Toivottavasti Trump tietää tämän: Pohjois-Korean Kim ei ole pullea lapsi vaan itsevarma diktaattori, jolla on ydinase ja joka taitaa tinkimisteatterin

Jaa artikkeliLähetä vinkki
Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un tutki rakenteilla olevaa turistialuetta Gangwonin maakunnassa Etelä-Korean rajalla. Kuvan välitti Pohjois-Korean hallituksen uutistoimisto 26. toukokuuta 2018.
Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un tutki rakenteilla olevaa turistialuetta Gangwonin maakunnassa Etelä-Korean rajalla. Kuvan välitti Pohjois-Korean hallituksen uutistoimisto 26. toukokuuta 2018. © Korea News Service / AP / LEHTIKUVA
Kim Jong-un on perhedynastian selvästi vaarallisin versio, kirjoittaa kommentissaan Hannu Pesonen.

Singaporen Shangri-la on huippuhotelli, joka tunnetaan diplomaattien, valtionpäämiesten ja suurliikemiesten mutta myös asekauppiaiden ja vakoojien perinteisenä kokouspaikkana.

Huonehinta ei silti ole paha: yhden hengen luksushuoneen alle 250 eurosta vähän yli 400 euron pikkusviittiin.

Arvokkaampaakin toki löytyy: 250 neliön huippusviitin saa hovimestaripalveluineen 4 300–5 900 eurolla yö.

Niitä hotellin nettisivuilta on tosin turha yrittää buukata 10.–14. kesäkuuta väliseksi ajaksi. Sviitit on varattu, ainakin varmuuden vuoksi, Pohjois-Korean ja Yhdysvaltain tulevan huippukokouksen huippumiehille, muut huoneet heidän seurueilleen.

Sunnuntaina Shangri-lan ympärille vedettiin ”erityisalue”, jolla ovat voimassa tiukennetut turvallisuusmääräykset.

Pohjois-Korean diktaattori Kim Jong-un ja Yhdysvaltain presidentin Donald Trump tapaavat Singaporessa 12. kesäkuuta.

He asuvat tai neuvottelevat Shangri-lassa. Tai sitten Fullerton-hotellissa tai Capellassa Sentosan saarella. Tai eivät tapaa ollenkaan.

Kimin ja Trumpin ympärillä jauhava huhumylly sylkee sisuksistaan uutta ”tietoa” murhaavaan tahtiin  mutta yhtä se ei kerro.

Ovatko herrat edes sopineet, mistä tarkalleen ottaen neuvotellaan?

Kim tietää, mitä haluaa

Suurin osa ”historiallisen huippukokouksen” lyhyestä valmisteluajasta on kulunut käytännön valmisteluihin: kokouspaikan etsintään ja turvajärjestelyihin.

Asiat ovat jääneet tämän hässäkän alle – juuri niin kuin Kim on toivonut.

Hän on halunnut varmistaa, että kokoukselle ei lyödä etukäteen selvää ohjelmaa eikä tavoitetta.

Se ei suinkaan tarkoita, ettei Kim tietäisi, mitä hän siltä haluaa. Mutta tietääkö Trump?

Soutaminen ja huopaaminen kokouksen alla on juuri sitä tinkimisteatteria, jonka perustaidot Kim imi itseensä jo äidinmaidossa ja jonka jalostaminen täydelliseksi taiteeksi on ollut hänelle elintärkeää.

Hän ulosmittaa paraikaa kaikkea hyötyä sitä, että Trump tai hänen myötäilijöikseen valitsemansa neuvonantajat eivät osaa tai välitä miettiä, miten Kim katsoo asioista omasta näkövinkkelistään.

Mielikuva Kimistä on vaarallisen typerä

Trumpin hallinto ja Yhdysvaltain media kuvaavat Kimiä koomisena pilakuvahahmona, isoksi kasvaneena pulleana lapsena, jolla on lapsen oikut ja pakkomielteet ja joka leikkii ydinaseleluillaan.

”Pientä rakettimiestä” vähätellään arvaamattomaksi, syöksähteleväksi ja epäloogiseksi, jonka touhuissa tai vaatimuksissa ei ole järkeä.

Se on vaarallisen typerää.

Päätelmät Kimin ja Pohjois-Korean linjasta tehdään aivan väärästä näkökulmasta. Selkeän kuvan Kimin tavoitteesta saa vain arvioimalla häntä hänen oman kokemuspohjansa ja maailmankuvansa perusteella.

Omasta näkökulmastaan Kim nimittäin toimii täysin loogisesti ja käytännönläheisesti.

Sekä armottoman tehokkaasti.

Kim on tehnyt Pohjois-Koreasta ällistyttävän nopeasti sekä ydinasevaltion että kybersodankäynnin suurvallan, joka horjuttaa maailman tietoverkkoja.

Mennään siis kerrankin Kimin pään sisälle. Mikä on hänen suuri suunnitelmansa, The World According to Kim?

Ydinpelote on kaikkein tärkein

Kimin avaintavoite on varmistaa oman valtansa ja Pohjois-Korean aseman säilyminen. Käytännössä ne ovat samoja asioita.

Tämän eloonjäämisstrategian kulmakivi on ydinpelote.

Ydinasehankkeen aloitti jo Pohjois-Korean ensimmäinen johtaja, Kimin isoisä Kim Il-sung 1970-luvulla. Se on ainoa asia, jossa maailman ehkä ankein diktatuuri on edistynyt vakaasti.

Ensimmäiset kaksi ydinkoetta järjesti Kimin isä Kim Jong-il, mutta Kim 3.0 on perhedynastian selvästi vaarallisin versio.

Hän on lujittanut ydinpelotteen virallisesti Pohjois-Korean turvallisuusstrategian avaimeksi ja määritellyt sen ainoaksi keinoksi, jolla hylkiövaltio pystyy torjumaan yritykset pakkovaltansa romuttamiseksi.

Kimin johdolla Pohjois-Korea on hankkinut jo 20–60 ydinohjuksen arsenaalin, joista osa voi jo nyt olla valmiita iskemään Yhdysvaltain mantereelle asti.

Pohjois-Korean syyskuussa 2017 tekemä ydinkoe vastasi vahvuudeltaan kymmentä Hiroshimaan pudotettua atomipommia.

Kaksi kuukautta myöhemmin tehty ohjuskoe osoitti, että Pohjois-Korean mannertenvälisten ohjusten kantomatka saattaa jo nyt yltää 13 000 kilometriin eli kaikkialle Yhdysvaltoihin.

Eikä unohdeta kemiallisia ja biologisia aseita.

Tai Kimin johdolla luotua 6 000 hakkerin kyberarmeijaa. Yhdysvallat sai sen tehosta karvaan muistutuksen, kun se riepotteli Kimiä irvailleen Pohjois-Korea-elokuvan tuottanutta Sony Pictures -yhtiötä joulukuussa 2014.

Hakkeriarmeija tuhosi ja julkisti kymmenien tuhansien Sonyn työntekijöiden henkilökohtaisia ja palkkatiedostoja, syötti kaikille avoimiin verkkoihin viisi vielä julkaisematonta elokuvaa ja pakotti yhtiön luopumaan Pohjois-Korea-parodiansa laajasta elokuvateatterilevityksestä.

Kimillä ja Trumpilla eri tavoitteet

Trumpin julkistama lähtökohta neuvotteluille on, että koko Pohjois-Korean ydinaseistus ja sen valmistuskyky tuhotaan ja tilanteen säilymistä sellaisena valvotaan tiukasti.

Hän jopa näyttää uskovan aidosti, että juuri tästä Singaporessa neuvotellaankin.

Kimiä ajatusmaailmaan perehtyneet tietävät, että tähän Kim ei ole koskaan lupautunut eikä lupaudu.

”Ydinaseeton Korean niemimaa” tarkoittaa Kimille jotain aivan muuta.

Se on alue, jonka Etelä-Korean puoleisesta osasta Yhdysvallat on vetänyt joukkonsa ja asejärjestelmänsä pysyvästi pois tunnustettuaan sitä ennen Koreoiden välisen rauhansopimuksen ja jossa ei enää nähdä amerikkalaisten junailemia vuosittaisia suursotaharjoituksia.

Näiden järjestelyjen vastineeksi Pohjois-Korea voi taata, ettei se käytä omaa ydinasemateriaaliaan.

Ja jos järjestelyt toimivat moitteetta tarpeeksi kauan, Pohjois-Korea saattaa 10–20 vuoden kuluessa olla valmis harkitsemaan rajoittamaan ydinaseistustaan yhteisillä valvontasopimuksilla.

Sellainen on Kimin maailma. Ei enempää eikä vähempää.

”Pohjois-Korea on syntynyt uudelleen maailmanluokan ydinmahtina”, Kim vakuutti maansa polittiselle johdolle viimeksi huhtikuussa.

Kuulostaako mieheltä, joka olisi valmis sanomaan Trumpille Yes Sir? Tai luopumaan maansa, isänsä ja isoisänsä 50 vuoden päätavoitteesta?

Mikäli Kimistä riippuu, edessä ovat pitkät neuvottelut suhteiden parantamiseksi ja jännityksen lieventämiseksi –  ja niiden aikana Yhdysvallat kohtelee Pohjois-Koreaa tasaveroisena ydinasevaltiona eikä kädet pystyssä antautuvana sotavankina.

Aseita maalla, merellä ja ilmassa

Kim on vankasti sitä mieltä, että Yhdysvallat ja Etelä-Korea valmistelevat Pohjois-Korean valtausta. Se ei hänen näkökulmastaan vaikuta lainkaan järjettömältä.

Pohjois- ja Etelä-Korea ovat virallisesti yhä sodassa keskenään. Niitä Korean sodan päättymisestä vuonna 1953 lähtien jakanut aselepolinja on maailman raskaimmin aseistettu raja.

Normaalistikin sen molemmin puolin odottaa täydessä hälytysvalmiudessa Pohjois-Korean 1,2 miljoonaa ja Etelä-Korean 650 000 sotilasta.

Kun Yhdysvallat ja Etelä-Korea joka kevät käynnistävät Foal Eagle -sotaharjoituksensa, jännitys rajalla kiristyy aina äärimmilleen.

Foal Eagle on yksi maailman suurimmista vuotuisista sotaharjoituksista.

Sen aikana Pohjois-Korean rajan tuntumassa vilisee joka kevät parin kuukauden ajan maalla, merellä ja ilmassa uusinta ja vaarallisinta amerikkalaista ja eteläkorealaista asekalustoa

Sekä runsaasti valtausoperaatioihin koulutettuja Yhdysvaltain merijalkaväen erikoisjoukkoja.

Kaikkiaan yli 300 000 korealais- ja amerikkalaissotilasta harjoittelee silloin Pohjois-Korean johdon eliminoimista ja ”ennalta ehkäiseviä täsmäiskuja” maan ydinasekohteisiin.

Libya-vertaus oli tökerö

Kimiä ei juuri ilahduttanut, että tänä vuonna sotaharjoitus pidettiin ”hyvän tahdon eleenä” vain kuukauden mittaisena.

Varsinkin kun heti sen jälkeen Trumpin uusi turvallisuusasiantuntija John Bolton esitti, että Pohjois-Korean ydinaseistus puretaan Libyan mallilla.

Boltonin vertaus oli harvinaisen asiantuntematon ja diplomaattisesti tökerö.

Libyan ydinohjelma ei ollut käytännössä mitään muuta kuin joukko pakkauslaatikoissa lojunutta materiaalia, jota diktaattori Muammar Gaddafi oli haalinut sieltä täältä ja jolla ei ollut rikastettu muruakaan uraania.

Sen rinnastaminen kuusi ydinkoetta tehnyttä ja kymmeniä ydinkärkiä omistavaan Pohjois-Koreaan oli henkilökohtainen loukkaus – ja myös vahvisti Kimin pahimpia pelkoja.

Kimin ydinaseohjelman strategisia tavoitteita on välttää juuri Gaddafin ja Irakin Saddam Husseinin kohtalo. Molemmat kukistettiin ja tapettiin sen jälkeen, kun he ilmoittivat luopuvansa ydinaseistaan.

Perintöprinssistä kasvoi täydellinen diktaattori

Maailma oli täysin väärässä pitäessään Kimiä muiden ohjailtavissa olevana vetonaruna, kun hän joulukuussa 2011 nousi 28-vuotiaana Pohjois-Korean johtoon isänsä Kim Jong-ilin kuoltua.

Päinvastoin Kim on seitsemässä vuodessa varmistanut valtansa armottoman tehokkaasti.

Onnistumisen taustalla on Kimin rajaton itsevarmuus ja optimismi.

Kim kasvatettiin perintöprinssiksi pienestä pitäen. Hän oppi saavansa tehdä, mitä haluaa, ja sai kuulla tekevänsä sen hyvin.

Hänen käyttöönsä kehittyi ase, joka useimmilta vastustajilta puuttuu: valtava itseluottamus ja ehdoton vallantunne.

Kimin ei tarvitse koskaan uhrata ajatustakaan epäilyihin, ovatko hänen keinonsa oikeat – tai epäröidä, onko niiden käyttäminen oikein.

Ja koska hänen ei tarvitse pelätä arvostelua, Kim muuttaa rutiininomaisesti suunnitelmiaan ja mielipiteitään aina kun tarvitsee.

Menestyvät, kauniit ja nuoret naiset

Mutta Kim janoaa myös tunnustusta – omilta kansalaisiltaan ja ulkomaailmalta.

Hän haluaa aivan aidosti näkyä modernina uudistajana, joka nostaa naisia avainpaikoille, suosii rokkibändejä, farkkuja ja pizzaa.

Sitä varten hän on luonut oman byungjin-politiikkansa. Sen tehtävä on tehdä Pohjois-Korea haavoittumattomaksi ulkopuoliselle painostukselle ydinasein ja samalla kohentaa kansan elintasoa ja hyvinvointia.

Ja näyttää tämä mahti, länsimaistuminen ja hyvinvointi entistä useammalle ulkomaiselle turistille.

Kimin hallinto rakentaa hiihtokeskuksia, vesipuistoja, huvittelukeskuksia ja ravintoloita. Pop-musiikki ja tv:n saippuaoopperat on muutettu kielletyistä hedelmistä kansanhuviksi.

Kimillä on omakohtainen käsitys länsimaista. Hän kävi peräti neljä vuotta koulua Sveitsissä.

”Uuteen aikaan” kuuluu myös menestyvien, kauniiden ja nuorten naisten näkyvä nostaminen vaikuttaja-asemaan ja parrasvaloihin.

”Pjongjangin prinsessoista” eli Kimin vaimosta Ri Sol-justa ja pikkusisaresta Kim Yo-Jongista on rakennettu nuorten, eteenpäin pyrkivien naisten roolimalleja ja muoti-ikoneita.

Minihameissa ja korkokengissä Pohjois-Korean puolesta

Yhdessä Sveitsin kouluvuodet Kimin kanssa viettänyt Kim Yo-jong on myös noussut Suuren Seuraajan luotetuimmaksi poliittiseksi avustajaksi muutamassa vuodessa.

Se tuli selväksi viimeistään Pyeongchangin talviolympialaisissa, jossa Kim Yo-Jong johti Pohjois-Korean hymykampanjaa.

Olympialaiset laukaisi liikkeelle huipputapaamisen valmistelun.

Siellä Kim Jong-un esitteli muulle maailmalle myös muita naissuosikkejaan, kuten Pohjois-Korean suosituimman naispopparibändin Moranbongin, jonka minihameissa ja korkokengissä esiintyvät artistit Kim valitsee tiettävästi itse.


Video: Moranbong esittää laulun ”Maani on paras”. Lähde: stimmekoreas / YouTube.

Moranbong esittää sähkökitaran, saksofonin ja syntetisaattorin säestyksellä myös läntisiä popklassikkoja mutta sanoituspolitiikka on järkähtämättömän selkeä.

Kim Jong-unia ylistävä ”Me kutsumme häntä isäksi” -kappale on yhtyeen hitti:

Mukana oli myös ”Kaunottarien armeija” eli cheerleaderit, jotka hekin valitaan tarkkaan sekä ulkonäkönsä että poliittisen uskollisuutensa perusteella.


Video: Pohjoiskorealaisia cheerleadereitä Pyeongchangin talviolympialaisissa 2018. Lähde: RT / YouTube.

Sekä tietenkin pääasiassa jousisoittimia soittavista naisista koostuva Samijon-orkesteri, joka yleensä esittää Kimin dynastian saavutuksia ylistäviä klassisia kappaleita ja säestää oopperaa ja tanssiesityksiä valtiollisissa juhlatilaisuuksissa.


Video: Samijon esittää laulun ”Naiset ovat kukkia”. Lähde: DPRKMusic / YouTube.

Kaikkien näiden kaartien esityksiin Singaporen tapahtumat voivat tuottaa uutta kerrottavaa. Kävi miten kävi.

X