Tuhansia Veikkauksen pelikoneita on poistettu käytöstä - mutta ovatko ne kadonneet mihinkään?

Veikkaus sanoo hakeneensa marketeista ja huoltamoista pois yli 8 000 pelikonetta. Käytöstä poistetut laitteet menevät palasina kierrätykseen - ja jotkut uusille, paremmille myyntipaikoille.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Peliautomaattien keskimääräinen käyttöikä on noin kuusi vuotta.

Veikkaus sanoo hakeneensa marketeista ja huoltamoista pois yli 8 000 pelikonetta. Käytöstä poistetut laitteet menevät palasina kierrätykseen - ja jotkut uusille, paremmille myyntipaikoille.
(Päivitetty: )
Teksti:
Kiia Heikkilä

Monet huoltoasemilta ja markettien auloista normaalisti löytyvät Veikkauksen rahapeliautomaatit olivat pitkään koronan takia poissa käytöstä.

Uhkapelihaitoista nousseen kritiikin takia Veikkaus on myös vähentänyt joiltain näkyviltä paikoilta koneiden määrää – mutta katoavatko laitteet oikeasti johonkin?

Viime vuonna yhtiö kertoi pienentävänsä silloisen 18500 pelikoneensa armadaa yli 8000:lla laitteella.

Veikkaus ei kerro tarkasti, kuinka moni kone on vain sijoitettu uudelleen jonnekin muualle, kuinka moni odottaa uutta tulemistaan jossain varastoituna, ja kuinka monta peliautomaattia on lopullisesti poistettu käytöstä.

Laitteilla ei ole kovin paljon jälkimarkkinoita.  Veikkaus suunnittelee pelikoneensa itse, joten yhtiön mukaan niitä ei voi kaupata ulkomaille muille uhkapeliyhtiöille. Siksi runsaasti koneita on pantu palasiksi.

”Käytöstä poistetut peliautomaatit puretaan Suomessa ja osat päätyvät kierrätykseen peräti 97-prosenttisesti”, sanoo Veikkauksen suunnittelu- ja kehitysjohtaja Marko Peltokorpi.

Poistettavasta pelikoneesta puretaan pois osat, jotka voidaan käyttää uudelleen. Sen jälkeen laitteesta erotellaan materiaalit, jotka voidaan kierrättää tai hyödyntää energian tuotannossa.

Jos puu- ja muoviosien energiajätekäyttöä ei huomioida, peliautomaatin todellinen kierrätysaste laskee 68 prosenttiin.

Jotkut osat pitää tuhota sellaisenaan, tietotekniikkaromun tapaan tietoturvan varmistamiseksi. Veikkauksen mukaan laite maksupäätteineen sisältää tietosuojalain alaisia ja ”liikesalaisuuksiin” liittyviä tietoja.

Yhtiö ei yksilöi näitä, mutta oletettavasti tiedot voivat liittyä esimerkiksi ohjelmointiin, mahdollisesti ainakin rahojaan hävinneitä pelaajia kiinnostaviin laitteiden voitto- ja tappiojakoihin.

Lidl luopui peliautomaateista

Rahapelikoneita on jonkin verran lähtenyt entisiltä pelipaikoilta myös tilojen omistajien omasta pyynnöstä.

Äskettäin kauppaketju Lidl päätti poistattaa myymälöistään kaikki pelikoneet kuluvan kesän aikana. Yli 200 pelikoneesta luopuminen maksaa yhtiölle miljoonia, mutta ketju perusteli päätöstä vastuullisuudella.

Lidl sanoo haluavansa olla suunnannäyttäjä, sillä pelikoneiden liian helpon saatavuuden uskotaan suoraan vaikuttavan uhkapeliriippuvuuksiin. Suomessa on yli 100 000 ihmistä, jolla on jonkin asteinen rahapeliongelma. Riskipelaajia, joilta pelaamisen määrä tai rahanmeno lähtee välillä hallinnasta, on moninkertainen joukko.

Esimerkiksi Peliklinikan rahapelihaittojen asiantuntija Inka Silvennoinen kiitteli Lidlin ratkaisua vuolaasti tiedotteessa. Jo pelkkä koronatauon aiheuttama pelikoneiden tilapäinen sulku näkyi klinikan mukaan uhkapelihaittojen vähentymisenä.

Veikkausvarojen jako yhä poliittinen tabuaihe

Veikkauksen monopoliasemaa suomalaisessa uhkapelibisneksessä on kritisoitu viime aikoina julkisuudessa runsaasti.

Esimerkiksi peliautomaattien poistamiseksi on tehty kaksi kansalaisaloitetta jo vuonna 2019.

Tällä hetkellä Veikkauksen tuotot tilitetään ministeriöille, jotka jakavat rahat sovitusti esimerkiksi sosiaali- ja terveysjärjestöille, nuorisotyöhön ja kulttuurin hyväksi. Koronavuotta lukuun ottamatta pelituotot – eli uhkapelien häviäjiltä saadut varat – ovat olleet noin miljardi euroa vuodessa.

Tämän vuoden alussa neljän ministeriön asettama työryhmä totesi, että mallia pitäisi muuttaa. Järjestöjen ei haluta olevan suoraan riippuvaisia Veikkauksesta, etteivät rahapelihaittojen torjuminen ja järjestöjen rahoittaminen olisi ristiriidassa.

Konkreettisia muutoksia ei kuitenkaan ole saatu aikaan, ja nykyisellä mallilla on puolustajia kaikissa suurissa eduskuntapuolueissa.

Veikkaus sanoo itse reagoineensa jo yleiseen asennemuutokseen.

”Peliautomaattien enimmäismääräksi olemme nyt asettaneet 10 500, mutta todellinen määrä verkostossamme on pudonnut jo alle 10 000:n. Mitään muuta tavoitemäärää Veikkauksella ei ole, mutta seuraamme luonnollisesti tarkasti asiointikäyttäytymisessä ja kysynnässä tapahtuvia muutoksia”, Marko Peltokorpi kertoo.

Automaatit päätyvät yhä tuottavimpiin paikkoihin

Peliautomaattien määrä elää koko ajan, kun kaupat, huoltoasemat, ravintolat ja muut niiden sijoituspaikat remontoivat, aloittavat tai lopettavat toimintansa. Todennäköisesti suuri osa Lidleistäkin poistuvista koneista ilmestyy jonnekin muualle.

Peliautomaatit sijoitetaan edelleenkin sinne, missä se on niiden ylläpidolle kannattavinta.

Yhdessä myyntipaikassa niitä on nykyohjeiden mukaan enintään seitsemän.

”Myyntipaikan pitää täyttää vastuullisuuteen ja pelimyynnin valvottavuuteen liittyvät kriteerit. Automaatit halutaan paikkoihin, joissa kuluttajat muutenkin asioivat ja joissa pelaamisen palveluille on kysyntää”, Veikkauksen Marko Peltokorpi kertoo.

Samalla väistämättä ”palveluiden kysyntä” tarkoittaa niitä paikkoja, kaupunginosia tai seutuja, joissa on enemmän pelaamiseen koukuttuneita ihmisiä.

Vuonna 2018 Seuran toimittaja Matti Rämö onnistui selvittämään, että eniten peliautomaatteja on maantieteellisesti siellä, missä on matalimmat tulot, alhaisin koulutusaste ja korkein työttömyysaste.

Veikkaus kiisti tuolloin köyhimpien ihmisten tarkoituksellisen rahastamisen ja selitti automaattien seuraavan vain kaupan asiakasvirtoja.

Lue myös: Myös Veikkauksen verkkopeleissä käytössä olevat valevoitot hämäävät rahapelaajia – Tutkija: ”Pelaajat sekoittavat valevoittoja oikeisiin”

X