Tilasto: Eläkeläisten varallisuus kasvaa nopeammin kuin muun väestön
Varallisuuden kasvu näkyy esimerkiksi omistusasunnoissa. Kun katsotaan tilastoja yli 65-vuotiaiden osalta, kolme neljästä kotitaloudesta asuu velattomassa omistusasunnossa.
Se on varma vaalien merkki, kun poliitikot huolestuvat pienituloisista eläkeläisistä.
Ensin Petteri Orpo (kok) kertoi käyneensä ostarilla kuulemassa eläkeläisten tuntoja:
”Prisman ovella moni seniori sanoo, kuinka asumisen kulut ovat kasvaneet niin valtavasti, eikä se vastaa eläkkeen kehitystä”, kokoomusjohtaja vinkkasi vaaliristeilyllä.
Viikko sen jälkeen sosiaalidemokraattien istuva puheenjohtaja Sanna Marin ilmoitti, että Suomessa on käynnissä eriarvoistumisen kehitys, joka on pysäytettävä. Puolue julkaisi 15 kohdan ohjelman, jonka avulla päästään kohti ”inhimillisempää eläkepolitiikkaa”. Marinin mukaan eriarvoistumista on tapahtunut ”tilastojen takana”.
Pienituloisuus Suomessa
Tilastojen taakse on tunnetusti vaikea nähdä, joten pitäydytään tutkituissa luvuissa.
Tilastokeskuksen datan perusteella pienituloisten määrä on todellakin kasvanut hiuksenhienosti kuluneella vaalikaudella. Suomessa on vuoden 2017 ennakkotietojen mukaan 654 000 pienituloista, kun Sipilän hallituskauden alussa määrä oli 634 000.
Nurinkurista kyllä, luvut selittyvät talouskasvulla.
Suomessa vakiintuneen määritelmän mukaan ihminen on pienituloinen, jos hänen vuositulonsa ovat alle 60 prosenttia mediaanitulosta.
Talouskasvun myötä palkoilla on tapana nousta. Kun mediaanitulo nousee, osa ihmisistä putoaa tilastollisen köyhyysrajan alapuolelle. Vuonna 2015 pienituloisuuden raja oli 14 380 euroa. Vuonna 2017 raja oli noussut 400 eurolla vuodessa.
2000-luvun alun nousukausi kasvatti köyhyyttä.
Samasta syystä 1990-luvun lama oli suomalaisille köyhille yhtä juhlaa – ainakin laskennallisesti. Kun kaikilla meni huonosti, koko väestön tulomediaani tippui 2 000 eurolla. Samalla köyhien määrä romahti yli sadallatuhannella. Se näkyy pitkän aikavälin kehityksessä selvänä kuoppana.
Mutta palataan vielä alkuruutuun: Siis miten pienituloisuus liittyy eläkeläisiin?
Seura uutisoi, että eläkeläisistä puhuttaessa puhutaan kahdesta eri ryhmästä: alle 75-vuotiaat työeläkettä nauttivat eläkeläiset ovat päässeet kiinni hyvään elintasoon. Vastaavasti yli 75-vuotiaat kansaneläkettä saavat eläkeläiset ovat useammin pienituloisia.
Kolme köyhyyttä
Tilastokeskuksen datassa pienituloisuus jaetaan kolmeen luokkaan.
Suurin ”köyhien” luokka koostuu ihmisistä, joiden tulot vastaavat 50-59 prosenttia mediaanituloista. Data osoittaa, että joka kymmenes eläkeläinen on pienituloinen. Suurin osa heistä kuuluu nimenomaan tähän ryhmään. He ovat usein yli 75-vuotiaita ja kansaneläkkeen piirissä.
Keskimmäinen ”köyhien” ryhmä koostuu ihmisistä, joiden tulot vastaavat 40-49 prosenttia mediaanituloista. Tässä ryhmässä on paljon opiskelijoita ja työttömiä.
Huonoimmin toimeentulevien ryhmä ansaitsee alle 40 prosenttia mediaanipalkasta. Tämä ryhmä on pysynyt vuosikymmeniä suunnilleen saman kokoisena. Noin sadantuhannen ihmisen joukko koostuu etenkin opiskelijoista, työttömistä ja yrittäjistä.
Kaikkein hädänalaisimpien joukossa eläkeläisten osuus on pieni, vain noin viisi prosenttia.
Eläkeläisten varallisuus
Kun puhutaan eläkeläisten toimeentulosta, on syytä tarkastella kokonaisuutta. Siihen kuuluu varallisuus. Tilaston mukaan eläkeläisten varallisuus on paisunut 2000-luvulla suhteessa muuhun väestöön.
Vielä 1980-luvun lopulla kotitalouksilla oli keskimäärin 84 000 euron arvosta nettovarallisuutta. Eläkeläistalouksissa varallisuuden määrä oli sama tai jopa alhaisempi kuin kaikkien kotitalouksien keskiarvo.
Suuri muutos alkoi 1990-luvulla, jolloin eläkeläisten varallisuus nousi muuta väestöä nopeammin. Ja 2000-luvulla varallisuuden kasvu ampaisi aivan uusille urille. Vuoden 2016 tilastossa eläkeläisten keskimääräinen nettovarallisuus on noussut 238 000 euron tasolle, kun kaikkien kotitalouksien keskiarvo on 206 000 euroa.
Erityisen kovaa tahtia oli noussut 65–74-vuotiaiden nettovarallisuus. Se oli vuonna 2016 jo 292 000 euroa kotitaloutta kohden. Siis lähes kolmanneksen enemmän kuin väestöllä keskimäärin.
Varallisuuden kasvu näkyy esimerkiksi omistusasunnoissa. Kun katsotaan tilastoja yli 65-vuotiaiden osalta, kolme neljästä kotitaloudesta asuu velattomassa omistusasunnossa. Se merkitsee alhaisia asumiskuluja.
Tulonjakoa ja varallisuutta käsittelevien tilastojen valossa eläkeläisten asema ei ole erityisesti huonontunut viime vuosina. Suomessa on muita väestöryhmiä, joita köyhyys koskettaa kipeämmin.
Vaalien alla eläkeläiskeskustelu on joka tapauksessa vääjäämätön. Nuorimmatkin suurten ikäluokkien edustajat täyttävät tulevalla vaalikaudella 70 vuotta. Kaikki puolueet haluavat varmasti puhutella tätä aktiivista äänestäjäkuntaa.
Tilastojen valossa ”köyhiä eläkeläisiä” koskeva retoriikka uppoaa kuitenkin parhaiten 80-vuotiaisiin. Kevät näyttää, miten aktiivisesti nämä seniorikansalaiset jaksavat käydä uurnilla.