Tutkijat: Arkkipiispa Mäkisen seuraajakin on liberaalilinjan teologi

Helsingin piispanvaalit näyttävät suuntaa myös ensi kesän arkkipiispan vaaleille. Yhä suvaitsevaisemmassa kirkossa patakonservatiivien elintila kutistuu, mutta ketään ei haluta savustaa ulos. Jäsenkato käy jo muutenkin kukkarolle.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Evankelisluterilaisen kirkon arkkipiispa Kari Mäkinen jää ensi kesänä eläkkeelle.

Helsingin piispanvaalit näyttävät suuntaa myös ensi kesän arkkipiispan vaaleille. Yhä suvaitsevaisemmassa kirkossa patakonservatiivien elintila kutistuu, mutta ketään ei haluta savustaa ulos. Jäsenkato käy jo muutenkin kukkarolle.
(Päivitetty: )
Teksti:
Miikka Järvinen

1 Vaalit

Kesällä 2018 eläköityvän arkkipiispa Kari Mäkisen seuraaja saa johdettavakseen vauhdilla liberalisoituneen kirkon.

”Mäkinen on ollut rauhantahtoinen keskustelija ja maltillinen fundeeraaja. Kysymys on, haluaako seuraaja jatkaa samalla linjalla vai olla toisenlaisen profiilin arkkipiispa”, sanoo dosentti Matti Myllykoski Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta.

 

Rintamalinja

Kirkon henkilöstön sisällä vallitsee liukuvarajainen ja epäselvä jako liberaalien ja konservatiivien välillä.

”Selvemmät erot löytyvät suhtautumisessa naispappeuteen ja samaa sukupuolta olevien avioliittoon”, sanoo tutkija Maarit Hytönen Kirkon tutkimuskeskuksesta.

Vain puolet suomalaisista kannatti naispappeutta 1950-luvulla. 2000-luvun ajan kannatus on ollut 93 prosenttia.

”Vastaava kehitys on ollut nähtävissä suhtautumisessa samaa sukupuolta olevien avioliittoon”, Hytönen jatkaa.

 

Perintö

Helsinki saa uuden piispan marraskuussa, kun Irja Askola jää eläkkeelle.

”Askola on piispatyyppiä, jolle inhimillinen yhteisö on tärkeämpi kuin instituutio”, Myllykoski sanoo.

 

Politikointia

Kirkon konservatiivisin leiri on Myllykosken mukaan hävinnyt taistelun, mutta ulos heitä ei olla savustamassa.

”Yksi piispanvaaleissa pilkottava kysymys on, miten suhtaudutaan vanhoillisimpaan leiriin, eli jätetäänkö vähemmistölle elintilaa. Kirkossa ei mielestäni saisi olla kysymys vallasta vaan hengellisestä elämästä, jota kukin saa toteuttaa vakaumuksensa mukaisesti”, Myllykoski jatkaa.

Samaan aikaan kirkko potee jäsenkatoa. Ahkerimmin kirkosta eroavat nuoret, jotka ovat vasta tulossa veronmaksuikään.

 

Nollatoleranssi

Vapaamielinen kirkko suvaitsee piiriinsä myös vähemmän vapaamieliset herätysliikkeet, mutta rasismissa ja vihapuheessa kulkee toleranssin raja.

”Maahanmuuttoa kirkko lähestyy turvapaikanhakijoiden näkökulmasta. En ole havainnut kirkon liberaalien ja konservatiivien välillä vastaavaa jakoa kuin suomalaisissa yleensä. Kirkkohallituksen ohje velvoittaa meidät auttamaan hädässä olevia ihmisiä”, Hytönen sanoo.

X