Tutkimus: Kiusaaminen liittyy ikään – Suurempi riski joutua kiusatuiksi on loppuvuonna syntyneillä lapsilla

Jaa artikkeliTilaa Seura
Pojat sekä kiusaavat että joutuvat kiusatuiksi tyttöjä enemmän. Kiusaaminen voi olla suoraa tai niin piilotettua, että aikuisen on vaikea sitä huomata, mutta ryhmän lapset kyllä tietävät, mistä on kyse.
Pojat sekä kiusaavat että joutuvat kiusatuiksi tyttöjä enemmän. Kiusaaminen voi olla suoraa tai niin piilotettua, että aikuisen on vaikea sitä huomata, mutta ryhmän lapset kyllä tietävät, mistä on kyse. © iStock
Syys-joulukuussa syntyneillä lapsilla oli suurempi riski joutua kiusatuiksi kuin alkuvuodesta syntyneillä ikätovereilla. Turun yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan ikäluokan vanhimmat ovat muita useammin kiusaajia.

Kiusaaminen on yhteydessä suhteelliseen ikään eli lapsen ikään suhteessa luokan muiden lasten ikään. Syys-joulukuussa syntyneet joutuvat useammin kiusatuiksi kuin muut, ja tammi-huhtikuussa syntyneet ovat muita useammin kiusaajia.

Suhteellisen iän yhteyttä toisten kiusaamiseen tutkittiin nyt ensi kertaa. Tutkimuksessa oli mukana yli 8 000 toisen luokan oppilasta.

Lapset aloittavat koulun sen vuoden elokuussa, jona he täyttävät seitsemän vuotta, joten samalla luokalla olevien lasten ikäero voi olla kaksitoista kuukautta.

”Suhteessa nuorimmat lapset ovat tyypillisesti epäedullisemmassa asemassa kuin suhteessa vanhimmat”, toteaa tutkija, lastenpsykiatri Elina Tiiri Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksesta.

Tyttöjen ja poikien välillä ei ole eroa suhteellisen iän tuomissa vaikutuksissa kiusaamisen suhteen. Pojat kuitenkin yleisesti ottaen sekä kiusaavat että joutuvat kiusatuiksi tyttöjä enemmän.

Yksilölliset piirteet vaikuttavat

Suhteellinen ikä on yhteydessä muun muassa koulumenestykseen ja lasten psyykkiseen hyvinvointiin. Myös ADHD-diagnoosi ja lääkitys ovat yleisempiä loppuvuonna syntyneillä.

”Suhteellisen iän vaikutusta on selitetty lasten yksilölliseen kasvuun ja kehitykseen liittyvillä eroilla. Nuoremman iän mukanaan tuomia mahdollisia haasteita ei tule suoraviivaisesti tulkita lapsen ongelmiksi. Olennaista on, että aikuinen kykenee ottamaan huomioon lapsen yksilölliset vahvuudet ja tuen tarpeen”, Elina Tiiri toteaa.

Aikuisten tietoisuus suhteellisen iän yhteydestä kiusaamiseen voi laajentaa Tiirin mukaan mahdollisuuksia ennaltaehkäistä ja tunnistaa kiusaamista.

”Tästä asiasta on hyvä olla tietoinen koulussa, ja myös vanhempien tuki on tärkeää – se, että lapsella on mahdollisuus puhua asioistaan turvalliselle aikuiselle. Osa kiusaamisesta jää aikuisilta huomaamatta.”

Yksilöllisiä piirteitä, jotka voivat myös vaikuttaa lapsen asemaan ryhmässä, ovat muun muassa itsesäätelykyky sekä sosiaaliset ja kognitiiviset taidot, joilla tarkoitetaan havaintojen, ajattelun, kielen, muistin ja oppimisen taitoja.

Kiusaaminen on ryhmäilmiö

Kiusaaminen kehittyy tyypillisesti ryhmässä ja perustuu ryhmän jäsenten keskinäisiin suhteisiin, ja siihen voi liittyä vallan tavoittelua. Kiusatuksi joutuu usein lapsi, joka koetaan tai jonka ryhmä leimaa jollain tavalla erilaiseksi kuin muut.

Kiusaaminen koskettaa muitakin kuin kiusaajaa ja kiusattua. Kiusaajalla voi olla apuri, joka ei aloita kiusaamista, mutta menee helposti mukaan. Vahvistaja puolestaan voi nauraa ja kannustaa kiusaajaa. Uhrilla puolestaan voi olla puolustaja.

Ulkopuolinen näkee kaiken, mutta pysyttelee taustalla ja vaikenee peläten ehkä itsekin joutuvansa kiusaamisen kohteeksi.

Kun kiusaaminen tapahtuu ryhmässä, kukaan ei koe olevansa siitä vastuussa ja jokainen mahdollistaa sen, että kiusaaminen jatkuu. Pitkäkestoisen kiusaamisen kohteeksi joutuminen on lapsen hyvinvoinnille vakava riski, ja ryhmään kuuluminen muovaa lapsen omanarvontunnetta.

Kiusaamiseen ei pitäisi etsiä syytä kiusatusta; Tiirinkään mukaan se ei ole koskaan lapsen oma vika. Periaatteessa erilaisuuden leima voidaan lyödä kehen tahansa.

Tutkimus on julkaistu Acta Paediatrica -lehdessä.

Lähteenä on käytetty myös Mannerheimin Lastensuojeluliiton sivustoa.

Tutustu myös Elina Tiirin blogitekstiin aiheesta.

Lue lisää: Kiusaaminen ei ole koskaan leikkiä eikä siihen pidä antaa mahdollisuuksia edes sisaruksille: Psykoottisten häiriöiden ja itsemurhan riski kasvaa merkittävästi

Lue lisää: ”Apua, lapseni on koulukiusaaja!” – Puutu kiusaamiseen heti ja selvitä tilanne näillä asiantuntijoiden ohjeilla

X