Toimittajat paljastivat Ranskan aseviennin mätäpaiseen – Tiedustelupalvelu kutsui kuulusteluun

Jaa kaverilleTilaa Seura
Jemenin konflikti on saanut aikaan maailman pahimman humanitäärisen kriisin.
Jemenin konflikti on saanut aikaan maailman pahimman humanitaarisen kriisin. © Lehtikuva
Ranska on rikkonut kansainvälisä sopimuksia ja vienyt aseita Jemenin sotaan. Emmanuel Macronin hallitus on yrittänyt pimittää asian kansalaisilta.

Viime viikolla Ranskasta kuului kummia: kolme tutkivaa toimittajaa joutui Ranskan tiedustelupalvelun kuulusteluun. Kolmikko oli julkaissut jutun, jossa he paljastivat, kuinka Ranska oli myynyt laittomasti aseita Saudi-Arabiaan ja Arabiemiraatteihin.

Toimittajien tietolähde oli Ranskan tiedustelupalvelun 15-sivuinen salainen raportti. Sen mukaan Ranska oli myynyt Lähi-itään muun muassa panssarivaunuja ja laser-ohjattavia ohjusjärjestelmiä. Saudi-Arabian johtama liittouma oli käyttänyt ranskalaisia aseita huthikapinallisia vastaan Jemenissä. Jemen-paperit löytyvät täältä.

Ranskan johto valehteli Jemenin sodasta

Tutkivien toimittajien juttu oli Ranskan hallitukselle erityisen kiusallinen, koska se paljasti kaksi asiaa: Ensinnäkin Ranska on rikkonut kansainvälistä asevientisopimusta, jonka nojalla aseita ei saa myydä sotaa käyvään maahan. Lisäksi Ranskan johto oli valehdellut asiasta suurelle yleisölle.

Raportista selviää, että presidentti Emmanuel Macron, puolustusministeri Florence Parly ja ulkoministeri Jean-Yves Le Drian briiffattiin lokakuussa 2018 Ranskan aseiden käytöstä Jemenin sodassa.

Sen jälkeen Parly on sanonut toistuvasti julkisuudessa, ettei Ranskan myymiä aseita ole käytetty Jemenin konfliktialueella.

”Me emme myy aseita kuten patonkeja”, Parly sanoi.

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n arvion mukaan vuonna 2015 alkaneessa Jemenin sodassa on kuollut ainakin 10 000 ihmistä. Yli kolme miljoonaa on joutunut pakolaisiksi.

Pelottelua vankilalla

Länsimainen lehdistönvapaus lähtee siitä, että yhteiskunnallisesti tärkeistä asioista on voitava puhua. Siksi toimittajan on voitava suojella tietolähdettään. Lähdettä ei tarvitse paljastaa edes poliisille. Ranskassa lehdistönvapaus on ollut turvattu lailla vuodesta 1881.

Kuulusteluun kutsuttujen toimittajien mukaan Ranskan tiedustelupalvelu DGSI yritti selvittää, mistä tietovuoto oli peräisin. Yhteydenpito oli näennäisesti ystävällistä, mutta se on helppo tulkita pelotteluksi.

Journalistien mukaan kuulusteluprosessin tarkoitus on nimenomaan murtaa lähdesuoja. Prosessin yhteydessä on viitattu valtionsalaisuuksiin. Jos toimittajat tuomittaisiin Ranskan valtionsalaisuuksien paljastamisesta, heitä voisi odottaa jopa viiden vuoden vankeusrangaistus.

Ranskan 37 suurinta uutisorganisaatiota allekirjoitti tapahtuneen johdosta yhteisen julkilausuman, jossa otetiin kantaa Jemen-papereihin liittyvään toimittajien kuulusteluun: “Annamme täyden tukemme kollegoillemme, jotka tekivät vain työtään: tarjosivat yleisölle yhteiskunnallisesti merkittävää tietoa Ranskan hallituksen asekauppojen seurauksista.”

Kaventuva lehdistönvapaus

”En ole yllättynyt”, sanoo Suomen Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho.

Hänen mukaansa arkaluontoisten sotilastietojen julkaisuun liittyy aina suuria poliittisia intohimoja.

Ahonkaan mielestä julkisuudessa kerrotut tiedot eivät viittaa siihen, että kyseessä olisi valtionsalaisuuden paljastaminen.

”Ranskalaistoimittajat paljastivat omasta hallituksestaan erittäin epämiellyttäviä asioita. Kun syntyy epämiellyttävää julkisuutta, tällaista keskustelua käydään.”

Mutta mitä meidän pitäisi ajatella siitä, että joudumme miettimään tällaisia asioita juuri Ranskan kohdalla? Maa tunnetaan länsimaisen demokratian ja sananvapauden suurvaltana, ja Macron avarakatseisena liberaalina?

”Tämä kertoo siitä, ettei lehdistönvapaus ole itsestäänselvyys”, Hanne Aho sanoo.

Viime vuosina poliittinen ilmapiiri on kuumentunut Euroopassa. Journalistiliiton puheenjohtajan mielestä se heijastuu lehdistönvapauteen, joka on kaventunut.

”Tuorein esimerkki tulee Virosta.”

Virossa politiikka vaikuttaa journalismiin tavalla, joka rajoittaa monen kokeneen toimittajan mielestä sananvapautta. Toukokuun vaihteessa kaksi nimekästä politiikan toimittajaa erosi tehtävistään. ”Minua ei erotettu. Minut pantiin valitsemaan sananvapauden ja itsesensuurin välillä”, Viron yleisradioyhtiö ERR:n politiikan toimittaja Ahto Lobjakas kirjoitti sosiaalisessa mediassa.

Hanne Ahon mukaan ympäri Eurooppaa on nyt poliittisia voimia, jotka haluavat rajoittaa lehdistön- ja sananvapautta.

X