Turkin Erdoganin kiroama maanpakolainen ui USA:n hallinnon sisäpiireihin

Vallanaappausyrityksestä Turkin syyllistämä Fethullah Gülen on islamilaisen maailman vaikutusvaltaisimpia hahmoja.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Presidentti Erdoganin aiempi liittolainen, Yhdysvalloissa asuva Fethullah Gülen on turhaan yrittänyt kiistää olleensa Turkin sotailaskaappausyrityksen takana. Mielenosoittajat polkevat hänen kuviaan jalkoihinsa Istanbulin Taksim-aukiolla.

Vallanaappausyrityksestä Turkin syyllistämä Fethullah Gülen on islamilaisen maailman vaikutusvaltaisimpia hahmoja.
(Päivitetty: )
Teksti: Mikael Vehkaoja

Turkin epäonnistunut sotilasvallankaappaus nosti Fethullah Gülenin kansainvälisiin uutisotsikoihin. Presidentti Tayyip Erdogan syytti Gülenia vallankaappauksen pääarkkitehdiksi. Turkki vaati Yhdysvaltoja luovuttamaan Gülenin.

Mutta kuka on tämä Gülen, jonka johtama (myös Hizmet-nimellä tunnettu) liike on luokiteltu Turkissa terroristijärjestöksi?

Ristiriitainen hahmo, vähintäänkin.

Joidenkin uutistietojen perusteella voisi kuvitella, että kyseessä on Pennsylvanian peräkylillä asustava 75-vuotias erakoitunut saarnamies.

Kansainväliseen politiikkaan erikoistuneen Carnegie-ajatushautomon raportin mukaan Gülen on kuitenkin hyvin keskeinen vaikuttaja islamilaisessa maailmassa. ”Gülen-liike on merkittävin yksittäinen sosiaalisuskonnollinen liike, joka Turkissa on koskaan ollut”, raportissa sanotaan.

Julkisuudessa Gülen-liike esiintyy pasifistisena ja modernina sunniliikkeenä. Pehmeän pinnan alta on paljastunut muitakin piirteitä. WikiLeaksin myötä julkaistuissa USA:n ulkoministeriön sähkeissä Gülenia kuvaillaan ”radikaaliksi islamistiksi, jonka maltillinen viesti kätkee alleen synkemmän ja radikaalimman agendan.”

Vuonna 2013 Time-lehti arvioi Fethullah Gülenin yhdeksi maailman vaikutusvaltaisimmista ihmisistä. Arvioiden mukaan hän hallinnoi 24 miljardin dollarin omaisuutta.

Hän on mies, jonka asuntoa vartioivat henkivartijat, joidenkin tietojen mukaan Apache-helikopterit.

Ankaran mies

Turkin asioihin erikoistunut Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta myöntää, että Gülen-liike on ollut asiantuntijoillekin vaikea analysoitava.

”Jotkut tutkijat ovat verranneet sitä vapaamuurariliikkeeseen. Kenelläkään ei ole Gülen-liikkeen jäsenkorttia. Asiaa ei mainosteta, mutta liikkeen ympärillä pyörivät suuret rahat ja se on erittäin vaikutusvaltainen.”

Vielä vuosituhannen vaihteessa Fethullah Gülen oli Ankaran mies, joka toimi läheisessä yhteistyössä Erdoganin AKP-puolueen kanssa. Turkki halusi laajentaa vaikutusvaltaansa kansainvälisillä areenoilla, joten Erdogan asetti sujuvasanaisen ja karismaattisen Gülenin rakentamaan kansainvälistä verkostoa, jonka avulla Turkin asema maailmalla vahvistuu.

Se oli tyypillistä soft power -politiikkaa, jota muutkin suurvallat harjoittavat.

”AKP ja gülenistit rahoittivat USA:ssa professoreita, joiden tehtävä oli legitimoida heidän aatteensa rauhallisena ja modernina islamin muotona”, Alaranta sanoo.

Gülen-liikkeen ympärille nousi maailmanlaajuinen verkosto, jossa koulutus, bisnes ja kulttuuri ovat kaikki mukana. Maailman Gülen-kouluissa on kaksi miljoonaa opiskelijaa, USA:n 150 Gülen-koulua muodostavat maan suurimman vaihtoehtokoulujen verkoston.

FBI on tutkinut jo vuosia Gülen-kouluihin liittyviä taloussotkuja ja työntekijöiden viisumiepäselvyyksiä, mutta toistaiseksi koulut ovat saaneet jatkaa toimintaansa.

Välirikko Erdoganin ja Gülenin välillä tapahtui 2013, kun gülenistit käynnistivät Turkissa laajat korruptiotutkinnat, jotka koskivat AKP-puoluetta.

Ulkomaille lähetetty ”soft power” -liike uhkasi valtaapitävien asemaa Ankarassa.

Siitä seurasi välienselvittely, joka on johtanut nyt meneillään oleviin laajoihin puhdistuksiin.

”Pohjimmiltaan kyse on saman porukan keskinäisestä välienselvittelystä. Mutta empiirisiä todisteita ei ole, että Gülen olisi syyllistynyt väkivaltaan”, Alaranta muistuttaa.

Suhteet Clintoneihin

Oikeastaan Gülenin ongelmat alkoivat jo kauan ennen Erdoganin valtakautta. Vuonna 1999 Gülen ajautui Turkissa pahoihin poliittisiin erimielisyyksiin ja pakeni maasta.

Yhdysvallat ei myöntänyt hänelle oleskelulupaa. Lopulta CIA puuttui asiaan. Gülenin suosittelijoiksi lähti joukko keskeisiä CIA-miehiä, muun muassa tiedustelupalvelun johtotehtävissä toiminut Graham Fuller.

Gülenin ja CIA:n suhteista on esitetty monia spekulaatioita. Hurjimmissa salaliittoversioissa on väitetty, että CIA on soluttautunut Gülen-liikkeeseen kerätäkseen tietoja Lähi-idästä. Osapuolet ovat kumonneet väitteet julkisuudessa.

Joka tapauksessa gülenistit ovat solmineet USA:ssa laajan suhdeverkoston, joka ulottuu vallan huipulle. Gülenistisen bisnesjärjestö TABID:n mukaan Amerikan turkkilaiset ovat keränneet Hillary Clintonille 250 000 dollaria vaalirahaa.

Rahalle on myös saatu vastinetta.

Syyskuussa 2008 Bill Clinton piti puheen New Yorkissa Gülen-liikkeen perustamassa kulttuurikeskuksessa. Clinton ylisti Gülenia rauhan lähettilääksi.

Kuusi päivää aiemmin Hillary Clinton oli vastaanottanut 5 000 dollaria vaalirahaa henkilöltä, joka edustaa newyorkilaista Gülen-koulua. Koulun osoite ja puhelinnumero on sama kuin kulttuurikeskuksen.

Huhtikuussa 2009 New Yorkin Turkkilaisen kulttuurikeskuksen hallituksen jäsen, TABID:n johtaja Gokhan Özkök, otti yhteyttä ulkoministeri Hillary Clintonin esikuntapäälliikköön ja kysyi, voisiko Clinton järjestää tapaamisen Barack Obaman ja turkkilaisen uskonoppineen Ekmeleddin Ihsanoglun välille.

Muutama päivä kirjeen lähettämisen jälkeen Obama tapasi Ihsanoglun Istanbulissa. Vuoden 2014 presidentinvaaleissa Ihsanoglu oli Erdoganin vastaehdokas.

Republikaaneja lähellä olevan Daily Caller -lehden mukaan Özkök on tukenut Clintoneiden säätiötä merkittävällä summalla. Tarkka rahamäärä ei ole tiedossa, mutta arviot liikkuvat 500 000 ja miljoonan dollarin välillä.

Ostettuja tapaamisia

USA:ssa on jo aiemmin arvosteltu tapaa, jolla Clintoneiden säätiö toimii. Sen tiedetään vastaanottaneen miljoonia dollareita Pohjois-Afrikasta ja arabimaista. Lahjoittajat ovat saaneet vastalahjaksi mahdollisuuden tavata päättäjiä kahden kesken.

Useisiin lähteisiin perustuvan tiedon mukaan Marokon valtion omistama kaivosyhtiö OCP lahjoitti 2015 Clintonien säätiölle miljoona dollaria vastineeksi siitä, että Bill Clinton tuli puhumaan Marrakechiin. Ihmisoikeusjärjestöt ovat syyttäneet OCP:tä lukuisista rikkomuksista sen Saharan kaivoksilla.

Republikaanien senaattori Rand Paulin ja monen muun kriitikon mukaan ulkomailta vastaanotetut rahalahjoitukset vaarantavat Hillary Clintonin luotettavuuden Yhdysvaltain presidenttinä. Myös Donald Trump on vaatinut äänekkäästi Clintonien säätiön rahavirtojen tutkintaa.

Jos Hillary Clintonista tulee seuraava Yhdysvaltain presidentti, on kiinnostava nähdä, miten Gülen-liikkeen tuki vaikuttaa USA:n ja Turkin suhteisiin. Tuskin ainakaan Erdogan on siitä innoissaan.

FB_logo Jaa artikkeli Facebookissa

Twitter_icon Jaa artikkeli Twitterissä

Seura_LogoTilaa Seura

X