Tutkimus: Maahanmuuttajalääkärien kielitaitovaatimus on liian alhainen – ”Usein hoitajat huomaavat virheet ja korjaavat ennen kuin tapahtuu vahinkoa”

Tällä hetkellä lääkärin pitää osata suomea vähintään saman verran kuin kansalaisuutta hakevan ulkomaalaisen. Se ei ole kovin paljon.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Tällä hetkellä lääkärin pitää osata suomea vähintään saman verran kuin kansalaisuutta hakevan ulkomaalaisen. Se ei ole kovin paljon.
(Päivitetty: )
Teksti: Hertta-Mari Kaukonen

Tämän vahvistaa Maija Tervolan tuore väitöstutkimus Maahanmuuttajalääkärien suomen kielen taito ja kielitaitotarpeet.

”Lääkäreiden minimitaso suomen kielessä on sama kuin kansalaisuushakemuksessa, joka vastaa kielen perustasoa, millä voi selvitä Suomessa asuessa minimissään eli että osaa selvitä arjen tilanteissa, oman itsen esittelyssä ja postikortin kirjoittamisesta. Ei sitä kielitasoa ole tarkoitettu ammattimaiseen, vaativaan kielenkäyttöön.”

Tällä hetkellä lääkärin pitää osata suomea vähintään saman verran kuin kansalaisuutta hakevan ulkomaalaisen. Se ei ole kovin paljon.

”Vaatimus on liian alhainen ja sitä pitäisi nostaa”, väitöstutkija Maija Tervola sanoo suoraan.

Hän ottaa väitöstutkimuksessaan esimerkin potilaan tenttivastauksesta, josta ei ymmärrä hyvällä tahdollakaan mitään:

Ku joskus poliläälle on vahan vaiva ja politaalle on hyvä korkea verinepaine tutkimussa ei mittään. Jo Se on potilaalla on toimi verinepaine. vaiva mahdollisesti maha haavat. Se on liian vahan tapauksessa. Anetään vastaa stressi esi.

Kyseinen lääkäri on läpäissyt vaaditun kielikokeen hyväksytysti.

Potilastilanteet takkuavat

Näin huonosti suomea osaava lääkäri saa siis toimia nykyisin Suomessa laillistettuna lääkärinä ja ottaa itsenäisesti vastaan potilaita esimerkiksi terveyskeskuksessa.

Oletettavasti tämän lääkärin ulosantia on vaikea ymmärtää kirjoituksen lisäksi myös puhuttuna. Ymmärtääkö lääkäri itse potilaiden puhetta? Ei välttämättä ainakaan tarvittavassa määrin.

Hälyttävää on, että huonosti suomea osaavat lääkäritkin työllistyvät lääkäripulan takia, vaikka työnantaja huomaisi jo työhaastattelussa kielitaidon olevan liian matala työskentelyyn.

”Voi olla, että muita hakijoita ei edes ole”, Tervola muistuttaa.

Vääriä diagnooseja, vääriä lääkkeitä

Monesti huonosti suomea puhuvan lääkärin avuksi tulee muu hoitohenkilökunta. Sairaalassa lääkäri kulkee normaalistikin kiertonsa aikana hoitajan kanssa. Silloin kokenut sairaanhoitaja voi tulkata lääkärin puhetta potilaille selkeämmällä suomella.

Mutta miten huonosti suomea puhuvat lääkärit pärjäävät oikein terveyskeskuksissa, missä pitäisi pystyä itsenäiseen potilastyöhön? Pahimmillaan varsin huonosti. Tästä monilla on omaa kokemusta.

Maahanmuuttajalääkärit ovat antaneet tutkimuksen mukaan vääriä lääkemääräyksiä, vääriä diagnooseja ja vääriä toimenpiteitä.

”Usein hoitajat huomaavat nämä ja korjaavat ennen kuin tapahtuu vahinkoa, mutta osa vääristä hoitomääräyksistä on mennyt toteutukseen asti. Varsinaisia potilasvahinkoja ja kuolemia ei kuitenkaan tullut tutkimuksessa esille, mutta niitäkin pidettiin mahdollisina”, Tervola sanoo.

Potilas voi valittaa Valviralle

Monilla lääkäreillä kielitaso paranee, kun he ovat asuneet Suomessa tarpeeksi kauan. Mutta ei kaikilla. Sen takia Tervola suosittelee lääkäreiden lähtökielitason parantamista. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että tulevien lääkärien pitäisi käydä enemmän suomen kielen kursseilla, ennen työskentelyn aloittamista.

Nyt lääkärit voivat parantaa kielitaitoaan työn ohessa.

”Täydennyskoulutusta on lisätty, mutta kursseja järjestetään pääasiassa Etelä-Suomessa.”

Miten sitten potilaat itse tekevät, kun eivät ymmärrä lääkärin puhetta?

”Vastaanoton jälkeen potilas voi tulla kysymään hoitajalta, mitä tässä tapahtui ja mitä minun pitää nyt tehdä. Potilas voi myös pyytää uutta vastaanottoaikaa suomalaiselle lääkärille”, Tervola sanoo.

Lääkärin työtä hankaloittavan huonosta kielitaidosta voi tehdä kuka tahansa potilas valituksen Valviralle. Tällöin lääkärin kielitaito testataan tarvittaessa.

X