Tutkimus: Iltapäivälehtien sivuilla väkivaltainen nainen on poikkeava ja patologinen
Tuore väitöstutkimus paljastaa, että kun nainen tarttuu väkivaltaan, iltapäivälehdissä alleviivataan teon yllättävyyttä. Väkivaltarikoksista vankilassa istuvien naisten omissa kertomuksissa näkökulma on toinen.
Satu Venäläinen tarkasteli kotimaisten iltapäivälehtien tapoja kuvata väkivaltaisia naisia.
Superäidistä surmaajaksi on yksi esimerkki sanojen vastakkainasettelusta, jollaisia iltapäivälehdet käyttävät rakentaessaan väkivaltaisista naisista lukijoita kiinnostavia juttuja.
”Näillä vastakkainasetteluilla pyritään luomaan otsikoihin kiinnostavia tarinoita. Samalla tuodaan vahvasti ilmi se, miten yllättävää naisten tekemä väkivalta on”, kertoo väitöstutkija VTM Satu Venäläinen Helsingin yliopistosta.
Tuoreessa väitöstutkimuksessaan Venäläinen tarkasteli kotimaisten iltapäivälehtien tapoja kuvata naisia väkivaltarikosten tekijöinä. Lisäksi vankilassa väkivaltarikoksista istuvilta naisilta kerättiin kertomuksia heidän suhteestaan väkivaltaan.
Moni tutkimuksessa mukana olleista iltapäivälehtien jutuista käsitteli Ulvilan surman jälkipyykkiä. Venäläisen mukaan etenkin Anneli Aueria käsittelevissä jutuissa naiseuden ja väkivallan ristiriidalla reviteltiin – superäidistä surmaajaksi esimerkin tavoin.
”Auerista muodostettiin iltapäivälehdissä petollista kuvaa. Monessa artikkelissa esimerkiksi vihjattiin, että hänen toimintansa tällaisena ideaalisena äitinä oli oikeastaan tarkoituksellista pyrkimystä johtaa harhaan ja piilottaa omaa väkivaltaisuutta”, Venäläinen kuvailee.
Poikkeavat ja patologiset
Siinä missä iltapäivälehtien jutuissa korostettiin usein naisten omaa aktiivisuutta väkivallan tekijöinä, vankilassa istuvien naisten omat kertomukset piirsivät väkivallasta toisenlaista kuvaa.
Tutkimusta varten naisia pyydettiin nimettömänä kirjoittamaan väkivaltatilanteista, jotka olivat johtaneet heidän vankilatuomioihinsa. Kertomuksia kerättiin myös haastatteluiden avulla. Lisäksi Venäläinen oli kiinnostunut muun muassa siitä, millaista roolia väkivalta on naisten elämässä esittänyt ja millaisia tunteita siihen liittyy.
”Iltapäivälehdissä naisten tekemä väkivalta esitettiin usein naisten omasta tahdosta juontuvana toimintana ja sitä kautta väkivaltaisista naisista piirtyy kuva poikkeavina ja patologisina”, kuvailee väitöstutkija Satu Venäläinen.
Haastatteluissa ja naisten itse kirjoittamissa kertomuksissa korostuivat naisten omat kokemukset väkivallan uhreina.
”Naiset usein myös linkittivät väkivallan tekemisen tähän omaan uhriuteensa. Aiemmissa tutkimuksissa onkin todettu, että naisten tekemä väkivalta liittyy usein tavalla tai toisella heidän omiin kokemuksiinsa uhreina.”
Katveeseen jäänyt väkivaltainen nainen
Vaikka naisten tekemää väkivaltaa käsitellään mediassa toisinaan laajaltikin ja välillä esiin nousee Ulvilan surman kaltaisia, sensaatiomaisia tapauksia, naisten tekemä väkivalta on Venäläisen mukaan edelleen varsin näkymätön ilmiö. Niin tutkimuksessa kuin arkipuheessakin.
Se mistä väkivaltaisten naisten katveeseen jääminen johtuu, on vaikea sanoa.
Venäläinen arvelee, että yksi syy aiheen näkymättömyydelle voisi olla naisten tekemän väkivallan marginaalisuudessa. Koska miesten tekemä väkivalta on yleisempää, etenkin tutkimuksessa huomio on kohdistunut juuri miesten väkivallantekoihin.
Täysin tämä ei selitä sitä, miksi väkivaltaisista naisista tiedetään vain vähän. Taustalla saattavat vaikuttaa myös sukupuoliin liitetyt, perinteiset merkitykset.
“Naisten tekemää väkivaltaa on vaikea hahmottaa, koska meillä on edelleen ajatus siitä, että naiseuteen ei lähtökohtaisesti liity väkivalta, vaan väkivallalle vastakkaiset ominaisuudet. Kuten hoivaavuus, äidillisyys ja passiivisuus”, Venäläinen summaa.
Lue myös:
Kari otti puolitoista vuotta naiseltaan pataansa: Ympäristö vähätteli, poliisi oli huvittunut