Tulvariskit ovat vielä Suomessa pieniä, mutta tulviin kannattaa varautua

Keski-Euroopan tuhoisat tulvat ovat herättäneet Suomessakin keskustelua tulevaisuuden tulviin varautumisesta. Miten oman asunnon voisi suojata tulvivalta vedeltä?

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Loviisassa nähdään parin vuoden kuluttua kelluvia asuintaloja.

Keski-Euroopan tuhoisat tulvat ovat herättäneet Suomessakin keskustelua tulevaisuuden tulviin varautumisesta. Miten oman asunnon voisi suojata tulvivalta vedeltä?
(Päivitetty: )
Teksti:
Kiia Heikkilä

Suomen tulvariskit ovat maailmanlaajuisesti verraten vähäisiä, mutta niiden uskotaan silti kasvavan merkittävästi seuraavan sadan vuoden aikana. Näin arvioi Suomen ympäristökeskus SYKE.

Ilmastonmuutoksen tiedetään lisäävän sään ääri-ilmiöitä, kuten esimerkiksi rankkasateita, jotka johtavat tulviin. Suomessa tulviin on varauduttu melko hyvin.

Rakentamisessa on huomioitu vuosi vuodelta kasvava uhka ja uudet talot rakennetaankin entisiä korkeammalle. Tulvapatoja voidaan myös rakentaa suojaamaan tulva-alueiden rakennuksia. Esimerkiksi Poriin, joka on Suomen pahin tulvavaara-alue, kaavaillaan parhaillaan lisää tulvapatoja.

Jokainen suojaa oman kiinteistönsä

Jokaista tulvavaara-alueella sijaitsevaa rakennusta ei voida kaupunkikohtaisten tulvaohjeiden mukaan suojella yhteiskunnan toimenpiteillä.

Pelastusviranomaisten resurssit eivät riittäisi turvaamaan kaikkia kiinteistöjä, mikäli tulvatilanne olisi todella paha. Siksi tulvavaara-alueella sijaitsevien yksittäisten kiinteistöjen tulvankesto jää rakennusten omistajien ja haltijoiden huoleksi.

Asukkaan ja kiinteistön omistajan vastuulla on suojella itseään ja omaisuuttaan omilla toimillaan sekä auttaa muita mahdollisuuksien mukaan. Jokaisen velvollisuutena on ilmoittaa tulvasta tai sen uhasta vaarassa oleville ja tehdä hätäilmoitus.

Kaupunki puolestaan vastaa siitä, että esimerkiksi koulut, päiväkodit, sairaalat ja yleiset kadut ovat toiminnassa ja turvallisia.

Katuviemärit tulvivat kovilla sateilla, sillä niitä ei ole suunniteltu niin suurille vesimäärille. © iStock

Kelluva asuminen on kohta tätä päivää

Rakentamisessa tosiaan huomioidaan vuosi vuodelta tarkemmin se, että ilmasto muuttuu ja Suomessakin saatetaan kokea ilmiöitä, joita ei ole ennen nähty.

Loviisan asuntomessuille vuodeksi 2023 on kaavoitettu kelluva asuinalue. Miten uudenlainen asumismuoto istuu muuttuvaan maailmaan?

”Mitään ei rakenneta ennen kuin paikka on todettu sopivaksi vesialuetutkimuksella. Vesirakentamisessa pätevät siis samat säännöt kuin maarakentamisessakin, jossa tehdään maaperätutkimus”, kertoo kelluvaan asumiseen erikoistuneen Bluetin toimitusjohtaja ja perustajaosakas Tytti Sirola.

Vesirakentamisessa pitää huomioida esimerkiksi aallonkorkeus, jäätilanne ja virtaukset. Kelluvat talot rakennetaan suojaisiin paikkoihin. Jos luonto ei tarjoa suojaa, sitä voidaan tehdä rakentamalla aallonmurtajia.

”Kelluvalla rakentamisella ei olla korvaamassa maarakentamista. Suomessa ei tarvitse olla vielä kovinkaan huolissaan tulvista. Tämä on kuitenkin hyvä rakennusmuoto maarakentamisen rinnalle. Voi olla jopa halvempaa työntää asutusta veden päälle ja rakentaa kevyemmin rannikkoa ilman paaluttamista ja maantäyttöä”, Sirola sanoo.

Vedenpinnanvaihtelu ei kelluvia taloja Sirolan mukaan juuri hetkauta. Aaltoihin varautuminen on vaikeampaa.

Auto lähtee yllättävän helposti veden mukana aiheuttaen hukkumisvaaran. © iStock

Näin varaudut tulviin

Niin kauan, kun rakennus on yksi niistä noin 25 000:sta, jotka sijaitsevat Suomessa tulvariskialueilla, eikä kelluskele vetten päällä, kiinteistön omistajan tai asukkaan kannattaa pohtia valmiiksi, mitä tehdä jos tulva iskee.

Tulvariskialueiden asukkaiden on hyvä varmistua, että oma vakuutus kattaa luonnonmullistuksen kaltaiset tulvavahingot. Ennalta varautuminen ei myöskään ole pahitteeksi.

Pahimmilla vaaranpaikoilla kannattaa varata rakennusmuovia, hiekkasäkkejä ja hiekkaa, joista voi tarvittaessa rakentaa valleja. Asukkaan olisi syytä tietää, mistä saa katkaistua rakennuksen sähköt ja saako vesi- sekä mahdollisen öljy- tai maakaasulinjan kiinni.

Isoista tulvista tiedetään yleensä noin kaksi päivää aiemmin. Varautua voi ainakin hankkimalla ensiaputarvikkeita, lataamalla matkapuhelimet ja varmistamalla, että saatavilla on taskulamppuja pattereineen.

Arvokkaat esineet, sähkölaitteet ja vaaralliset aineet kannattaa siirtää pois kellarista, jos sellainen talossa on. Pohjakerroksen lattiakaivot tulee peittää muovilla ja jollakin painavalla. Pihan sadevesiputket pitäisi tukkia.

Jos tulvan keskelle joutuu, tärkeää on muistaa, ettei tulvavirtaan saa mennä. Vesimassat voivat temmata ihmisen mukanaan, seassa voi olla viemärien sisältöä tai mukaan huuhtoutuneita myrkyllisiä aineita, ja pinnan alla voi kellua tavaraa johon vahingoittaa itsensä. Sähköt pitää katkaista silloin, jos sen pystyy tekemään turvallisesti ilman sähköiskun ja oikosulkujen vaaraa.

Jos kotoa pitää lähteä evakkoon, muista: tulvivalle tielle on vaarallista ajaa. Jo 45-60 sentin syvyinen vesi saa auton kellumaan eikä sitä voi enää ohjata. Polttomoottorinen auto myös todennäköisesti sammuu nopeasti, kun moottorin ilmanottoaukkoihin roiskuu vettä. Näin voi käydä jo silloin, kun vettä on auton pohjan tasalle asti.

Lue myös: Kolmen lapsen isä Futh Kheun pelasti sen mitä pystyi tulvan alta – Alkuperäisväestön asuinsijat muuttuivat Mekongin patojen vuoksi vedenalaisiksi aavekyliksi Kambodzassa

Korjaus 27.7. klo 10.00: Jutussa oli alunperin Tytti Sirolan nimi väärässä muodossa Tytti Suokas.

X