Trump ja Putin epäonnistuivat: Syyriaan ei tule rauha vieläkään – vaikka hallitus on kohta jo nujertanut kapinalliset ja voittanut sodan

Jaa kaverilleTilaa Seura
Syyrian armeijan sotilaat juhlivat strategisesti tärkeän kukkulan valtausta Daraassa 22. heinäkuuta 2018.
Syyrian armeijan sotilaat juhlivat strategisesti tärkeän kukkulan valtausta Daraassa 22. heinäkuuta 2018. © AMMAR SAFARJALANI / Eyevine / Lehtikuva
Yhdysvaltain ja Venäjän suurin kiista koskee nyt Irania, jonka vaikutusvallan kasvu Syyriassa saa Trumpin näkemään punaista.

Kun Yhdysvaltain ja Venäjän presidentit Donald Trump ja Vladimir Putin ilmoittivat tapaavansa Helsingissä, maailman huomio kiinnittyi siihen mitä he keskustelisivat Syyrian sodasta.

Donald Trump ja Vladimir Putin neuvottelivat Helsingissä 16. heinäkuuta 2018.

Donald Trump ja Vladimir Putin neuvottelivat Helsingissä 16. heinäkuuta 2018. © Leonhard Foeger / Reuters / Lehtikuva

Presidenttien toivottiin kehittelevän yhteistä ratkaisua, jolla voitaisiin vihdoinkin lopettaa pian jo seitsemän ja puoli vuotta jatkunut tuhoisa ja armottoman raaka sota.

Näin toivoivat myös suomalaiset Seuran kyselyssä. Selvä enemmistö (61 %) vastanneista halusi presidenttien keskustelevan Syyrian sodan lopettamisesta.

Sota on vaatinut yli puoli miljoonaa uhria ja ajanut 12 miljoonaa syyrialaista eli puolet väestöstä kotoaan.

Helsin­gissä Putin ja Trump puhuivat Syyriasta, mutta heidän keskusteluillaan sotaa ei lopeteta.

”En näe edessä mitään suuria muutoksia tapaamisen jälkeen”, tiivistää Lähi-idän suurvaltapolitiikan asiantuntija, Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta.

Venäjä ja Yhdysvallat ovat samaa mieltä terrorismin eli äärijärjestö Isisin kitkemisestä Syyriasta, mutta maiden erimielisyyden aiheet ovat suurempia.

Venäjälle Syyria on ollut vuosikymmenien ajan tärkein liittolainen Lähi-idässä. Se tukee presidentti Bašar al-Assadin hallitusta, jota Yhdysvallat puolestaan on yrittänyt suistaa vallasta sodan alusta asti.

Al-Assadin hallitus oli ahtaalla syksyyn 2015 asti, mutta käänsi sodan edukseen kun Venäjä alkoi moukaroida sen vastustajia rajuilla ilmaiskuilla.

Trump inhoaa Irania, jonka valta kasvaa Syyriassa

Suurin kiista ei kuitenkaan koske enää al-Assadia vaan Irania, jonka vaikutusvallan kasvu Syyriassa saa Trumpin näkemään punaista.

Iranin vallankumouskaarti ja sen varustamat liittolaisjoukot ovat varmistaneet Syyrian armeijan voitot venäläispommituksia seuranneissa maataisteluissa.

Venäjän vedettyä valtaosan omista joukoistaan Syyriasta Iranin tuen merkitys al-Assadille on vain korostunut. Iran on luonut eri puolille Syyriaa vahvoja tukialueita, joille se tuo koko ajan tehokasta aseteknologiaa.

”Yhdysvaltain tavoitteena Syyriassa on nyt padota Iranin kasvanut vaikutusvalta”, Alaranta sanoo. Tämä on myös Yhdysvaltain tärkeimpien Lähi-idän liittolaisten Israelin ja Saudi-Arabian toive.

Putin on voinut antaa Trumpille epämääräisiä lupauksia Iranin vaikutusvallan kaventamisesta Syyriassa – mutta kahdenkeskisten keskustelujen tarkkaa sisältöä ei tunne edes Yhdysvaltain puolustushallinnon johto.

”Putinilla on silti aika rajallinen mahdollisuus vaikuttaa Iraniin. Ja vaikka Venäjä ja Syyria eivät ole sydänystäviä, kyseessä on käytännön liittolaisuusuhde josta on molemmille etua.”

Putinilla ei ole syytä vahingoittaa Irania, joka takaa Venäjän strategisen aseman.

Ahtisaari ryöpyttää: YK:n turvaneuvosto epäonnistunut

Mutta miksi Syyrian sotaa on niin vaikea lopettaa?

Alarannan mielestä monet mahdollisuudet hukattiin jo alkuaikoina.

”Kun Syyrian kansannousu kasvoi sodaksi vuonna 2011, länsimaat ottivat heti jyrkän kannan ettei mitään neuvotteluja käydä ennen kuin al-Assad luopuu vallasta. Se on suurin syy siihen, miksi sota on jatkunut näin pitkään.”

Alarannan mielestä kansainvälinen yhteisö jätti huomioimatta, että Assadin poistaminen vallasta ja sodan lopettaminen mahdollisimman tehokkaasti olivat kaksi eri asiaa. Niitä olisi pitänyt edistää erillä toisistaan.

Myös presidentti Martti Ahtisaari on muistuttanut varsin vihaisesti, että nykyinen tilanne on erityisen hälyttävä juuri siksi, että se olisi vältettävissä.

”Se on tulos suurvaltojen vakavasta poliittisen tahdon puutteesta ratkaista kriisi, jonka lietsomisessa ne näyttelivät huomattavaa osaa”, Ahtisaari tiivisti brittiläisen Guardian-lehteen kirjoittamassaan mielipideartikkelissa.

Ahtisaaren mielestä YK:n turvallisuusneuvoston viiden pysyvän jäsenmaan (Yhdysvallat, Venäjä, Kiina, Ranska, Britannia) pitäisikin katsoa pitkään ja vakavasti peiliin.

Turvallisuusneuvosto ei ole onnistunut tekemään ratkaisuja Syyriasta, koska pysyvät jäsenmaat ovat keskittyneet poliittiseen pisteidenkeruuseen sen sijaan, että olisivat rakentaneet yhteistä pohjaa ratkaisuille ja osoittaneet johtajuutta, Antisaari ryöpyttää.

Venäjä on järjestelmällisesti kaatanut kaikki YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmat, joiden se on arvioinut heikentävän Syyrian hallituksen asemaa.

Sotaan on sen pitkittyessä sotkeutunut yhä useampia osapuolia: Yhdysvallat, Venäjä, Iran, Turkki, Irak, Persianlahden arabimaat Saudi-Arabian johdolla, Israel. Niiden edut menevät ristiin, eikä kellään ole yksin kykyä tai halua lopettaa sotaa.

Sota ei lopu, vaikka Isis on lähes lyöty

Viime vuosina suurelle yleisölle on luotu kuva, että Syyrian sota on ennen kaikkea taistelua Isisiä ja sen terrorismia vastaan.

Jos näin olisi, sodan pitäisi olla lopuillaan. Isis on lähes lyöty.

Sotaa oli kuitenkin käyty jo kolme vuotta aivan muista syistä siinä vaiheessa, kun Isis kesällä 2014 valtasi laajoja alueita Syyriasta ja Irakista ja julisti ne islamilaiseksi kalifaatikseen.

Murskatun Isisin sotureista suuri osa on liittynyt muihin kapinallisjoukkoihin. Nämä joukot Syyrian armeija on kuitenkin ajanut niin ahtaaseen nurkkaan, että mahdollisuus rauhaan voi vihdoin aueta, jos Yhdysvallat ja EU kypsyvät myöntämään, että al-Assad pysyy sittenkin vallassa.

Trumpin Helsingin-puheista päätellen hän saattaa olla tähän valmis. Sopimus auttaisi häntä tavoitteessaan vetää amerikkalaisjoukot Syyriasta, joiden lähettämistä hän edeltäjäänsä Barack Obamaa arvosteli.

”Mutta Yhdysvaltain Syyria-politiikka on pitkälti arvailujen varassa. Vaikka Trump on jo kauan halunnut amerikkalaisjoukot pian pois Syyriasta, hänen hallintonsa yrittää vakuuttaa hänet siitä, ettei se ole mahdollista.”

Syyrian hallitusta vastustavat joukot tuhosivat aseitaan paetessaan Kuneitrasta Golanin kukkuloilta 22. heinäkuuta 2018.

Syyrian hallitusta vastustavat joukot tuhosivat aseitaan paetessaan Kuneitrasta Golanin kukkuloilta 22. heinäkuuta 2018. © Jalaa Marey / AFP / Lehtikuva

”Syyrian hallitus jatkaa samaa kovaa linjaa loppuun asti”

Syyriassa lähestytään kuitenkin jo sotilaallista loppuratkaisua, Alaranta arvioi.

Al-Assadin voitto hallituksen voitto häämöttää, koska sitä vastaan sotivat kapinalliset ovat sirpaloituneet heikoiksi ryhmiksi jotka kahinoivat keskenään.

”Ne elävät ulkomaisten tukijoidensa varassa. Jos tämä tekohengitys loppuu, ne eivät pysty enää toimimaan”, Alaranta sanoo.

Hallitus murskasi heinäkuun puolivälissä kapinallisten vastarinnan maan eteläosissa. Nyt tähtäimessä on näiden viimeinen tukialue, pohjoinen Idlib.

Idlibin valtausta edeltänee yhtä armoton ja tuhoisa saarto kuin sodan aiempiakin ratkaisutaisteluita.

”Syyrian hallitus jatkaa samaa kovaa linjaa sodan loppuun asti”, Alaranta uskoo.

Se on yleensä tarjonnut vastarinnasta luopuville kapinallisjoukoille poispääsyä muualle. Idlibiinkin on siirtynyt runsaasti etelässä tappion kärsineitä ääri-islamilaisia taistelijoita.

”Ongelma on, että Idlibin jälkeen ei Syyriassa enää ole paikkaa jonne heidät voidaan busseilla kuljettaa – eikä kukaan muukaan halua ottaa heitä vastaan.”

Yksikään Syyrian sotaan sekaantunut ulkovalta ei halua luopua asemistaan muita ennen. Siksi Syyria saattaa vielä juuttua sijaissotiin, joissa ulkovallat sotivat toisiaan vastaan omia syyrialaiskannattajiaan käyttäen.

”Tällainenkin kauhuskenaario on mahdollinen. Vaikka Yhdysvallat luopuisi ajatuksesta syöstä al-Assad vallasta, se haluaa pitää hänen hallintonsa heikkona. Tiedämme hyvin, että heikot hallitukset vetävät puoleensa epävakautta.”

Israel voi käyttää Iran-korttia hyväkseen

Kriittisen alueen muodostavat Israelin Syyrialta vuonna 1967 Golanin kukkulat. Syyrian hallituksen tukena kapinallisia häätäneet iranilaisjoukot ovat edenneet aivan Golanin liepeille Israelin rajan tuntumaan.

Toukokuussa iranilaiset tekivät ensi kertaa ohjusiskuja Israelin puolelle armeijan asemiin ja Golanin israelilaissiirtokuntiin. Israel vastasi heti laajoilla ilmaiskuilla iranilaistukikohtiin eri puolilla Syyriaa.

Israel on valmis tekemään uusia ilmaiskuja aina, kun se katsoo ne tarpeelliseksi.

Alaranta uskoo, että sen enempää Yhdysvallat kuin EU:kaan ei tule niihin puuttumaan. Sitä ei ole tehnyt Venäjäkään, joka käytännössä valvoo suurta osaa Syyrian ilmatilasta.

Lisäksi Israel voi käyttää Iranin uhkaa hyväkseen nyt, kun Yhdysvaltoja johtaa Irania vihaava ja avoimesti Israelin puolelle asettunut Trump.

”Israel saattaa painostaa Yhdysvaltoja tunnustamaan Golanin kukkulat osaksi Israelia samaan tapaan kuin se sai Trumpin tunnustamaan Jerusalemin Israelin jakamattomaksi pääkaupungiksi.”

Kurdeja ja Turkkia ei pidä unohtaa

Syyrian sotaa mutkistaa myös kamppailu kurdialueista maan pohjoisosissa. Yhdysvallat valitsi kurdit pääliittolaisekseen, koska vain kurdijoukot vastustivat tehokkaasti Isisin etenemistä.

Kurdit ovat liittäneet Isisiltä valtaamansa alueet itsehallintoalueeseensa Rojavaan, joka toimii kuin itsenäinen valtio. Kurdit pitävät jo hallussaan lähes neljäsosaa Syyriasta ja puolta Syyrian ja Turkin rajalinjasta.

Tätä Turkin on mahdoton hyväksyä.

Turkki pitää Syyrian kurdihallintoa jatkeena Turkin kurdien itsehallintoa vaativalle asejärjestö PKK:lle, jota vastaan se on sotinut yli 30 vuotta.

Estääkseen Syyrian kurdeja muodostamasta yhtenäistä aluetta Turkki on vallannut kahdella suurhyökkäyksellä alueita Syyrian pohjoisosista. Niillä on se on iskenyt kiiloja kurdialueiden väliin.

Apureinaan se käyttää varustamiaan syyrialaiskapinallisia, joista monet ovat ääri-islamilaisia.

Näin läntisen puolustusliiton Naton jäsenmaa Turkki on saanut toimillaan aikaan sen, että Syyrian pohjoisosiin on muodostunut laajoja ääri-islamilaisten asejoukkojen valvomia pesäkkeitä.

Ne ovat nousseet alueille, joilla ääri-islamilaisten ryhmittymien aseellista toimintaa ei aiemmin ollut, koska varsin maallista ja maltillista islamia tunnustavat kurdit olivat pitäneet ne niiltä poissa.

Turkin presidentin pahin painajainen voi toteutua

Jos Yhdysvallat ja Venäjä sopivat Syyriasta, paine Turkin häätämiseksi miehitysalueiltaan kasvaa.

”Turkki ei varmasti luovu asemistaan helposti. Historian perusteella ei kuitenkaan ole nähtävissä että Yhdysvallat valitsisi kurdit ja hylkäisi Turkin, joka on sittenkin sille hyvin tärkeä liittolainen.”

”Avaintekijä on, pystyvätkö Syyrian hallitus ja kurdit yhteistyöhön”, Alaranta ennustaa.

Kurdit ovat välttäneet koko sodan ajan yhteenottoja Syyrian armeijan kanssa.

Al-Assadin hallitukselle taas on ollut eduksi, että kurdit ovat pitäneet valtaamansa alueet vakaina ja estäneet hallitusta vastaan kapinoivia joukkoja asettumasta niille.

Kun kurdialueista ei ollut huolta, Syyrian hallitus on voinut keskittää joukkojaan sinne, missä niitä on tarvittu kipeimmin.

Kurdit ovat tähdentäneet, että he eivät halua itsenäistä kurdivaltiota vaan itsehallinnollisen aseman osana Syyriaa, vähän samaan tapaan kuin kurdialueet naapurimaassa Irakissa hallitsivat itse itseään ennen kuin tekivät epäonnistuneen itsenäistymiskokeilunsa syksyllä 2017.

Jos Syyrian hallitus ja kurdit pystyvät tekemään sopimuksen edes jonkinlaisesta itsehallinnosta sekä Venäjä ja Yhdysvallat oman Syyria-diilinsä, saattaa Turkin itsevaltaisen presidentin Recep Tayyip Erdoğanin pahin painajainen toteutua:

Syyriaa johtaa edelleen al-Assad, jota Erdoğan inhoaa yli kaiken ja jonka kaatamiseksi hän on tehnyt kaikkensa. Turkin rajanaapureina taas ovat al-Assadin suostumuksella omaa aluettaan johtavat Syyrian kurdit, joiden yhdistymisen hän on yrittänyt estää vähintään yhtä kiivaasti.

X