Turvaako tietosuoja yksityisyyttäni, kun olen kuollut? – Ehkä suojaa, ehkä ei: ”Tästä ei ole mitään vakiintunutta soveltamiskäytäntöä”

Jaa artikkeliTilaa Seura
Vaikka oikeudet yksityiselämän ja henkilötietojen suojaan kuuluvat lähtökohtaisesti elossa olevilla, tilanne ei ole mustavalkoinen, sanoo lainsäädäntöneuvos Tanja Jaatinen. © ISTOCK
Tietosuoja on jokaisen perusoikeus, mutta sovelletaanko sitä myös kuolleisiin henkilöihin? Yksiselitteistä käytäntöä ei ole, mutta EU:n uusi tietosuoja-asetus voi muuttaa tilannetta.

Seura kertoi 9. huhtikuuta 2018 tapauksesta, jossa Seuran lukijan jo kuollut veli sai postia TE-toimistolta. Kirjeessä veljeä kehotettiin päivittämään käytössä oleva puhelinnumeronsa.

Näin kävi, koska tieto kuolemasta ei aina kulje suoraan viranomaiselta toiselle. Esimerkiksi TE-toimistot eivät saa tietoa työttömän kuolemasta suoraan väestötietojärjestelmästä.

Menehtyneenkin ihmisen tietosuoja on niin vahva, että salassa pidettävää tietoa ei saa välittää viranoamiselta toiselle.

Seuran lukijan tapauksessa salassa pidettävää oli se, että menehtynyt veli oli ollut työtön työnhakija.

Tietosuoja on jokaisen perusoikeus. Oikeus yksityiselämän ja henkilötietojen suojaan turvataan perustuslaissa, ja henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin henkilötietolailla.

Lähtökohtaisesti nämä oikeudet kuuluvat elossa oleville ihmisille, kertoo lainsäädäntöneuvos Tanja Jaatinen oikeusministeriöstä.

”Tämä on se yleinen lähtökohta, mutta se ei toki välttämättä ole näin mustavalkoinen asia.”

Siksi sen määritteleminen, millainen tietosuoja kuolleella henkilöllä on, on kimuranttia.

Vakiintunutta soveltamiskäytäntöä ei ole

Miksi tilanne tietosuojan ja kuoleman suhteen ei sitten ole mustavalkoinen?

Yksi syy on se, että EU:n henkilötietodirektiiviin perustuva henkilötietolaki, ei ota asiaan selvää kantaa.

”Henkilötietolaissa ei ole säädöksiä siitä, miten kuolleiden henkilötietoja tulisi käsitellä. Tai siinä ei oteta mitenkään suoranaisesti kantaa tähän”, Jaatinen kertoo.

Kun henkilötietolakia säädettiin lähes parisen kymmentä vuotta sitten, silloisen hallituksen perusteluissa todetaan, että lakia voitaisiin soveltaa osittain tai jollain tapaa myös kuolleisiin.

”Mutta tästä ei ole mitään vakiintunutta soveltamiskäytäntöä. Tiedossani ei ole ennakkotapauspäätöstä, jossa oltaisiin nimenomaisesti otettu kantaa siihen, miltä osin henkilötietolakia sovelletaan myös kuolleisiin.”

Kuoleman ja tietosuojan välinen tilanne saattaa kuitenkin olla selkiytymässä, kun Euroopan unionin tietosuoja-asetusta aletaan soveltaa toukokuussa 2018.

”Siinä on todettu, että sitä ei sovelleta kuolleisiin henkilöihin. Eli EU:n tietosuoja-asetus koskee lähtökohtaisesti ainoastaan elossa olevia, luonnollisia henkilöitä.”

Vaikka tämäkään ei ole täysin suoraviivaista. Tietosuoja-asetuksenkin kautta kuollut voi saada epäsuoraa suojaa.

Esimerkiksi silloin, jos kuolleeseen liittyvä henkilötieto on myös vielä elävän henkilön henkilötieto.

”Eli vaikka tieto jostain kuolleella henkilöllä olevasta perinnöllisestä sairaudesta voi olla myös hänen jälkeläistänsä koskeva henkilötieto.”

Moni muu säädös suojaa myös kuolleita

Kuitenkin jo ennen tietosuoja-asetusta kuoleman ja tietosuojan suhteen on olemassa joitain soveltamiskäytäntöjä.

Esimerkiksi tietosuojalautakunta on katsonut ratkaisussaan, että henkilötietolakia voidaan soveltaa myös kuolleisiin.

Hallinto-oikeus on puolestaan ollut sitä mieltä, että kuolleet eivät nauti samanlaista suojaa kuin elävät.

”On aika tärkeää, että meillä on esimerkiksi salassapitosääntelyä”, perustelee Tanja Jaatinen. © ISTOCK

”Jos tarkastellaan laajemmin lainsäädäntöämme, niin meillä on toki paljon muita säädöksiä, jotka suojaavat myös kuolleita. Esimerkiksi julkisuuslainsäädännössä on paljon salassapitosäädöksiä”, Jaatinen lisää.

Myös rikoslaissa on sääntelyä, joka koskee myös kuolleita. Ei esimerkiksi ole samantekevää, millaista tietoa kuolleista kirjoitetaan verkkoon.

Jos kuolleesta levitetään valheellista tietoa ja sillä aiheutetaan hänen läheiselleen kärsimystä, voidaan syyllistä kunnianloukkaukseen.

”Totta kai sekin on säädetty rangaistavaksi, jos vastoin salassapitosäädöksiä menee paljastamaan salassa pidettävän tiedon kuolleen henkilön osalta. Siitäkin voidaan tuomita.”

Pitäisikö omasta tietosuojasta välittää?

Vaikka tietosuoja on jokaisen perusoikeus, miksi kannattaisi välittää siitä, millainen tietosuoja kuolleilla on?

”On aika tärkeää, että meillä on esimerkiksi salassapitosääntelyä, ettei heti sillä hetkellä, kun henkilö kuolee voida paljastaa, vaikka julkisuudessa hyvin sensitiivisiä tietoja tästä kuolleesta henkilöstä.”

Meistä myös tallentuu ja tallennetaan paljon ja monenlaista tietoa, esimerkiksi liikkuessa verkossa tai sosiaalisessa mediassa.

Palveluiden käyttäjille ei välttämättä ole yhdentekevää, miten heidän tietojaan käytetään heidän kuolemansa jälkeen.

”Toki on totta se, että eihän kuolleella ole tällaista ihan saman tasoista suojan tarvetta, mitä elossa olevalla henkilöllä on.”

Kuka osaisi kommentoida?

Tietosuojan ja kuoleman välisestä epäselvästä suhteesta kertoo myös se, että asian selvittäminen kesti pitkään.

Seura lähestyi aiheesta muun muassa tietosuojavaltuutettu Reijo Aarniota. Ensin vaikutti siltä, että haastattelu onnistuisi.

Myöhemmin tietosuojavaltuutetun toimistolta ilmoitettiin, että kuolleiden tietosuojaa koskevat kysymykset eivät kuulu Aarniolle ja hän kieltäytyi kommentoimasta asiaa.

Tietosuojavaltuuten toimistolta kehotettiin olemaan yhteydessä työ- ja elinkeinoministeriöön.

Ministeriön viestinnän todettiin useamman yhteydenoton jälkeen, että yleisissä tietosuojakysymyksissä tulisi kääntyä oikeusministeriön puoleen.

Seuran lukijan veljeä koskeneeseen tilanteeseen työ- ja elinkeinoministeriön asiantuntijat ottivat lyhyesti kantaa.

”Ministeriön tietoon ei ole tähän mennessä tullut sellaisia ongelmakohtia, jotka olisivat antaneet aihetta ryhtyä toimenpiteisiin.”

X