Tilastokeskus: Kun opinnot venyvät kolmekymppiseksi asti, lapsia ei hankita entiseen tahtiin

”Jos talous ei ole turvattu, perheenperustamista ja lastenhankintaa siirretään eteenpäin”, Tilastokeskuksen tilastopäällikkö Antti Katainen sanoo.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Talouden pitää olla kunnossa, ennen kuin vastavalmistunut kolmekymppinen ryhtyy perustamaan perhettä.

”Jos talous ei ole turvattu, perheenperustamista ja lastenhankintaa siirretään eteenpäin”, Tilastokeskuksen tilastopäällikkö Antti Katainen sanoo.
(Päivitetty: )
Teksti: Hertta-Mari Kaukonen

Vuonna 1987 kolmekymppinen oli tukevasti työelämässä ja useimmiten perheellinen. Nykyisin tyypillinen 30-vuotias on opiskelija, naimaton, lapseton ja asuu yhä useammin yksin Uudellamaalla, Tilastokeskuksen Facebook-päivityksessä kerrotaan.

Päivitys liittyy juuri julkaistuun työssäkäyntitilaston 30-vuotisjuhlatilastoon.

Sen mukaan kolmekymppisissä suomalaisissa näkyy väestörakenteen muutos.
Ennen tavallinen kolmekymppinen oli kaikin puolin yhteiskuntaa kannatteleva veronmaksaja, jolla oli jo omaa jälkikasvua.

Nykyisin kolmekymppisistä iso osa opiskelee, eikä ole vielä perustanut perhettä tai edes muuttanut yhteen avo- tai aviopuolisonsa kanssa.

Vuonna 1987 kolmekymppisistä 84,3 prosenttia oli pääasialliselta toiminnaltaan työllisiä. Vuonna 2017 luku oli laskenut 75 prosenttiin.

Työssäkäyvien kolmekymppisten määrän laskua selittää osaltaan opintojen venyminen kaksikymppisestä kolmekymppiseksi asti.

Epävarmuus syö syntyvyyttä

”Iso osa kolmekymppisistä on vielä opiskelemassa, koska nykyään opiskellaan selvästi pidempään”, Tilastokeskuksen tilastopäällikkö Antti Katainen kertoo.

30 vuotta sitten päätoimisia opiskelijoita oli kolmekymppisissä 1900, joista naisia oli noin tuhat. Nykyisin päätoimisia opiskelijoita on vajaat 4200, joista naisia on 2300.
Varsinkin päätoimisten opiskelijanaisten määrä on siis lisääntynyt.

Tilastopäällikkö Katainen uskoo opintojen venymisen vaikuttavan syntyvyyteen. Sillä kun ei ole työpaikkaa, vauvahaavetta ei välttämättä uskalla toteuttaa.

Vuonna 2017 lapsia oli alle 41 prosentilla kolmekymppisistä. Vuonna 1987 lapsia oli yli puolilla eli 61 prosentilla 30-vuotiasta – heistäkin yli puolella vähintään kaksi lasta.

”Jos talous ei ole turvattu, eikä ole töitä, perheenperustamista ja lastenhankkimista siirretään eteenpäin. Yksi syy on varmasti opintojen myöhäisyys. Tämähän osuu käynnissä olevaan väestökeskusteluun. Suomen väestö vanhenee, kun enää ei tehdä niin paljon lapsia”, Katainen sanoo.

Työelämä enemmän silppua

Tilastoissa näkyy myös työelämän muuttuminen entistä pirstaloituneemmaksi. Ennen tehtiin pitkiä työuria ja valtio oli suosittu – ja luotettava – työnantaja.

Nyt valtion työntekijöiden määrä on romahtanut ja entistä useampi kolmekymppinen työskentelee yksityisellä työnantajalla aiempaa lyhyemmissä työsuhteissa.

”Valtion toimintoja on yksityistetty. Esimerkiksi teleliikenne oli ennen valtiolla, mutta nyt on yksityisiä teleyrityksiä”, Katainen sanoo.

Kolmekymppisten suosituin ammatti on nykyisin myyjä. Osa 30-vuotiasta tekee kaupanalan työtä opintojen ohessa osa-aikaisesti, osa kokopäiväisesti.
Myös yritystoiminta on muuttunut aiempaa monimuotoisemmaksi.

”Nyt puhutaan freelancer-yrittäjyydestä, pienyrittäjyydestä. Voidaan kokeilla sieltä ja täältä eri juttuja ja tehdä ehkä samalla myös palkkatöitä. Ennen yrittäjyys oli ehkä totisempaa ja kokoaikaisempaa”, Katainen sanoo.

Tavallinen kolmekymppinen asuu nykyisin kerrostalossa, sillä iso osa kolmekymppisistä on muuttanut kasvukeskuksiin.

X