Trump yllätti täysin Helsingissä – ”Yhdysvaltojen kansallinen yhtenäisyys on nyt todella koetuksella”

Donald Trumpin ja Vladimir Putinin huippukokous vaikeni ihmisoikeuksista.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump (vas.) ja Venäjän presidentti Vladimir Putin Presidentinlinnassa Helsingissä 16. heinäkuuta 2018.

Donald Trumpin ja Vladimir Putinin huippukokous vaikeni ihmisoikeuksista.
Teksti:
Sanna Ihalainen

Häkellys. Se oli ensimmäinen tunne, jonka Trumpin ja Putinin tiedotustilaisuus herätti tutkija Johanna Rainio-Niemen mielessä.

”Trump paljasti yhdysvaltalaisen yhteiskunnan sisäiset kriisit kansainvälisen politiikan areenalla. Jäin sanattomaksi.”

Rainio-Niemi on poliittisen historian yliopistonlehtori Turun yliopistossa. Hänen mukaansa Trumpin käytös Helsingin huippukokouksessa oli hyvin poikkeuksellista sekä diplomatian että kansainvälisen politiikan historiassa.

”Yleensä oman maan sisäisiä konflikteja ei tuoda areenoille tuolla tavalla.”

Trumpin ja Putinin yhtenäinen linja hämmensi

Kriisillä ja konfliktilla Rainio-Niemi viittaa epäilyihin siitä, sekaantuiko Venäjä Yhdysvaltojen vaaleihin vuonna 2016. Putin kiisti, ja Trump vakuutti uskovansa tätä – enemmän kuin oman maansa tutkintaa, jota hän on kuvaillut noitavainoksi.

”Siinä oli yhteinen teema, josta molemmat presidentit syttyivät puhumaan tiedotustilaisuudessa. Heidän yhtenäinen linjansa hämmensi.”

Missä ihmisoikeudet?

Kokouksessa oli toki esillä myös suurvaltajohtajille perinteisiä teemoja: Lähi-idän tilanne, ydinasevarustelu ja maiden kahdenväliset suhteet.

”Uskon heidän puhuneen oikeastikin näistä niin sanotuista pakollisista teemoista, vaikka tiedotustilaisuudessa niiden rooli jäi pieneksi.”

Yksi näkökulma keskustelusta puuttui täysin: ihmisoikeudet, tai oikeastaan koko länsimaisittain ymmärretty demokratia.

”Se huusi poissaolollaan. Toisaalta ihmisoikeudet tai demokratia eivät ole kummankaan johtajan erityisalaa.”

Rainio-Niemen mukaan Trumpin ja Putinin keskustelu saattaa sekoittaa pakkaa muuttamalla näkemystä, jonka mukaan läntisen maailman ja Venäjän välillä on syvä arvokuilu.

Ennen puhuttiin itä–länsi-akselista sekä idän ja lännen arvoista, mutta enää jakolinjat eivät ole yhtä selkeitä. Sekä Trump että Putin edustavat autoritaarista mallia, jossa esimerkiksi vähemmistöjen oikeudet ovat toissijaisia.

”Ihmisoikeudet ovat arvo, joka tulee jakamaan yhteiskuntia”, Rainio-Niemi uskoo.

Jakautunut Amerikka

Trump on onnistunut suututtamaan vuorotellen miltei kaikki amerikkalaiset, jopa oman puolueensa. Hän on arvaamaton ja impulsiivinen johtaja, jonka liikkeitä on ollut vaikea ennustaa.

Siksi Rainio-Niemen mielestä olisi hyvä pohtia, mitä Yhdysvalloilla oikeastaan tarkoitetaan – ja kun puhumme Suomen suhteesta Yhdysvaltoihin, tarkoitammeko suhdetta Yhdysvaltoihin vai suhdetta Trumpiin.

”On vaikea puhua enää pelkästä Yhdysvalloista, kun itse presidenttikin korostaa, että yhteiskunta on jakautunut hänen kannattajiinsa ja vainoajiinsa.”

Yhdysvaltalainen politiikka on hajonnut, ja siinä on Rainio-Niemen mielestä erilaisia linjoja.

”Maan kansallinen yhtenäisyys on nyt todella koetuksella.”

Mitä jäi käteen?

Yhdysvalloissa nousi poliittinen myrsky, Venäjällä iloittiin henkisestä voitosta. Suomi oli tyytyväinen onnistuneisiin järjestelyihin.

Kokouksen todelliset vaikutukset nähdään vasta vuosien päästä, ja keskustelun olisi hyvä jatkua.

”Trump ja Putin puhuivat myös yhteistyön ja dialogin merkityksestä, eli siellä nousi esiin myönteisiäkin asioita.”

Rainio-Niemen mukaan on tavallista, että kansainvälisissä huippukokouksissa tai niiden jälkeisissä tiedotustilaisuuksissa puhutaan harvoin mitään kovin konkreettista.

Lopulta ratkaisee se, kuinka kaikki – media, kansalaisyhteiskunta ja poliittiset vaikuttajat – kehystävät tapahtumia.

”Esimerkiksi Etykissä syntynyttä Helsingin henkeä alettiin käyttää vasta jälkikäteen vapauksien ajamiseen ei-niin-vapaissa maissa.”

Rainio-Niemi uskoo, että Trumpin ja Putinin tapaaminen antoi alemmille politiikan tasoille oikeutuksen jatkaa vuoropuhelua. Se on ehdottomasti myönteistä.

”Ja oli hyvä, että kokous oli Suomessa! Päätöksenteko tapahtuu nykyään pitkälti EU:ssa, ja ihmiset ovat erkaantuneita politiikasta. Nyt politiikka tuli konkreettisesti osaksi suomalaisten arkea, ehkä se herättelee pohtimaan asioita.”

X