Miksi vastaanottokeskusten tuhopolttajia ei saada kiinni? Poliisi selittää
Yhtä lukuun ottamatta rikokset ovat jääneet ratkaisematta.
Niinisalossa poltettiin joulukuun alussa maan tasalle kokonainen kerrostalo.
Kymmenen suomalaista turvapaikanhakijoiden majoitusyksikköä on joutunut vuoden aikana tuhopolton tai sen yrityksen kohteeksi. Viimeisin tapaus oli Hotelli Tallukan tuhopolttoyritys. Yhtä lukuun ottamatta rikokset ovat jääneet ratkaisematta.
”Ruotsissa on vuoden aikana poltettu tai yritetty polttaa 25 majoitusyksikköä ja Saksassa noin 500. Tilanne on muuttunut syksyn aikana myös Suomessa”, poliisitarkastaja Tommi Reen poliisihallituksesta kertoo.
Reen selittää vähäisiä selvitystuloksia resursseilla.
”Poliisin työmäärä on luonnollisesti lisääntynyt, ja olemassa olevilla resursseilla on tultava toimeen.”
Poliisi laittaa tutkinnassaan etusijalle vakavia rikoksia. Ihmisasuntojen tuhopoltto on tällainen. Se on aina törkeä teko, jollaisesta tuomitaan säännöllisesti vankeuteen.
”Näiden tutkinnassa poliisilla on oikeus laajempiin pakkokeinoihin kuten telekuunteluun.”
Alkoholin voimalla
Turvapaikanhakijoihin kohdistetuissa viharikoksissa ei ole toistaiseksi ollut viitteitä järjestäytyneestä toiminnasta. Sitäkin vahvemmin niihin liittyy alkoholi.
”Tavallinen häirintä on sitä, että ajetaan autolla vastaanottokeskuksen pihaan, huudellaan rasistisia kommentteja, tuhritaan paikkoja tai heitellään kiviä ikkunaan”, Reen kertoo.
”Todennäköisesti sama porukka on jossain vaiheessa keksinyt polttopullon. Usein näihin liittyy alkoholi eikä ole mietitty toiminnan seurauksia. Alkoholinkäyttöä liittyy myös turvapaikanhakijoiden keskinäisiin välienselvittelyihin.”
Poliisi seuraa aktiivisesti sosiaalisen median keskustelua turvapaikanhakijoiden tilanteesta.
”Meillä on nettivinkki-palvelu, jonka kautta saadaan paljon vinkkejä vihapuheesta ja väkivaltaan yllyttämisestä. Vakavat uhkaukset otetaan aina todesta”, poliisitarkastaja Reen vakuuttaa.