Tunnetko kissan luonteen erilaiset piirteet? Tutkija kumoaa eläintä inhimillistävän tulkinnan: ”Kissa ei osoita mieltään – käytös kertoo muusta”

Kissanomistaja voi yllättyä, kun kissa ihmisen mielestä raapaisee tai puree yllättäen. Todellisuudessa lemmikki on antanut aikeistaan jo viestejä.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Kissan nuoruus vaikuttaa merkittävästi kissan suhtautumiseen toisiin kissoihin ja ihmisiin aikuisena. Kuvan kissanpennut ovat noin seitsemän viikon ikäisiä.

Kissanomistaja voi yllättyä, kun kissa ihmisen mielestä raapaisee tai puree yllättäen. Todellisuudessa lemmikki on antanut aikeistaan jo viestejä.
(Päivitetty: )
Teksti:
Jukka Vuorio

Kissan luonne on perinteisesti salaperäisyyden verhoama. Kissa on erittäin yleinen ja monien rakastama lemmikkieläin, mutta sen käyttäytymistä on tutkittu selvästi vähemmän kuin vaikkapa koirien käyttäytymistä. Usein yksittäisten kissojen käyttäytymistä tutkitaan ongelmakäyttäytymisen tulokulmasta.

Nyt tuore suomalaistutkimus antaa omistajille uusia näkökulmia ymmärtää kissan käytöstä ja persoonallisuutta. Tutkimuksen tekivät professori Hannes Lohi sekä väitöskirjatutkija Salla Mikkola. Mukana oli tiiviisti myös tohtori Milla Salonen, kaikki kolme Helsingin yliopistosta ja Folkhälsanin tutkimuskeskuksesta.

Lohi ja Mikkola tunnistivat valtavan tutkimusaineiston perusteella seitsemän kissojen persoonallisuus- ja käyttäytymispiirrettä.

Kissan luonne – persoonallisuus- ja käyttäytymispiirteet:

  • leikkisyys / aktiivisuus
  • pelokkuus
  • ihmisaggressiivisuus
  • ihmissosiaalisuus
  • kissasosiaalisuus
  • sisäsiisteysongelmat
  • itsensä pakonomainen peseminen.

Käyttäytyminen tarkoittaa toimintaa ja reagointia ulkoisiin ärsykkeisiin, kun taas personallisuus on pitkän ajan kokonaisuus.

”Käyttäytyminen voi muuttua eri tilanteissa, mutta persoonallisuus on melko pysyvä eri aikoina ja eri tilanteissa”, Salla Mikkola kertoo.

4 300 kissan aineisto on kansainvälisestikin yksi suurimmista kissojen personallisuutta ja käyttäytymistä tutkivista aineistoista. Suurin osa tutkimuksen kissoista on Suomesta, niin rotu-, maatiais- kuin sekarotuisia kotikissojakin.

Lue myös: Sämpy on Suomen kuuluisin maatiaiskissa – Näin muhkeaturkkinen oululaislemmikki vie Suomi-kuvaa myös maailmalle

Abessinialainen kissa on tutkimuksen mukaan rohkein kissarotu. © Timo Jaakonaho / Lehtikuva

Abessinialaiset rohkeimpia kissarotuja

Tuore tutkimus kertoo, että pelokkaimpia rotuja olivat venäjänsiniset ja rohkeimpia abessinialaiset. Aktiivisimpia olivat puolestaan bengalit ja passiivisimpia persialaiset ja exoticit. Siamilaisilla ja balineeseilla oli roduista eniten itsensä pakonomaista pesemistä.

Turkkilaiset vanit sijoittuivat huomattavasti muita rotuja korkeammalle ihmisaggressiivisuudessa ja matalammalle kissasosiaalisuudessa.

Tutkijat kuitenkin korostavat, ettei tässä vaiheessa tutkimusta tehty parittaisia vertailuja rotujen välillä. Sen aika on vasta tulevassa tutkimuksessa.

Lisäksi Salla Mikkola muistuttaa, että rotujen sisällä kissojen käytöksessä on merkittävää vaihtelua, eli rauhallisempana pidetyssä rodussa voi olla hyvinkin aktiivisia yksilöitä.

Kissan luonne ei ole koiran luonnetta helpompi

Turun yliopistosta valmistuneen Salla Mikkolan tausta on evoluutioekologiassa, mutta kissojen tutkiminen selittyy myös vapaa-ajan mieltymyksillä.

”Minulla on ollut kissoja ja olen niistä kiinnostunut. Olen huomannut, että yleensä ihmiset eivät kouluta kissojaan, vaikka sekin olisi aivan mahdollista.”

Kouluttaminen kuitenkin kannattaisi, sillä Mikkolan mukaan se on parhaimmillaan kissalle sekä palkitsevaa että mukavaa.

”Totta kai kaikki kissan kanssa vietetyt hetket parantavat omistajan ja lemmikin välistä viestintää. Ihmisen kannattaisi myös opiskella kissan ilmeiden ja eleiden merkityksiä.”

Osa ihmisistä ajattelee, että kissa on koiraan verrattuna helpompi lemmikki, ettei kissa vaadi niin paljon aikaa ja hoitoa kuin koira.

”Se ei oikeastaan pidä paikkaansa, jos omistaja haluaa, että kissa pysyy tyytyväisenä ja terveenä.”

Lue myös: Haluaisitko ystäväksi kissan kanssa? Näin silmien räpyttely tuo tulosta

Kun kissa sosiaalistetaan toimimaan ihmisten kanssa pienestä pitäen, kissan ja ihmisen välisen viestinnän onnistumisen mahdollisuudet kasvavat myös kissan aikuisiässä. © Patrick Pleul / DPA / Lehtikuva

Ymmärtävätkö kissa ja ihminen toisiaan?

Aina ihminen ei tunne kissaansa niin hyvin kuin luulee.

Ihmiset ja heidän kanssaan elävät kissat ymmärtävät toisiaan vaihtelevasti. Yleensä ihmiset ja kissat kuitenkin ymmärtävät toisiaan riittävän hyvin siihen, että yhteiselo onnistuu.

”Jonkin verran ymmärryksessä on puutteita. Jotkin kissojen eleet ovat hienovaraisia, eivätkä välttämättä ihmiselle itsestään selviä. Jos kissa puree tai raapaisee, omistaja voi kokea sen äkilliseksi, mutta todellisuudessa kissa on melkein aina jo eleillään kertonut, että tämä ei ole mukavaa, kohta minä puren.”

Tutkimuksessa yksi kissan persoonallisuus- ja käyttäytymispiirteistä oli sisäsiisteysongelmat eli vääriin paikkoihin virtsaaminen. Osa kissanomistajista tulkitsee tämän olevan kissan tapa osoittaa mieltään.

Salla Mikkola kuitenkin kumoaa ajatuksen mielenosoittamisesta.

”Kissa ei osoita mieltään. Ihmisellä on vain tarve inhimillistää eläinten käytöstä. Virtsaaminen kertoo jostakin muusta, kuten fyysisistä terveysongelmista tai stressistä.”

Stressiä voivat kissalle aiheuttaa suuret asumiseen liittyvät muutokset, kuten uudet asukkaat, muutto tai remontti. Kissa voi tuoda stressiä esille monilla muillakin tavoilla kuin virtsaamalla vääriin paikkoihin. Sen käytös voi muuttua pelokkaammaksi tai aggressiivisemmaksi tai se voi vaikkapa alkaa pestä itseään pakonomaisesti.

Hannes Lohen ja Salla Mikkolan seuraava tutkimus selvittää, mitkä tekijät vaikuttivat kissojen pelokkuuteen ja aggressiivisuuteen sekä pakonomaiseen pesemiseen.

Lue myös: Kidnapattiinko Urho-kissa? Katoamisseikkailun läpi käynyt kolli löytyi lopulta supiloukusta yli sadan kilometrin päästä kotoa

Lue myös: Lemmikin kuoleman vuoksi sairauslomaa – Joonas Nordman: ”Joskus eläin on enemmän kuin ihminen”

X