Tunnetut suomalaiset hakivat töitä romaninimillä – Kukaan heistä ei saanut kutsua haastatteluun
Tuomas Enbuske, Meri-Tuuli Väntsi, Anne Kukkohovi ja Jari Sarasvuo hakivat töitä tekaistuilla romaninimillä, mutta omilla ansioluetteloillaan.
Toimittaja Tuomas Enbuske, catering-yrittäjä ja juontaja Meri-Tuuli Väntsi, malliuransa jälkeen graafikkona ja yrittäjänä työskennellyt Anne Kukkohovi sekä yritysvalmentaja Jari Sarasvuo hakivat tänä syksynä töitä käyttäen romaninimiä. Kaikki heistä käyttivät omia, kokeilua varten tunnistamattomiksi muokattuja ansioluetteloitaan, mutta yksikään 54 hakemuksesta ei johtanut haastattelukutsuun.
Kokeilu oli osa Diakonia-ammattikorkeakoulun Työnimi-kampanjaa, jonka tavoitteena on edistää romaniväestön työllistymistä.
”Moni romanitaustainen on suoraan sanonut, että työhaastatteluihin pääsemiseksi on pakko vaihtaa nimi ja että sitä ovat jopa työvoimaviranomaiset ehdottaneet. Totta kai rekrytoija valitsee aina mielestään parhaan vaihtoehdon, mutta tärkeintä olisi päästä kisaamaan yhdenvertaista lähtökohdista”, kampanjan projektipäällikkö, itsekin nimensä vaihtanut, Mikael Mertsi Ärling kertoo.
Tuomas Enbusken mielestä romanien ei kuitenkaan täytyisi olla niitä, jotka joutuvat mukautumaan tilanteeseen.
”Jos maailma on sairas niin pitääkö siihen sopeutua? Nimi ja kulttuuri ovat tärkeä osa identiteettiämme. Nimeä ei pidä vaihtaa vaan maailman pitää muuttua terveemmäksi”, Tuomas Enbuske toteaa.
Yli puolet töitä hakeneista romaneista kertoo kokeneensa syrjintää
Yhdenvertaisuusvaltuutetun vuonna 2014 julkaiseman ”Erilaisena arjessa – selvitys romanien syrjintäkokemuksista” -selvityksen mukaan yli puolet työtä hakeneista romaneista kertoi kohdanneensa syrjintää työelämässä. Arvioiden mukaan 40-60 prosenttia Suomen työikäisistä romaneista on tällä hetkellä työttömänä.
”Kokeilu paljastaa harmittavan tutusti sen ilmiön, jonka olemme huomanneet: työelämä ei ole yhdenvertainen romaneille tai muille vähemmistöille. Monimuotoisuuden lisääntyminen työmarkkinoilla vaatii rekrytoijien ennakkoluulotonta asennetta ja sitä, että keskitytään henkilön taustan sijaan hänen osaamiseensa. Oikeus yhdenvertaiseen kohteluun ja ammattitaitonsa näyttämiseen työelämässä kuuluu kaikille”, yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä sanoo.