Totuus amiksen uudesta työssäoppimisesta: ”Sinne mennään tekemään töitä, ei oppimaan”
Mohamed Yousif, 22, haluaisi palata vanhaan työssäoppimiseen. Hänen mielestään uusi koulutussopimus on sekava ja hämärä järjestelmä.
Mohamed Yousif hoiti näyttönsä tekemällä normaaleja töitään, kollegoiden katsellessa.
Ammatillisen koulutuksen reformi astui voimaan vuoden 2017 alussa. Reformi on yksi Sipilän hallituksen kärkihankkeista. Siinä ammatillinen koulutus uudistui ”osaamisperusteiseksi” ja ”asiakaslähtöiseksi” kokonaisuudeksi.
Suurin käytännön muutos on se, että opiskelija – tai asiakas, kuten häntä nykyään tulisi nimittää – voi opiskella kokonaisen tutkinnon sijasta myös yksittäisiä tutkinnon osia. Näin opiskelija voi siirtyä välissä työelämään ja palata myöhemmin opiskelemaan lisää.
Koulutussopimusmalli käyttöön vuoden 2018 alusta
Yksi reformin uudistuksista on uusi työssäoppimisen muoto, koulutussopimusmalli. Se on ollut käytössä vuoden 2018 alusta.
Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan koulutussopimus yksinkertaistaa oppimista työpaikoilla. Jokaiselle opiskelijalle räätälöidään henkilökohtainen suunnitelma siitä, mitä työssä on tarkoitus oppia. Sopimuksen tekevät opiskelija, työpaikan edustaja sekä koulutuksen järjestäjän edustaja eli esimerkiksi opettaja tai opinto-ohjaaja.
Koulutussopimuksen pitäisi olla aiempaa työssäoppimista joustavampi ja opiskelijalähtöisempi. Mutta mikä on todellisuus?
Opiskelijan arki on työntekoa eikä oppimista
Turkulainen Mohamed Yousif, 22, opiskelee lähihoitajaksi ammattiopisto Liviassa. Hän oli keväällä 2018 työssäoppimisessa koulutussopimuksella.
”Koulutussopimus kuulostaa kauniilta, mutta oma kokemukseni on, että se ei todellakaan ole hyvä asia. Pikemminkin erittäin hämärä. Siinä mennään tekemään työtä, ei oppimaan”, Yousif sanoo.
Yousif on erityisen pettynyt siihen, kuinka huonosti hänen oppilaitoksensa valmisti opiskelijoita koulutussopimukseen. Opiskelijoille järjestettiin ainoastaan yksi infotilaisuus muutamaa viikkoa ennen koulutussopimuksen alkua.
”Se ei riitä. Olisin kaivannut enemmän neuvoja ja perehdytystä jo koulussa. Koulutussopimuksen sisältö on todella sekava, ja liian moni asia jää opiskelijan ja työpaikan väliseksi.”
Yousifilla on kokemusta myös vanhan mallin työssäoppimisesta, sillä hän valmistui toukokuussa 2017 lääketeknikoksi. Suurin ero vanhaan on se, että näyttöjen määrä on lisääntynyt.
Vuoden 2017 alussa voimaan tulleessa ammatillisen koulutuksen laissa kaikki tutkinnot ja tutkintojen osien suoritukset ovat muuttuneet näyttöihin perustuviksi suorituksiksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että näytöt lisääntyvät, mutta perehdyttämiseen käytettävä aika vähenee.
”Opettajat ovat yrittäneet perustella, että nyt me saamme enemmän mahdollisuuksia näyttää omaa osaamistamme. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että tämä vain vähentää oppimiseen tarkoitettua aikaa.”
Koulutussopimuksen piti yksinkertaistaa työpaikoilla saatua oppimista. Toteutus vaihtelee silti paikkakunnittain suuresti. © OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ
Lyhyt perehdytys ei riitä
Yousif kertoo esimerkin: Hän oli koulutussopimuksella viiden viikon työssäoppimisessa päiväkodissa.
Perehdytykseen oli varattu aikaa kaksi viikkoa, ja loput kolme viikkoa oli näyttöä. Useilla aloilla näyttö kestää muutaman päivän, korkeintaan viikon.
”Koulutussopimuspaikka oli tosi mukava, ja perehdytys sujui hyvin. Valitettavasti kahdessa viikossa ei ehdi sisäistää kaikkea. Jos aikaa olisi enemmän, pystyisi näytössäkin antamaan kaikkensa.”
Yousifin tapauksessa näyttö tarkoitti sitä, että hän hoiti työtehtäviään päiväkodissa täysin normaalisti – siten, että työntekijät tarkkailivat häntä koko ajan.
”Onneksi päiväkoti on suhteellisen helppo työpaikka. Esimerkiksi vanhuspuolella tai muussa laitoksessa kahden viikon perehdytys ei riitä lainkaan.”
Koulutussopimukseen liittyy Yousifin mielestä muitakin ongelmia. Sopimukset ovat usein epäselviä, eivätkä opiskelijat ole aina perillä siitä, millaisia tuntimääriä heiltä vaaditaan.
”Monet tekevät liikaa töitä varmistaakseen riittävän tuntimäärän.”
Yousif on huomannut sekä luokkatovereissaan että opettajissaan väsymyksen merkkejä. Sosiaali- ja terveysalalla on muutenkin rankkaa, sekä henkisesti että fyysisesti.
”Tämä ei voi jatkua enää. Menetettyä ei voi palauttaa, mutta toivon todella, että seuraava hallitus yrittää parantaa asioita.”