Huonon tuurin munkit – Miksi ”Tonnin seteli”-sketsistä tuttu Pyynikin munkkikahvila on usein ajautunut taloussotkujen keskelle?

Jaa kaverilleTilaa Seura
Kahvilassa kerrotaan, että sen kehuttujen munkkien nykyinen resepti syntyi 1980-luvun lopulla.
Kahvilassa kerrotaan, että sen kehuttujen munkkien nykyinen resepti syntyi 1980-luvun lopulla. © istockphoto
Kuuluisa Pyynikin Munkkikahvila joutui äskettäin kavalluksen uhriksi – eikä kyse ole paikan ensimmäisistä taloussotkuista. Miten yhdellä kahvilalla onkin näin huono tuuri?

Pyynikin näkötornin munkkikahvila tunnetaan suurista seteleistään: sketsisarja Kummelin kuuluisa ”Tonnin seteli” -kohtaus on kuvattu siellä.

Maaliskuun alussa Tamperetta kohahdutti iso talousrikosoikeudenkäynti: Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi kahvilan entisen työntekijän vankeuteen törkeästä kavalluksesta.
Hänen epäillään vieneen omistajilta kassan ohi 300 000 euroa vuosina 2012–2017.

Välistävedot paljastuivat lopulta piilotettujen valvontakameroiden avulla poliisitutkinnassa.

Työntekijä kiistää tekonsa, eikä tuomio ole vielä lainvoimainen.

Melkoiset summat selittyvät sillä, että munkkibisneksen liikevaihto on vuodessa yli miljoona euroa.

Tämä ei kuitenkaan ollut ensimmäinen kerta, kun kahvilan rahoja kulkee erikoisilla tavoilla vääriin suuntiin.

Aiemmassa tapauksessa saamapuolena olisi ollut Suomen valtio, mutta jupakka oli monine kiemuroineen ja karkuunlähtöineen – kuin Kummeli-sketsistä.

Munkkikahvila ja mutkikas veroepäily

Vuonna 2005 Sisä-Suomen verovirasto alkoi karhuta saataviaan munkkikahvilan silloiselta yrittäjäjäpariskunnalta.

Syksystä 1987 asti kahvilaa hoitaneelle perheelle oli alkanut kertyä verorästejä jo vuodesta 2000. Pariskunnasta tehtiin rikosilmoitus vuonna 2006.

Poliisitutkinnan pyörät pyörivät hitaasti, ja haastehakemus kirjattiin vuonna 2013 pelkän verotarkastuskertomuksen perusteella. Pariskunta oli kuitenkin muuttanut maasta loppuvuonna 2005 heti verotarkastuksen jälkeen, eikä heitä ehditty kuulla tutkinnassa ollenkaan.

Heitä epäiltiin törkeästä veropetoksesta ja törkeästä velallisen epärehellisyydestä, josta voi saada maksimissaan neljä vuotta ehdotonta vankeutta.

Kahvilan liiketoimintaa oli ja on yhä jatkanut heidän Suomeen jäänyt poikansa Jaro Suoste.

Häntäkin epäiltiin tuolloin avunannosta törkeään velallisen epärehellisyyteen ja törkeästä rahanpesusta.

Haastehakemuksessa kolmikolle vaadittiin ehdollista vankeutta. Toisin kuitenkin kävi, osin viranomaisten hitauden ja vastoinkäymisten takia.

Ei luovutussopimusta

Syyttäjä on vaitonainen viranomaisten kannalta hivenen nolosti päättyneestä tapauksesta.

”Sen varmaan pystyt selvittämään, että he myivät nopeasti asuntonsa ja muuttivat Uuteen-Seelantiin”, kihlakunnansyyttäjä Marita Vilkko kertoo Seuralle, muttei halua enää kommentoida juttua enempää.

Pariskunnalle oli tulossa alunperin, ennen korkojen kertymistä yli 770 000 euron verovelat, joista olisi Vilkon tuolloin laatiman kirjallisen yhteenvedon mukaan seurannut maksukyvyttömyys.

On hyvin harvinaista, että rikoksesta etsintäkuulutettua ei saada tuotua ulkomailta Suomeen käräjille edes puolustautumaan syytteitä vastaan.

Mutta Suomen ja Uuden-Seelannin välillä ei ole juuri tällaisista talousrötöksistä epäiltyjen luovutussopimusta. Myöskään verojen periminen ulkomailta ei onnistunut, sillä verosaatavatkin ehtivät vanhentua.

Miksei teoista, joita poliisi ja syyttäjä pitivät kiistattomina, ei tullut tuomioita kenellekään?

 Vuonna 1929 valmistunut näkötorni kahviloineen sijaitsee Tampereella Pyynikin soraharjun laella.

Vuonna 1929 valmistunut näkötorni ja munkkikahvila sijaitsee Tampereella Pyynikin soraharjun laella. Tommi Tuomi / Kuvaryhmä

Varoja kierrätykseen?

Jaro Suostetta koskeneet vuoden 2005 rikosepäilyt olivat kimurantteja.

Vanhempien arveltiin rahoittaneen poikansa ostoksia uuden kotimaansa suojista.
Viranomaiset olivat huomanneet, että Jaro Suoste oli muun muassa lunastanut itselleen Lempäälän Kuljun kylässä sijaitsevan, vanhempiensa sadan tuhannen euron lomakiinteistön.

Kauppahinnasta 78 000 euroa oli viranomaisten selvitysten mukaan tullut Jaro Suosteelle Uudesta-Seelannista.

Rahat olivat nimellisesti peräisin siellä asuneelta Suosteen sedältä, tämän puolisoineen omistamalta säätiöltä.

Ne oli siirretty tänne saatteella ”loan from family trust”, lainana jonka takaisinmaksuaika ylettyy 2030-luvulle.

Sedän mukaan veljenpoika oli pyytänyt taloudellista apua pitääkseen mökin suvun hallussa.

Jaro Suoste maksoi summan eteenpäin isälleen, vastineena tämän osuudesta kiinteistöstä.

Syyttäjän päätelmien mukaan rahat olivat oikeasti peräisin Jaro Suosteen vanhemmilta, ja tempulla siirrettiin turvaan omaisuutta ja varoja jotka olisivat kuuluneet Suomen verottajalle.

Jaro Suoste kiisti epäilyt tahallisesta toiminnasta.

Kuulusteluissa hän oli kuitenkin kertonut rehellisesti tietävänsä, että vanhemmat muuttivat ulkomaille verotarkastuksen takia.

Viranomaisille asian selvittely kävi lopulta turhan vaikeaksi ja aikaavieväksi, varsinkin kun Uusi-Seelanti osoittautui yhteistyöhaluttomaksi.

Kun kyse on taloudellisesti suhteellisen pienistä asioista, maan viranomaiset eivät hevillä suostu raottamaan pankkisalaisuutta Suomen poliisin tutkintapyynnöille.

Lopulta kihlakunnansyyttäjä luopuikin kaikista syytteistä Jaro Suostetta vastaan vuonna 2017. Lakitermein asia jätettiin sillensä.

Suosteen isä on on nyttemmin kuollut. Äiti muutti aikanaan takaisin Suomeen, kun verovelat vanhenivat. Emme tavoittaneet häntä kommentoimaan asiaa, koska hän on perheen mukaan ulkomailla.

Ei tahallista – vain epäonnea

Vanhentuneita syytteitä ja epäonnista bisnestä – näin kahvilanpitäjä Jaro Suoste summaa liiketoimiensa aiemmat vastoinkäymiset.

Yrittäjä Jaro Suoste ei osaa arvioida, miksi munkkikahvilalle on sen historiassa kasautunut näin paljon taloudenpidon sattumia.

”Näistä vanhoista rikosepäilyistä ei koskaan nostettu syytteitä”, Suoste muistuttaa Seuralle.

Työntekijän nyt heille tekemää kavallussotkua hän on kuvaillut mediassa isoksi järkytykseksi.

”Aivan huijattu olo”, Suoste sanoi Iltalehdelle.

Hänellä on ollut myös muissa tamperelaisbisneksissään vastoinkäymisiä. Vuonna 2018 Suosteen toinen yhtiö Jyväravintolat joutui protestilistalle 50 000 euron tilittämättömien verojen ja muiden pienempien maksuhäiriöiden vuoksi. Yhtiö pyöritti kuuluisaa, aiemmin hyvin menestynyttä Ohranjyvä-ravintolaa.

”Tarkoitus oli kuitata vero- ja muut velat, kun myimme ravintolaliiketoimintamme. Ostaja meni kuitenkin konkurssiin, ennen kuin he ehtivät maksaa kauppasummaa, mikä johti siihen, ettemme itse kyenneet hoitamaan kaikkia velvoitteitamme ja ajauduimme itsekin konkurssiin”, Jaro Suoste kertoo nyt.

Pyynikinharjun suositun retkeilyalueen laella sijaitseva munkkipaikka on äänestetty Tampereen parhaaksi kahvilaksi vuosina 2017 ja 2018.

Tänä talvena soraharju on mainittu rikosuutisissa myös ihan ulkopuolisista syistä: syyttäjä epäilee, että suuren ”Katiska”-huumeliigajutun tekijät, Janne Nacci Tranberg ja Niko Ranta-aho ovat apureineen käyttäneet näkötornin tienoota raha-, lääke- tai huumelastiensa kätkemiseen.

Kummeli-sketsissä ilmeetön myyjä antaa asiakkaalle tonnin setelistä takaisin vain hiluja. Tällaista ei Pyynikin munkkikahvilassa ole oikeasti tapahtunut.

Lue myös: Löysitkö hylätyn pyörän? Lue tämä ennen kuin otat sen käyttöön, jotta et saa sakkoja

Lue myös: Omakotitalo paloi asumiskelvottomaksi – Poliisi epäili Ilaria törkeästä petoksesta: oman kodin sytyttämisestä

X