Helsingin huippukokouksessa hierotaan Syyria-diiliä. Tutkija: ”Myykö Trump Putinille konkurssikypsän kasinon?”

Vladimir Putinin ja Donald Trumpin huippukokous Helsingissä lähestyy sähköisissä tunnelmissa. Samalla kun Trump rymistelee Euroopassa, Putin on tavannut kaikessa hiljaisuudessa Lähi-idän voimahahmoja.

Keskiviikkona Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu vieraili Moskovassa. Torstaina Putin tapasi Iranin johtaja Ajatollah Ali Khamenein korkeimman neuvonantajan Ali Akbar Velayatin. Kaikki merkit viittaavat siihen, että Moskova työstää määrätietoisesti uutta Syyria-sopimusta.

Yhdysvaltain ulkoministeriö on aikaisemmin vahvistanut, että Syyria on asialistalla Helsingin huippukokouksessa. Muutama viikko sitten USAn ja Venäjän puolustusvoimain ylimmät upseerit tapasivat Helsingissä. Silloinkin puheenaiheena oli Syyria.

Aihe on ajankohtainen myös kansalaisten mielestä. Tällä viikolla Seura julkaisi Taloustuskimuksella teettämänsä kyselyn. Sen mukaan peräti 61 prosenttia suomalaisista haluaa, että Trump ja Putin puhuisivat Helsingissä Syyrian sodasta.

Syyria-diili vahvistaisi al-Assadin asemaa

Mistä Venäjä ja USA voisivat sopia Syyriassa?

Donald Trump on sanonut selvästi, että hän haluaa vetää USA:n joukot Syyriasta. Tärkein tehtävä, ISISin nujertaminen, on jo saatu päätökseen. Putinin kypsyttelemä diili liittyy todennäköisesti siihen, miten Yhdysvallat voisi vetäytyä konfliktin repimästä maasta.

Merkittävin syy, miksi USA on yhä Syyriassa, liittyy Iranin sotilaalliseen läsnäoloon. Syyrian lounaisnurkka ulottuu Golanin kukkuloihin ja Israelin rajaan. Yhdysvaltain läheinen liittolainen ei missään nimessä halua vanhaa verivihollistaan rajansa taakse.

Trumpin hallinto on – tuloksetta – vaatinut Irania vetäytymään Syyriasta.

Tässä on Putinin mahdollisuus. Toisin kuin Trumpilla, Putilla on vaikutusvaltaa Teheranissa. Ja kapinallisten kukistamisen myötä Venäjästä on tullut tärkeä ulkopuolinen toimija Syyriassa. Putin on Bashar al-Assadin hallinnon tärkein tukija.

Viime viikkoina monet turvallisuuspolitiikan asiantuntijat ovat arvioineet, että Putin voisi esittää, että Iranin joukot vetäytyvät kauemmas Israelin rajalta. Lisäksi Putin voisi antaa jonkinlaiset takuut siitä, ettei al-Assadin hallinto jatka siviilien tappamista. Sen jälkeen Trump voisi esiintyä voittajana ja vetää joukkonsa Syyriasta.

Sen jälkeen asiaan liittyisi enää yksi iso kysymys.

”Trumpin tulisi hyväksyä al-Assad Syyrian johtajaksi. Se ei ole aivan helppo juttu edes Trumpille”, Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen verkoston johtaja Juhana Aunesluoma sanoo.

Päätös olisi kuitenkin linjassa Trumpin America First -politiikan kanssa. Samalla se sinetöisi USA:n Syyria-politiikan pitkälle tulevaisuuteen.

Venäjä nousee Lähi-idässä?

Venäjän ulkopoliittinen doktriini on jo vuosia perustunut ajatukselle, jonka mukaan historiallinen länsi rappeutuu. USAn vetäytyminen Lähi-idässä olisi helppo nähdä osana tätä kehitystä.

”Venäjä on uusi tekijä, jota kukaan ei ajatellut kymmenen vuotta sitten. Hyvin vähäisellä sotilaallisella panostuksella heistä on tullut keskeinen toimija Lähi-idässä”, Aunesluoma vahvistaa.

Silti hän ei näe, että Venäjän saavuttama menestys heijastuisi globaalissa mittakaavassa.

”Venäjän doktriini testataan ihan muualla kuin Lähi-idässä. USA on jo aikaisemmin päättänyt, että Lähi-idän merkitys laskee. Maailmanpolitiikan painopiste on nyt Itä-Aasiassa. Kehitys tapahtuu siellä.”

Aunesluoman mukaan on jopa mahdollista, että Trump huijaa Putinin tekemään Syyria-diilin.

”Trump ei ole tehnyt elämässään mitään muuta kuin huonoja diilejä. Hän huijaa aina. Voi olla, että hän myy nyt Putinille konkurssikypsän kasinon. Venäjä saa vaikutusvaltaa alueella, jossa on pelkkiä palavia raunioita. Assadin tukeminen tulee olemaan Venäjälle kauhea rahareikä pitkälle tulevaisuuteen.”

Juhana Aunesluoma. © LiNda Tammisto

Syyria on Putinin pakolaisnappula

Kyynisesti ajateltuna Venäjällä on yksi keino hyötyä Syyrian kriisistä: Pitkittynyt konflikti on ajanut Eurooppaan suuren määrän pakolaisia. Pakolaiskysymys jakaa Euroopaa. Osaltaan se on myös vaikuttanut oikeistopopulistisen liikkeen vahvistumiseen useissa EU-maissa. Tämä vastaa Venäjän tavoitteita murentaa Euroopan yhtenäisyyttä.

Jos Yhdysvallat vetäytyy Syyriasta, pakolaiskriisin hallinta jää Venäjän, Turkin ja Iranin käsiin. Juhana Aunesluoma ei kuitenkaan usko, että uusi tilanne ajaisi Eurooppaa syvemmälle kaaokseen.

”EU on oppinut pakolaiskriisistä. Tekniikoita on kehitetty, kapasiteettia lisätty.”

Juhana Aunesluoman mielestä eurooppalaisten pidä huolestua Venäjän kasvavasta vaikutusvallasta Lähi-idässä.

”Perusjuttu on, että jos Lähi-idässä palaa, savu tuntuu aina Euroopassa.”

Aunesluoma kääntää kysymyksen toisin päin.

”Onko sillä oikeastaan väliä, mitkä ulkopuoliset tahot ovat sitä tulta lietsomassa?”

2000-luvun alkupuolella USA romutti Irakin valtion ja aiheutti toimillaan valtavan pakolaiskriisin. Sitä ennen vanhat siirtomaaisännät Iso-Britannia ja Ranska suorittivat alueella omia kampanjoitaan. Ensimmäisestä maailmansodasta lähtien ulkoiset voimat ovat repineet Lähi-itää.

Mutta jos USA vetäytyy Syyriasta, EU joutuu joka tapauksessa uuden tilanteen äärelle. Tähän asti EU on toiminut Lähi-idässä yhdessä USA:n kanssa.  Jatkossa eurooppalaisten olisi neuvoteltava Venäjän, Turkin ja Iranin kanssa; kaikki itsevaltaisesti johdettuja valtioita, joissa kansalaisten oikeuksia poljetaan järjestelmällisesti.

Yksi vaihtoehto olisi, että EU lähtisi itse kasvattamaan sotilaallista läsnäolonaan Lähi-idässä. Siihen Juhana Aunesluoma ei usko.

”EU:ssa nähdään, ettei Lähi-idän konflikteihin ole olemassa sotilaallista ratkaisua. Tilanne on liian monimutkainen.”