lisääminen aiheuttaa myös muita ongelmia, kuten valtavia liikenneruuhkia isoissa kaupungeissa. Uskon julkiseen liikenteeseen ja jakamistalouden suosioon. Kaikilla ei tarvitse olla omaa autoa. Auton merkitys statussymbolina ei ole nuorille sukupolville mikään juttu.”

Puu astuu kuvaan myös liikenteessä. Isomäki kertoo puusta, ligniinistä, valmistettavan hiilikuidun korvaavan ajoneuvoissakin metalleja. Tämä keventää ajoneuvojen massaa ja tekee niistä energiapihejä. Maailman suurin ligniinin tuottaja on suomalainen Stora Enso.

Sähköautoilu

Sähköautoilu on yli sadan vuoden takainen keksintö, mutta se unohdettiin halvan öljyn ja polttomoottorien vallattua teollisuuden. Suvi Elo

Hiilivarastot

Hiilensidonta luo työpaikkoja maaseudulle. Eikä kyse ole vain metsänkasvatuksesta.
Kaivos- ja turveteollisuus ja metsien tehokas käyttö luovat paikallisesti työpaikkoja, mutta tuhoavat ympäristöä ja kiihdyttävät ilmastonmuutosta puskemalla hiiltä ilmakehään.

Risto Isomäki kehottaa päättäjiä pohtimaan tavoitteita pidemmälle kuin vaalikauden jaksolle. Paremmat tuotot (ja maailman pelastumisen) takaisi satsaaminen hiilen varastointiin. Isomäki ennakoi tulevaisuuden hävittävän ympäristön pilaamiseen keskittyviä työpaikkoja, mutta tuovan tilalle uusia.

suomen metsät

Metsien täyttämä Suomi on yllättäen hiilinielujen suurvalta. Suvi Elo

”Erityisten hiilivarastojen luominen on tärkeää. Tällä tavoin on mahdollista varastoida samalle pinta-alalle jopa satakertaisesti enemmän hiiltä kuin kasvavaan metsään.”
Hiilivarastolla Isomäki tarkoittaa maa-aluetta, jolle kerätään paksu, esimerkiksi kymmenmetrinen kerros puuta tai muuta biomassaa. Kasa suojataan sateelta ja jätetään siihen.

”Pelkästään metsiin on vaikea varastoida hiiltä niin paljon kuin meidän pitää ilmakehästä poistaa. Siksi uskon monipuolisemman biomassan varastoinnin olevan tulevaisuudessa tärkeässä roolissa ilmastonmuutoksen hillinnässä. Se olisi myös erinomainen tapa luoda työtä syrjäisille seuduille.”

Erilaisia hiilensidontapalveluita on tarjolla jo nyt. Esimerkkinä Isomäki mainitsee Antero Vartian Compensaten. Hiilensidonnasta ja varastoinnista maksavat yksityiset lahjoittajat, mutta yhä enemmän isot yritykset.

Toivo

Näytä mallia muille. Pian vähäpäästöinen arki on uusi normaali.

Risto Isomäki sanoo, että suurin este tässäkin jutussa esiteltyjen ratkaisujen läpilyönnille on asenne. Perinteiset teollisuudenalat pitävät kynsin hampain kiinni olemassaolevasta liiketoiminnastaan ja torjuvat innovaatiot. Kuluttajat puolestaan ajattelevat uusien ratkaisujen olevan kalliita ja hankalia.

”Asenteet ovat kuitenkin muuttumassa. Kun uudenlaiset toimintatavat ja teknologia leviävät, nähdään, ettei se niin vaikeaa ollut. On tärkeää, että ilmastonmuutoksen torjunta vaikuttaa ihmisten jokapäiväiseen arkeen mahdollisimman vähän.”

Risto Isomäki

Risto Isomäki uskoo ihmisten osaavan sopeutua – lähivuosina katselemme vielä huvittuneina monia vanhoja roskaamis- ja tuhlaamistapojamme. Suvi Elo

Miten Risto Isomäki itse ammentaa tulevaisuudenuskonsa?

”Minulla on neljänkymmenen vuoden kokemus yhteiskunnallisena aktiivina. Olen nähnyt valtavia edistysaskeleita. Esimerkiksi väestöräjähdys on taittunut oikeastaan kaikkialla muualla paitsi Saharan eteläpuolella ja Filippiineillä. Kasvisruokailun yleistyminen on myös hyvä esimerkki siitä, että toivoa on.

Risto Isomäen haastattelun lisäksi lähteenä on käytetty hänen uusinta kirjaansa Miten Suomi pysäyttää ilmastonmuutoksen (Into, 2019).

X