Testaa, tunnistatko kirjallisuuden klassikot jo ensimmäisistä lauseista – Professori: ”Oikea klassikko tunnetaan, vaikka sitä ei olisi itse lukenut”
Bestsellereiden eli oman aikansa menestysteosten suosio voi nousta ja laskea nopeasti. Ihka oikea klassikko taas kulkee lukijasukupolvelta toiselle.
Hetken hitti, kulttiteos vai oikea klassikko?
Niin kotimaisen kuin maailmankirjallisuuden klassikkojen tunnistamisessa pääsee alkuun neljällä tuntomerkillä. Näin lupaa Helsingin yliopiston kotimaisen kirjallisuuden professori Jyrki Nummi.
Ensinnäkin: klassikko on teos, joka on kiertänyt jo useamman lukijasukupolven käsissä. Klassikon suosio näkyy usein esimerkiksi teoksen hyvissä myynti- ja lainausluvuissa.
Toinen klassikkoja yhdistävä tekijä on se, että niistä kirjoitetaan paljon. Niitä kommentoidaan, media tarttuu niihin ja niistä tehdään tutkimusta.
Kolmas ja Nummen mukaan vieläkin tärkeämpi klassikon piirre on se, että teoksen vaikutus näkyy myöhemmässä kirjallisuudessa. Klassikko toimii kuin mallina tai tienviittana tuleville teoksille.
”Tämä näkyy esimerkiksi sellaisissa tapauksissa, miten Väinö Linna on käyttänyt teoksissaan Zacharias Topeliusta tai J.L. Runebergia.”
Klassikon neljäs tunnusmerkki on se, että sen vaikutus näkyy kulttuurin kaikilla eri tasoilla. Esimerkiksi Kalevala näkyy suomalaisessa kulttuurissa niin katujen kuin henkilöiden nimistöissä.
”Oikea klassikko on usein kirja, jota ihmiset eivät välttämättä ole lukeneet, mutta tuntevat sen sisällön.”
Klassikoksi ei nousta yhdessä yössä
Useimmiten klassikot ovat klassikkoja jo syntyessään. Se tarkoittaa Nummen mukaan sitä, että ne ovat suosittuja teoksia jo ilmestyessään.
Vaikka aina näin ei ole. Esimerkiksi Nummi nostaa Aleksis Kiven Seitsemän veljestä. Sen myynti kohosi vasta vuosia teoksen ilmestymisen jälkeen.
”Se johtui yksinkertaisesti siitä, että 1800-luvun loppuvuosikymmenillä sitä ei ollut saatavilla. Se julkaistiin vain erittäin kalliissa Valituissa teoksissa, johon maalaiskirjastoilla ei mitenkään ollut varaa.”
Kun kirjasta julkaistiin edullisempi painos, sen myynti nousi Nummen mukaan räjähdysmäisesti.
Vaikka klassikot ovat usein hittejä jo omana aikanaan, yhdessä yöksi sellaiseksi ei nousta. Klassikolla ja pelkällä bestsellerillä on eroa lähes kuin yöllä ja päivällä.
”Klassikon taustalla on useampi lukijapolvi, joka siirtää teoksen arvostuksen sukupolvelta toiselle. Bestsellerhän häviää vuoden tai kahden sisällä, eikä sitä enää kukaan muista sen jälkeen.”
Mitä luulet, miten hyvin sinä tunnet kirjallisuuden klassikot? Ota siitä selvää Seuran klassikkotestillä.
Huhtikuun 23. päivä vietetään Kirjan ja ruusun päivää. Kirjaa juhlistavan päivän ajankohtaa ei ole valittu sattumalta.
Samana päivä vuonna 1616 kaksi maailmankirjallisuuden klassikkokirjailijaa, Miguel de Cervantes ja William Shakespeare, kuolivat.