Oikeusvaltion kyseenalaistajat pesiytyivät politiikkaan – Timo Soini ei ota syytä niskoilleen: ”Eikä se olisi ollut yhden miehen estettävissä”
Timo Soinin mielestä demokratian kyseenalaistajat olisivat tulleet politiikkaan ilman perussuomalaisiakin.
Timo Soini oli perussuomalaisten perustajia ja puolueen puheenjohtaja vuosina 1997-2017. Hänen johtamansa puolue saavutti vuonna 2011 ”jytkyn”, 39 kansanedustajan paikkaa.
Perussuomalaisten kantaisänä pidetty Timo Soini ei hyväksy väitteitä, joiden mukaan nimenomaan hän olisi tuonut demokratian ja oikeusvaltion kyseenalaistajat suomalaiseen politiikkaan.
”Ei se ole yhden miehen syy, eikä se olisi ollut yhden miehen estettävissä. Salaliittojen kehittelijät ja erilaiset vaihtoehtohoitojen kannattajat olisivat tulleet joka tapauksessa jonkin väylän kautta politiikkaan.”
Soinin mukaan yhteiskunnan arvo- ja asennemuutokset etsivät aina esiintuloväylänsä. Hän puhuu yleiseurooppalaisesta ilmiöstä, jolle sosiaalinen media on luonut edellytyksiä. Some sallii ihmisten pysyä kuplassaan ja ylläpitää ennakkoluulojaan samanhenkisten seurassa.
”Ei heillä ole mitään tekemistä sen perussuomalaisuuden kanssa, jota minä olin perustamassa.”
Aikuisten ihmisten paimentaja
Timo Soini johti perussuomalaisia 20 vuotta. Puolue nousi hänen johdollaan yhden kansanedustajan puolueesta lähes 40 edustajan hallituspuolueeksi. Pitkän kansanedustajanuran tehnyt Soini oli ulkoministeri vuosina 2015–2019.
Kriitikkojen mukaan Soini haki puolueensa kasvua kyynisesti. Kelpuutti ehdokkaikseen oletettuja äänimagneetteja, välittämättä heidän mielipiteistään.
”En voinut enkä ehtinyt mennä jokaiseen vaalipiiriin valvomaan ehdokasasettelua” Soini puolustautuu.
Hänestä osa ehdokkaista radikalisoitui vasta valintansa jälkeen.
”Monet olivat aluksi taipuisampia. Heidän käsityksensä omasta erinomaisuudestaan kasvoi, kun pääsivät isoksi kasvaneen puolueen kansanedustajiksi. Peilikuva kävi tärkeämmäksi kuin se porukka, jonka ansiosta edustaja oli asemansa saavuttanut. Aikaani paloi aikuisten ihmisten paimentamisessa.”
”Ei ollut kenellekään kunniaksi”, Soini luonnehtii esimerkiksi James Hirvisaaren käytöstä. Hirvisaari erotettiin perussuomalaisista hänen kuvattuaan natsitervehdystä tehnyttä ystäväänsä eduskunnan lehterillä.
Myös kansallismielinen Suomen Sisu -yhdistys on saanut perussuomalaisten kautta jäseniään kansanedustajiksi.
”Eivät ihmiset välttämättä katso, ketä äänestävät silloin, kun puolueessa on vetoa.”
Soini kutsuu eduskuntaryhmänsä ensimmäisiä sisulaisia, Juho Eerolaa, Jussi Halla-ahoa, James Hirvisaarta ja Olli Immosta Sisu-falangisteiksi.
”Kaverit viihtyivät omissa porukoissaan. He noudattivat silti äänestyksissä lojaalisti puolueen linjaa, mutta eivät sisulaiset juuri vaalitelttoja olleet pystyttämässä. En tiedä, mikä tilanne on nyt.”
Pesäeroa ääriaineksiin
Ovatko Korjausliike, Valta kuuluu kansalle, Vapauden liito ja Sinimusta liike perussuomalaisten työn jatkajia?
”Korjausliike kylläkin. Siellä on järkiporukkaa, ei mitään äärilaitaa. Kolme muuta eivät lainkaan, vaikka niissä on entisiä perussuomalaisten jäseniä. Eivät nuo kolme saa yhtään edustajanpaikkaa.”
Timo Soini kummastelee etenkin VKK:n Ano Turtiaisen Venäjä-käsityksiä.
”Pitäisi ymmärtää, että latu on pystyssä, kun tuollaisiin porukoihin lähtee.”
Perussuomalaisten ex-puheenjohtaja onnittelee nykyistä puoluejohtaja Riikka Purraa, joka on päässyt eroon ”tehtäviensä hoitoa vaikeuttavista ääriaineksista”.
Soini tekee pesäeroa ”ääriaineksiin” ja muistuttaa esimerkiksi kannattaneensa Suomen Nato-jäsenyyttä vuodesta 2008, jolloin Uusi Suomi -verkkolehti sen uutisoi.
Kysymykseen, onko ottanut koronarokotuksia, hän vastaa naurahtaen: ”Kolme olen ottanut.”
Timo Soini asuinlähiössään Espoon Iivisniemessä. Uudessa kirjassaan hän kertoo ajaneensa Sipilän hallituksessa jyrkempiä kiristyksiä maahanmuuttoon kuin mitä itse olisi halunnut. © Tommi Tuomi